Uusi alkoholilaki houkuttelee teinejä juomaan – Uudistuksella hamutaan kännikansan kukkaroa

Kristiina Hannula oli tyrmistynyt, kun hallituspuolueiden eduskuntaryhmien linjaukset uudeksi alkoholilaiksi julkistettiin.

Vaikutukset kansanterveyteen tulisivat olemaan haitallisia ja merkittäviä, ajatteli Hannula, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja.

”Alkuperäinen ministerin pohjapaperi oli hyvä. Mutta kun hallituspuolueiden neuvottelijat muokkasivat sitä, hyviä asioita poistettiin”, Hannula sanoo.

Pohjapaperin laatimista johti keskustalainen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula. Keskusta hävisi hallituksen sisäisen väännön kokoomukselle. Lopputuloksena on lakiesitys, jolla väkevämmät juomat, nelosolut ja limuviinat aiotaan tuoda vähittäiskauppaan. Sillä halutaan saada eurot taskuista liikkeelle.

Suomalaiset ja viina

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on järjestö, joka pyrkii vähentämään päihteiden ja muiden riippuvuuksien haittavaikutuksia. EHYT syntyi viisi vuotta sitten, kun Elämäntapaliitto, Terveys ry. ja Elämä on parasta huumetta -yhdistys yhdistyivät.

Hannula tuli järjestötyöhön koulumaailmasta alun perin keväällä 2007, kun hänet valittiin Terveys ry:n toiminnanjohtajaksi.

Siihen asti Hannula oli ollut Mäntsälässä ensin yläkoulun opettajana seitsemän vuotta, sitten rehtorina saman ajan. Päihdetyöjärjestöön hän ei siirtynyt henkilökohtaisen mission takia.

”Puhelin vain soi, ja minua pyydettiin hakemaan työtä”, Hannula sanoo ja nauraa iloisesti.

EHYT ry:ssä Hannula oli vuodesta 2011 lähtien koulujen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava johtaja, kunnes hänet valittiin järjestön toiminnanjohtajaksi viime joulukuussa.

Terveysasiat ovat aina kiinnostaneet Hannulaa.

”Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, Ylistarosta. Löysin liikunnan nuorena ja menin Kuortaneen liikuntalukioon.”

Sieltä tie vei Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan.

”Opiskelin pääaineenani liikuntaa ja lisäksi terveystietoa.”

Opettajana Hannula näki lasten ja nuorten elämää. Sen laatua hän haluaa nyt parantaa.

”Siihen voi vaikuttaa suoralla työllä lasten ja nuorten parissa, mutta myös työpaikoilla aikuisten kanssa. Aikuisethan niitä lasten vanhempia ovat.”

”Ehkä se on naiivia jonkun mielestä, mutta haluan lisätä hyvinvointia ja edistää terveyttä.”

Tässä onkin tekemistä, sillä suomalaisilla on maineensa veroinen, synkkä rakkaussuhde viinaan. Eikä tähän suhteeseen saisi puuttua.

Raittiustyön perintö

”Kritiikkiä tulee jonkin verran, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa”, Hannula sanoo.

Monia tuntuu närkästyttävän raittiustyön perintö. Ehkäisevän päihdetyön juuret ovat porvarillisessa raittiusliikkeessä ja työväen raittiusliikkeessä – siis kaukana historiassa, Hannula tarkentaa.

”Ei se arjessamme näy mitenkään.”

”Jos joku on raitis, toki se on ok, mutta ei se meidän tavoitteemme ole. Haluamme vähentää päihteiden aiheuttamia haittoja.”

Hannula mainitsee ohimennen, ettei ole itsekään absolutisti.

”Onhan se erikoista, että raittius on pilkan aihe”, hän sanoo. ”Se rinnastetaan huumorintajuttomuuteen.”

”Mutta myöskään se, että käyttää paljon alkoholia, ei tee ihmisestä ihmisenä huonoa.”

Raittius on Suomessa joka tapauksessa yleistynyt. Teineistä yhä useampi valitsee päihteettömän elämän.

