Professori Niku Määttäsen mielestä työeläke on Suomessa liian suuri: ”Pitääkö eläkettä karttua siitä, että saa ansiosidonnaista päivärahaa?”

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen totesi Työeläke–lehdessä 4. lokakuuta, että työeläke on Suomessa turhan suuri suhteessa palkkaan. Hänen mielestään työntekijän tulotaso voisi vastaisuudessa pudota nykyistä enemmän hänen siirtyessään eläkkeelle.

Tulojen putoaminen eläkkeelle siirryttäessä on luontevaa, koska elämän järjestäminen työnteon ehdoilla vaatii enemmän rahaa kuin eläkkeellä, hän sanoi Työeläkkeelle.

Määttänen perustelee ehdotustaan pienentää eläke-etuuksia muun muassa sillä, että korkeista eläkkeistä seuraa työntekijöille suuria eläkemaksuja, jotka kurittavat liikaa heidän talouttaan. Tämä syventää entisestään nuoren sulkupolven velkaantumista.

”He ottavat suuria asuntolainoja, mutta eivät juurikaan harrasta vapaaehtoista eläkesäästämistä. Tämä kertoo siitä, että lapsiperheet luultavasti tyytyisivät hieman pienempiin työeläkkeisiin, jos he saisivat sen vastapainoksi nyt helpotusta eläkemaksuihinsa”, Määttänen toteaa Seuralle.

Työeläkemaksu uhkaa kohota 2050-luvulla

Suomalaisten ikääntyminen on korottanut eläkemaksuja. Kun työntekijän keskimääräinen työeläkemaksu oli 1990-luvun alussa matalimmillaan noin 15 prosenttia palkasta, tänä vuonna se on 24,4 prosenttia.

Eläketurvakeskuksen mukaan työeläkemaksu pysyy alle 25 prosentissa aina 2050-luvulle, jolloin se alkaa taas nousta.

Suomessa työeläkkeistä vain osa on rahastoitu eli kukin eläkeläinen on maksanut vain pienen osan omasta eläkkeestään. Esimerkiksi suurimman osan 2050-luvulla maksettavista eläkkeistä kustantavat ne, jotka työskentelevät sillä vuosikymmenellä.

Määttäsen mukaan ei ole oikeudenmukaista lykätä tulevia maksukorotuksia uusien sukupolvien niskaan. Hän mieluummin alentaisi alle 55-vuotiaiden ja tulevien sukupolvien työeläkkeitä. Sen sijaan hän ei kajoaisi nyt eläkkeellä olevien ja pian eläkkeelle siirtyvien etuuksiin.

Määttänen muistuttaa, että Eläketurvakeskuksen mukaan suomalaisten nettotulot laskevat tyypillisesti vain 20 prosenttia heidän siirtyessään työstä eläkkeelle. Työeläkkeet ovat hänen mielestään niin korkeita, että niitä olisi varaa pudottaa.

”Pelkistäen kyse olisi siitä, että keskiluokka valitsisi hieman enemmän kulutusta nyt ja pienemmän eläkkeen myöhemmin.”

Samalla professori Määttäsen ehdottama muutos helpottaisi niiden taakkaa, jotka kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla tekevät töitä ja elättävät ikäihmisiä.

”Ensimmäisenä katsoisin erityiskarttumia”

Niku Määttäsen mukaan tulevien työeläkkeiden tarkistaminen alaspäin karkeasti kymmenellä prosentilla riittäisi siihen, että eläkemaksuja ei näillä näkymin tarvitsisi korottaa myöskään vuoden 2050 jälkeen.

Jos hän pääsisi toteuttamaan säästöjä, hän ei välttämättä tyytyisi juustohöylään.

”Ensimmäisenä katsoisin erilaisia erityiskarttumia. Pitääkö esimerkiksi työeläkettä karttua siitä, että suorittaa tutkinnon tai saa ansiosidonnaista päivärahaa”, hän kysyy.

Määttänen korostaa, että oikea aika tehdä eläkeratkaisuja on vuosikymmeniä ennen kuin niiden seuraukset toteutuvat täydessä mitassa.