Europarlamentin jättävä Heidi Hautala Venäjän sortohallinnosta: ”Kansalaisoikeudet ovat samalla tasolla kuin Stalinin aikana”
Vihreiden Heidi Hautala on huolissaan, millainen mentaliteetti venäläisillä on kymmenen vuoden kuluttua, jos sorto ja eristäytyminen jatkuvat.
Vihreiden Heidi Hautala kertoi tammikuussa 2024 jättävänsä europarlamentin kuluvan kauden jälkeen. Hän toimii myös Euroopan parlamentin varapuheenjohtajana.
Eduskunnan lehterillä kohahti. Siellä istuivat ulkomaiset arvovieraat. Oli vuosi 2006 ja Suomen eduskunnan satavuotisjuhla. Vihreiden silloinen ryhmänjohtaja Heidi Hautala oli sanonut sanat, joita ei olisi saanut sanoa: Venäjän parlamentin eli duuman valtaoikeudet ovat taantuneet vuotta 1905 edeltäneeseen tilaan, jolloin kaikki valta oli tsaarilla.
Hautala piti tilaisuudessa kolmeminuuttisen puheen. Osuva toteamus Venäjän demokratian tilasta oli vain pieni osa – mutta juhlakahveilla tuskin muusta puhuttiin.
”Olen aina ollut kiltti tyttö. Silloin minusta tuntui, että nyt minä en ole ollut kiltti”, Heidi Hautala sanoo.
Suomalaiset kollegat kävivät lausumassa paheksuvia tuomioitaan. Ensin se pelästytti. Sitten Hautala tajusi, että tämähän on mielenkiintoista. Paheksunta paljasti, kuinka pikkuporvarillisen mentaliteetin kourissa Suomen eduskunnassa vielä oltiin. Ei saa pilata juhlia, ei saa sanoa ikäviä asioita.
Julkisessa keskustelussa Venäjää ei tuohon aikaan moitittu. Silloin suomalainen poliittinen eliitti vaali välejä ja uskoi, että kauppasuhteet ovat Putinille riittävä syy seurata lännen esimerkkiä hyvästä hallinnosta.
Nyt kaikki jo tietävät, miten siinä kävi.
Hautala uskoo, että ainakin osa kansalaisista ymmärsi jo vuonna 2006. Kohun jälkeen hän sai valtavasti palautetta, perinteisiä ruutupaperille kirjattuja kirjeitä, joiden viesti oli: kiitos kun puhut.
Vain puoli vuotta kohun jälkeen Novaja Gazetan toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin kotitalonsa hissiin Putinin syntymäpäivänä.
”Se mitä olin Venäjästä sanonut, muuttui lihaksi ja vereksi kammottavalla tavalla.”
”Emme tiedä, kuinka pitkälle sorto vielä menee”
Ilmapiiri Suomessa teki täyskäännöksen vasta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt Venäjää saa arvostella vapaasti. Mistä Hautala tiesi niin varhain, millainen valtio Putinin Venäjä on?
”Luulen, että sain erilaisen kuvan Venäjästä siksi, että tunsin ihmisiä, joita on raivattu tieltä”, Heidi Hautala sanoo.
Vihreillä ei alkutaipaleella ollut taakkanaan suurten valtapuolueiden totunnaisuuksia, joten toimintatavat luotiin itse. Hautala ryhtyi yhdessä vihreiden ystäviensä, kuten Pekka Haaviston, kanssa jo nuorina tekemään omanlaistaan ulkopolitiikkaa. He tapasivat jo Neuvostoliiton aikana ympäristö- ja ihmisoikeusaktivisteja, jotka toimivat vaarallisissa olosuhteissa.
Myöhemmin Hautala tutustui venäläisiin oppositiopoliitikkoihin ja hallintoa kritisoiviin ihmisiin kuten Anna Politkovskajaan ja Boris Nemtsoviin. Hän kutsui heitä Suomeen ja Brysseliin.
Oppositio on maanpaossa
Tällä hetkellä Hautala ei näe toivoa, että Venäjä voisi palata demokratian polulle. Maassa aivopestään lapsia ja nuoria militarismiin, nationalismiin ja suoranaiseen sotakiihkoon.
”Venäjä on menossa entistä tiukempaan suuntaan, eikä parannusta tilanteeseen ole näkyvissä. Emme vielä tiedä, kuinka pitkälle sorto vielä menee. Kansalaisoikeudet ovat samalla tasolla kuin Stalinin aikana.”
Hautala katsoo, että Venäjän johto vyöryttää kansalaisten niskaan niin paljon valheita, että siltä on vaikeaa suojautua. Sodan vuoksi venäläiset eristäytyvät enemmän omien rajojensa taakse, ja on epävarmaa, miten se ihmisiin vaikuttaa.
”Olen huolissani siitä, mikä on venäläisten mentaliteetti kymmenen vuoden kuluttua, kun heille uskotellaan, että länsi on sodassa Venäjää vastaan.”
Toivon kipinää pitävät Hautalan mukaan yllä venäläiset oppositiopoliitikot ja hallintoa kritisoivat aktivistit, joista moni on paennut EU-maihin. Suomi ei kielimuurin vuoksi ole ykköskohde, mutta Baltiassa toimiminen on helpompaa. Siksi myös moni venäläinen vaihtoehtomedia on tehnyt uuden tukikohdan esimerkiksi Latviaan. Myös Berliinissä, Prahassa ja Pariisissa on paljon venäläisiä ennestään.
Suomesta Hautala nostaa aktivisti Irina Vesikon (puheenjohtaja, Suomen venäjänkielisten demokraattinen yhteisö), johon Hautala tutustui Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Nainen on kutsunut Suomeen puhumaan muun muassa maanpaossa elävän entisen oligarkin Mihail Hodorkovskin.
”Putinin valtaa ja terroria vastustavia venäläisiä on EU:ssa joukko. Haluaisin nähdä, millaista yhteistyötä heidän kanssaan voisi tehdä. Jos nämä ihmiset voivat jonain päivänä palata Venäjälle, siitä voisi syntyä demokraattista liikehdintää.”
Ukraina on vaarallisella harmaalla alueella
Ukraina on eräässä mielessä idän ja lännen välissä. Jo vuosikymmenen ajan maa on pyrkinyt kohti Euroopan unionia yhteisen assosiaatiosopimuksen avulla. Toisaalta Venäjä yrittää hyökkäyssodallaan tehdä Ukrainasta väkisin palan omaa vaikutuspiiriään.
”Ukraina on tavallaan harmaalla alueella, mikä on kaikkein vaarallisinta. Meidän on estettävä, ettei maa pääse luisumaan Venäjän vasalliksi”, Heidi Hautala sanoo.
Tästä syystä Hautala ajattelee, että Ukrainan EU-jäsenyys on oikea suunta, vaikka maassa vallitseva korruptio on tiedossa.
”Ukrainan nykyhallinto on jo tehnyt paljon korruption kitkemiseksi. He myös tietävät, mitä on vielä tehtävä, jotta EU-jäsenyys voi toteutua.”
Euroopan unionin geopoliittinen merkitys on Hautalan mukaan kasvanut Venäjän hyökkäyssodan myötä. Se vahvistaa entisestään hänen ajatustaan siitä, että maat kuten Ukraina, Moldova, Armenia ja jopa Georgia ovat Eurooppaa ja niiden paikka on EU:n sisällä.
”Nämä maat ovat saaneet osansa Venäjän vallankäytöstä ja haluavat riippumattomuutta Venäjästä.”