”Mutta 18-vuotiaana tapahtuu jotain, ja alkoholi leimaa kaveriporukoita, kertovat tutkimukset.”

Riipaistaan kännit

Suomeen halutaan eurooppalaisia juomatapoja. Mutta mitä se tarkoittaa?

”Eri asioita eri maissa”, Hannula sanoo.

Esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa alkoholikulttuuri on määritelty vähän haitalliseksi, kertoo Maailman terveysjärjestö (WHO). Kuitenkin Ranskassa juodaan alkoholia enemmän per henkilö kuin Italiassa tai jopa Suomessa: Ranskassa määrä on 13,4 litraa, Italiassa 10,5, Suomessa noin 12 litraa vuoden 2010 tilaston mukaan. Sen jälkeen Suomen kulutus on vähentynyt.

Ero on humalahakuisuudessa.

Ranskalaisista kolmannes ilmoittaa riipaisseensa kännit eli yli viisi annosta kerralla menneen kuukauden aikana, italialaisista heitä on kuusi prosenttia.

”Suomessa tämä luku on 53 prosenttia WHO:n raportin mukaan”, Hannula kertoo.

Olemme omassa sarjassamme: esimerkiksi Venäjällä ja Virossa vastaava luku on noin 30 prosenttia.

Ero alkoholikuolemissa tulee muun muassa siitä, mitä juodaan.

”Italiassa kaikesta kulutetusta alkoholista viiniä on kaksi kolmasosaa, Suomessa alle viidennes.”

Sen sijaan väkeviä on Suomessa kaikesta juodusta alkoholista neljännes, kun taas Italiassa määrä on noin kymmenesosa, kertovat WHO:n tilastot vuodelta 2010.

Suomalaiset ovat kännikansaa. Tosin meilläkin kulutus on äskettäin vähentynyt.

Tietoinen valinta?

”Tässä”, Hannula sanoo ja osoittaa työhuoneensa monitoria.

Kuvassa näkyvät alkoholin kulutuksen ja alkoholikuolemien toisiaan seuraavat käyrät. Suuri kulutus tuo paljon kuolemia.

Vuonna 1995 kulutus ja kuolemat näyttävät lisääntyneen voimakkaasti.

”Silloin voimaan tuli edellinen uusi alkoholilaki”, Hannula kertoo.

Kauppoihin tulivat siideri ja lonkero, kioskeihin 4,7 prosentin juomat.

Selvä nousukiihdytys näkyy myös 2004.

”Silloin laskettiin alkoholiveroa.”

Mutta vuonna 2008 kulutus ja kuolemat kääntyvät laskuun.

”Alkoholiveroa on korotettu 2008, 2009 ja 2012.”

”Alkoholin kulutus ja haitat pystytään ennakoimaan. Tutkittua tietoa on paljon”, Hannula sanoo.

Mikäli hallituspuolueiden lakiesitys menee eduskunnassa läpi, Suomi on siis höllentämässä alkoholilakia, tuomassa entistä väkevämpää olutta ja nuorison suosimia limuviinoja kauppoihin.

”Tämä on poliitikoilta tietoinen valinta.”

Kotoa ravintolaan Hannula on seurannut ärtyneenä viinakeskustelua.

”Jotkut poliitikot eivät usko tilastoihin. Heidän mukaansa ei ole kiistatonta, että lain höllentäminen lisäisi alkoholin käyttämistä. Se on uskomatonta.”

Hannulan mielestä ministeri Rehulan pohjapaperissa moni asia oli kohdallaan. Alkoholin nauttimista piti siirtää kotoa ravintoloihin.

”Sekin lisäisi ostamista, mutta mielestäni veisi alkoholikulttuuriamme pois yksin tissuttelusta.”

”Työllistäviä vaikutuksia olisi varmasti enemmän. Tuskin kauppa palkkaa lisämyyjiä, kun hyllyyn tulevat vahvemmat oluet.”

Nyt lakimuutoksella ollaan ohjaamassa ihmiset kioskeihin ja kauppoihin. Eurot kiertoon ja talous nousuun. Hannula ei usko, että tämä onnistuu.

