Elintaso voi laskea, kun palkka muuttuu eläkkeeksi – Vältä yllätykset ja valmistaudu jo ennalta eläkkeelle lähtöön

Miten eläkkeelle lähtöön kannattaa valmistautua? Kuinka selviän henkisesti? Voinko saada kansan- tai leskeneläkettä? Haimme vastaukset ajankohtaisiin kysymyksiin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Miten eläkkeelle lähtöön kannattaa valmistautua? Kuinka selviän henkisesti? Voinko saada kansan- tai leskeneläkettä? Haimme vastaukset ajankohtaisiin kysymyksiin.
(Päivitetty: )
Teksti: Tarja Salo

Ensiksi pari rohkaisun sanaa: eläkkeelle lähtö on positiivinen asia, sitä ei tarvitse eikä pidä pelätä. Kaikki asiat järjestyvät, etkä hautaudu hakemusten ja kaavakkeiden byrokratiaan.

Eläkkeelle lähtöön on hyvä valmistautua kaikessa rauhassa jo vuosia ennen kuin asia on ajankohtainen.

Yksityisellä sektorilla työskentelevät saavat omasta eläkeyhtiöstään (Elo, Ilmarinen, Pensions-Alandia, Varma, Veritas Eläkevakuutus) kerran kolmessa vuodessa työeläkeotteen, jossa ovat kaikki työpaikat, työstä saadut palkat ja arvioitu eläke. Kun olet täyttänyt 60 vuotta, saat työeläkeotteen joka vuosi.

Keva lähettää työeläkeotteita julkisella sektorilla työskenteleville, vain omaa vanhuuseläkeikää lähestyville henkilöille. Esimerkiksi vuonna 2018 Keva lähetti kunta-alan, valtion ja kirkon työntekijöille työeläkeotteen vain vuosina 1959 ja 1960 syntyneille. Asiakkaat voivat tarkistaa työeläkeotteensa Kevan verkkopalvelusta itse milloin tahansa, eikä Keva lähetä työeläkeotettaan asiakkaille joka vuosi 60 ikävuoden jälkeen.

Älä hämmästy, eläkkeen määrä voi yllättää

Yleensä eläkkeen määrä on 50–60 prosenttia aikaisemmasta palkkatasosta. Sillä pitää pärjätä, ja sillä pärjää, kun suunnittelee elämäänsä ja kulutustaan uudella tavalla.

Kun menet omilla pankkitunnuksillasi työeläkeyhtiösi verkkopalveluun, voit tehdä laskelmia, paljonko saat eläkettä, jos jäät eläkkeelle vaikka 62-vuotiaana, 64-vuotiaana tai vasta 68-vuotiaana.

Nykyisin eläkeikä on joustava, joten kannattaa tutkia vaihtoehtoja.

Varhennettu vanhuuseläke mahdollistaa työnteon

Yksi vaihtoehto on osittainen varhennettu vanhuuseläke, jolloin voit olla eläkkeellä ja töissä vaikka puolet ja puolet.

Sitten kun eläkkeelle lähtö lähenee, on aika ilmoittaa työnantajalle, milloin jäät pois töistä. Kuukausi tai kaksi ennen lähtöä pitää tehdä vanhuuseläkehakemus. Sen voit tehdä oman työeläkeyhtiösi verkkosivuilla kirjautumalla sinne omilla pankkitunnuksillasi.

Ei hätää, vaikka sinulla ei olisikaan pankkitunnuksia. Hakemuksen voi tehdä myös Kelan toimistossa. Eläkeyhtiöillä on myös omia konttoreita ja yhteistyökumppaneita (esimerkiksi Ilmarinen ja OP), joissa hakemuksen voi tehdä. Apua ja neuvoja antaa myös Eläketurvakeskus (puh. 029 411 2801), mutta kysy neuvoa ensisijaisesti omasta eläkevakuutusyhtiöstäsi.

Vanhuuseläkehakemuksen täyttäminen ei ole hankalaa, mutta muista tärkein: pankkitiedot ja tilinumero!

Sitten kun olet irtisanoutunut, saanut viimeisen palkkasi, ja työnantaja on lähettänyt palkkatiedot työeläkeyhtiöösi, kaikki on kunnossa.

