Tutkija Sinikukka Saari: ”Venäjä pyrkii vetämään ukrainalaiset takaisin menneisyyteen keinoilla millä hyvänsä”
”Venäjä pyrkii vetämään ukrainalaiset takaisin menneisyyteen keinoilla millä hyvänsä, kun taas ukrainalaiset haluavat kehittää maataan itsenäisesti tulevaisuuden ehdoilla”, Sinikukka Saari kirjoittaa.
Sinikukka Saari on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija.
Venäjän tulevaisuuden visio on löytynyt pitkään menneisyydestä. Selitystä voi etsiä 1990-luvun traumaattisista uudistuksista. Venäjän johto koki läntisten mallien kopioimisen nöyryyttäväksi. Menestyksen avaimia päätettiin etsiä kansallisesta historiasta, ei länsimaista.
Jonkin aikaa tavoitteena oli neuvostomenneisyys sellaisena versiona kuin se näyttäytyi neuvostoliittolaisissa elokuvissa ja oppikirjojen sivuilla: suunnitelmallinen ja tehokas valtiojohtoinen yhteiskunta, jossa kansalaiset tiesivät paikkansa ja jonka edistyksellisyyttä ja suuruutta muut kansakunnat kadehtivat.
2010-luvun alussa Putinin sisäpiiriläiset olivat erityisen kiintyneitä Brezhnevin pysähtyneisyyden aikaan. 1960-luvun loppu ja 70-luvun alku olivat Neuvostoliiton mittakaavassa keskiluokkainen kausi. Neuvostoliiton valta-asema ei ollut vielä saanut pahempia kolhuja, sotilasparaatit esittelivät mahtimaan aseistusta, naapurit kunnioittivat neuvostojohtoa ja hyvissä asemissa olevilla kaupunkilaisilla saattoi jopa olla jääkaappeja. Nämä vuodet olivat myös Putinin kultaisen nuoruuden aikaa.
Tavoitemenneisyys 1700-luvun lopussa – Katariina Suuren aikaan Venäjä laajeni voimakkaasti
Nyky-Venäjällä historiareferenssit haetaan kauempaa. Putin vyöryttää pseudohistoriallisia tulkintoja 800-luvulta alkaen. Tavoitemenneisyys asetetaan usein Katariina Suuren aikaan 1700-luvun loppupuolelle. Ajankohta ei yllätä.
Katariinan aikana Venäjä laajeni voimakkaasti ja nykyisen Ukrainan alueella sijaitseva Mustanmeren pohjoisranta liitettiin Venäjään. Yhtäläisyydet nykyiseen sodan tavoiteasetteluun ovat ilmeisiä.
Kiinnostavaa on myös se, että Katariina Suuren valtakaudella tavaksi muodostui Venäjän imperialismin oikeuttaminen tarkoitushakuisilla historiallisilla tulkinnoilla – tapa, jota Putin pitää aktiivisesti yllä.
”Raakalaismaisen sodan voi nähdä taisteluna historian ja tulevaisuuden välillä”
Katariina oikeutti alueliitokset ja alkuperäisväestön – tataarien ja kasakoiden – kaltoinkohtelun juuri historiallisella missiolla vapauttaa alueet ottomaanien vallan alta ja ”palauttaa” alueet kreikkalaisen perinnön ja Bysantin perillisen eli Venäjän yhteyteen. Katariinan ”kreikkalaisen projektin” mukaisesti vallatun alueen kaupungit saivat upouudet kreikkalaishenkiset nimet: Odessa, Herson, Melitopol, Sevastopol ja niin edelleen.
Kuten Katariinan aikana, myös nyt paikallisen ukrainalaisen väestön mielipiteellä ei oli merkitystä, kun Venäjä toteuttaa itse keksimäänsä historiallista missiotaan. Raakalaismaisen sodan voi nähdä taisteluna historian ja tulevaisuuden välillä. Venäjä pyrkii vetämään ukrainalaiset takaisin menneisyyteen keinoilla millä hyvänsä, kun taas ukrainalaiset haluavat kehittää maataan itsenäisesti tulevaisuuden ehdoilla.
Lue kaikki Sinikukka Saaren kolumnit tästä.