”Muutokset ovat kansantaloudellisestikin ihan pöhköjä.”

Syynä ovat epäsuorat kustannukset.

Alkoholin juomisen suorat haitat ja tuotot ovat samat, 1,4 miljardia euroa vuodessa.

”Ne tulevat lisääntymään uuden lain myötä. Vaikutus lienee plus miinus nolla.”

Kun mukaan lasketaan epäsuorat kustannukset, alkoholi on iso menoerä.

Hannula kertoo esimerkin.

”Jos rattijuoppo romuttaa autonsa ja tappaa ihmisen, auton romuttaminen lasketaan alkoholin aiheuttamaksi kuluksi. Sen sijaan jos kuolleen ihmisen omaiset tarvitsevat mielenterveysapua muutaman vuoden ja joutuvat olemaan pois töistä, niitä ei lasketa suoriin kuluihin.”

EHYT:n laskelmien mukaan alkoholin todelliset kustannukset ovat viisi–kuusi miljardia euroa vuodessa.

”Eikä tämä ole raflaavin laskelma. Joissain laskelmissa haitat ovat jopa yli 10 miljardia.”

Alkoholin käytön lisääminen, mihin uusi laki Hannulan mukaan johtaa, lisää välitöntä tuottoa, mutta kokonaisvaikutus on kielteinen.

Holhoamistako?

Joidenkin mielestä Hannulan johtama EHYT edustaa ikävää holhoamista. Sääntelynpurkutalkoiden halutaan yltävän viina-asioihin.

Nettikommentit olivat paljastavia, kun Helsingin Sanomat uutisoi toukokuussa mahdollisen uuden alkoholilain tuomista muutoksista:

”Minulle säännöillä ei ole sinänsä merkitystä, koska tuskin baarista ikinä mitään mukaan ostan, mutta mieltäni lämmittää aivan suunnattomasti sääntelyn purkaminen”, ensimmäinen kommentoija kirjoitti.

Toinen jatkoi:

”Onhan tämä Suomen alkoholilainsäädäntö ollut varsinaista ahdasmielisyyden juhlaa.”

Monissa Euroopan maissa viinaa saakin ruokakaupoista. Miksi Suomessa kulutus ja haitat lisääntyvät heti, kun alkoholia vapautetaan?

”Yleensä aina, kun saatavuus lisääntyy, kulutus ja haitat lisääntyvät”, Hannula sanoo.

”Ei Suomi ole tässä poikkeus.”

Ehkä alkoholin haitat vähentyisivät, kuten mietojen huumeiden haitat ovat vähentyneet joissain maissa, kun ne on laillistettu?

”En usko. Kannabiksen laillistamisen seuraukset eivät ole olleet yksiselitteisen myönteisiä”, Hannula sanoo.

Ehkä syy juontaa historiasta: suomalaisten alkoholinkulutus on kasvanut 1960-luvulta siinä, missä Italiassa ja Ranskassa kulutus on painunut alemmas.

Voisiko meidän viinan kanssa touhuamisemme johtua kieltolain ajasta, jolloin kielletty viina kiehtoi?

”En usko tähänkään. Mielestäni tulkinta aliarvioi suomalaisia rankasti.”

Nuoriso ei ihannoi känniä

Koulumaailmasta järjestötyöhön tullut Hannula on ollut erityisen mielissään nuorten alkoholikulttuurin muutoksesta.

Teini-ikäiset eivät ihannoi känniä vanhaan malliin, eikä juomisen aloittaminen ole pakollinen riitti, kuten se joskus oli.

Mutta Hannula uskoo, että tämä asia muuttuu huonompaan, jos uusi laki menee läpi.

”Makeat, trendikkäät limuviinat, väkevien juomien ja makeiden limonadien sekoitukset, ollaan tuomassa ruokakauppaan ja kioskeihin. Se on mielestäni virhe. Ne houkuttavat nuoria.”

”Uskallan veikata, että tämä muutos tulee kääntämään nuorten alkoholinkulutuksen takaisin nousuun.”