Eläke maksetaan kuukauden ensimmäinen pankkipäivä

Eläke maksetaan täsmällisesti jokaisen kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Tämä ei tosin koske kunta-alan ja valtion eläkkeensaajia. Kunta-alan eläkkeet maksetaan joka kuukauden 3. päivä ja valtion eläkkeet joka kuukauden 20. päivä.

Jos sinulla on jotain epäselvää tai lisättävää eläkkeeseen liittyen, oma eläkevakuutusyhtiösi auttaa.

Saat myös rahan arvoisen työeläkekortin, jolla saa alennuksia monista paikoista. Sitten kun olet saanut eläkepäätöksen, ota yhteys verottajaan. Saat uuden verokortin, sillä veroprosentti muuttuu, kun olet eläkeläinen.

Jos sinulla on voimia ja halua, voit tehdä töitä eläkkeelläkin. Se ei todellakaan ole kiellettyä. Uutta eläkettä kertyy, jos olet työsuhteessa.

Kuinka selviän henkisesti, kun jään eläkkeelle?

Eläkkeelle jääminen on niin ainutkertainen ja merkittävä tapaus, ettei ole ihme, jos se jännittää ja jopa pelottaa. Siihen voi mielessään valmistautua pikkuhiljaa, totutella ajatukseen olla villi ja vapaa.

Suuri muutos on, kun palkka muuttuu eläkkeeksi ja elintaso voi laskea. Mutta elämisentason ei tarvitse suinkaan laskea.

Toinen suuri muutos on työkavereista luopuminen eli päivittäinen sosiaalinen kanssakäyminen heidän kanssaan loppuu. Toki työkavereista on voinut tulla niin läheisiä ystäviä, että kanssakäyminen jatkuu, vaikka toinen on töissä ja toinen eläkkeellä.

Jos käyt kahvilla entisellä työpaikallasi, voit tuntea itsesi ulkopuoliseksi. Et kuulu enää joukkoon. Siitä ei pidä loukkaantua, niin siinä vain käy.

Voit tuntea itsesi myös turhaksi ja hylätyksi eläkkeelle jäämisen takia. Niin ei kuitenkaan tarvitse käydä. Sinun pitää hommata uutta tekemistä ja unohtaa työ.

Ystäväpiiri voi muuttua, eikä se ole välttämättä huono asia. Pidä huoli, että lähdet ulos, harrastuksiin, kulttuuririentoihin, sinne missä on muita ihmisiä.

Jos et työaikana harrastanut liikuntaa, sen aika on eläkkeellä. Mitä paremmassa fyysisessä kunnossa olet, sitä paremmin pää kestää muuttunutta elämäntilannetta.

Eläkkeelle jäänyt ei ole liian vanha aloittamaan uutta harrastusta tai liikuntamuotoa. Äläkä odota, että joku soittaa sinulle, vaan ole itsekin aktiivinen ja kilauta kaverille.

Monet nykyajan eläkeläiset ovat tottuneet käyttämään nettiä, joten kone vain laulamaan. Netti on hieno yhteydenpitoväline ja apulainen. Sen avulla voi löytää monenmoista tekemistä, uusia harrastuksia, kursseja ja vaikka mitä.

Eläkkeensaajien keskusliiton paikallisyhdistykset järjestävät viikoittain monipuolisesti harrastekerhoja ja -kursseja ja vielä edullisesti.

Voiko satunnaisilla tuloilla saada kansaneläkettä?

Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole olleet ansiotyössä kuin satunnaisesti. Jos työeläkkeesi on pieni tai et saa sitä ollenkaan, voit saada kansaneläkettä.

Kansaneläkkeen täysi määrä on 628,85 euroa kuukaudessa. Jos olet avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, määrä on 557,79 euroa.

Yksinasuvalla tuloraja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on 1 299,88 euroa ja parisuhteessa olevalla 1 157,71 euroa.

Kansaneläkkeestä ja muun muassa leskeneläkkeestä kannattaa kysyä oman paikkakunnan Kelasta, jotta saa kaikki mahdolliset etuudet, kuten esimerkiksi asumistuen.

 

Asiantuntijoina kouluttaja Anna-Stina Toivonen Eläketurvakeskuksesta, eläkejohtaja Nina Bruun Ilmarisesta ja järjestöjohtaja Petra Toivonen Eläkkeensaajien Keskusliitosta.

Juttua on päivitetty Kevan tietojen osalta 16.1.2019.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 12/18.

X