Eläkeläisten täysi potentiaali jää hyödyntämättä Suomessa, tutkija pelkää – ”Etsivät turhautuneina itselleen järkevää tekemistä”
Vanheneminen on muuttunut ja eläkeläiset ovat aktiivisempia kuin koskaan. Pölyiset mielikuvat estävät kuitenkin tämän hyödyntämisen.
Professori Taina Rantasen mukaan perinteisen keski-ikäisyyden ja vanhuuden väliin on syntynyt uusi ikäkausi.
Rollaattori, jaloissa tohvelit, kurttuiset kädet ja kuvan ulkopuolelle rajatut kasvot. Näin kuvitettiin vuonna 2020 uutista, joka kertoi tuoreista tutkimustuloksista, joiden mukaan eläkeläisten toimintakyky on parantunut huomattavasti.
”Vanhuuden kuvat ovat todella syrjiviä ja esineellistäviä. Mediassa ei nähdä tavallisia 75-vuotiaita”, sanoo tutkimushanketta johtanut gerontologian professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta.
Hän on tutkimustyössään havainnut suomalaisten vanhuuden lykkääntyneen ja vanhenemisen muuttuneen merkittävästi.
Tutkimuksessa selvisi, että vuosina 1945–1950 syntyneet suuret ikäluokat, eli tämän päivän 75–85-vuotiaat, ovat sekä fyysisesti että älyllisesti nuorempia kuin ikätoverinsa 30 vuotta sitten.
Heidän toimintakykynsä säilyy huomattavasti pidempään, mikä näkyy käytännössä esimerkiksi lihasvoiman, kävelynopeuden ja reaktiokyvyn paranemisena.
Uusi ikävaihe
Keskeisin syy tälle kehitykselle on se, että nykyiset 70–80-vuotiaat ovat eläneet erilaisessa maailmassa kuin vanhempansa.
”He ovat eläneet huomattavasti suotuisamman elämän kuin 1900-luvun alussa syntyneet. Esimerkiksi kouluruokailun käyttöönotto paransi etenkin köyhien perheiden lapsien ravitsemustilaa oleellisesti”, Rantanen sanoo.
Suotuisa elämä on näkynyt myös koulutuksen ja sairauksia ennaltaehkäisevien lääkkeiden saatavuuden parantumisena sekä ruumiillisen työn ja tupakoinnin vähenemisenä.
Taina Rantasen mukaan perinteisen keski-ikäisyyden ja vanhuuden väliin on syntynyt tämän myötä uusi ikäkausi.
”Sille ikäkaudelle ei ole oikein nimeä. Se ei ole vanhuutta, vaan ikään kuin myöhäiskeski-ikää. Nämä ihmiset ovat pois työelämästä, monesti vastoin tahtoaan, ja useat etsivät hieman turhautuneina itselleen järkevää tekemistä.”
Mielikuvat istuvat tiukassa
Vaikka vanhuus muuttuu, mielikuvat siitä laahaavat jäljessä. Tähän vaikuttaa osaltaan mediakuvasto, jossa vuorottelevat kasvoton laitosvanhus ja maratoneja juokseva supervanhus.
Tätä kuvastoa pitäisi Rantasen mielestä kipeästi muuttaa todenmukaisemmaksi. Hän uskoo, että myöhäiskeski-ikäisten täysi potentiaali jää Suomessa hyödyntämättä.
Työuria pidentämällä myöhäiskeski-ikäisistä voisi olla esimerkiksi työvoimapulan paikkaajiksi.
”Meillä on tämä uusi ikäkausi, jota elävien kyvyt ja tavoitteet jätetään helpolla huomiotta.”
Kehitystä on tapahtunut myös parempaan suuntaan. Esimerkiksi näkemykset siitä, mikä on soveliasta ikääntyvälle ihmiselle, ovat avartuneet.
”Ei enää ajatella, että pitää istua keinutuolissa lukemassa Raamattua ja kutomassa sukkaa. Ihmiset harrastavat liikuntaa ja vapaaehtoistyötä ja osa aloittaa eläkkeelle jäätyään toisen työuran yrittäjänä.”
Rautalampilainen Eila Kaijärvi-Pekkola, 78, joka perusti Senioriosaajat-yrityksen 67-vuotiaana. Hän jäi eläkkeelle 65-vuotiaana taloushallintotöistä, joissa oli tottunut tekemään pitkää päivää. © Eila Kaijärvi-Pekkolan kotialbumi