Jenni Haukio muistuttaa, että puheet ”synnytystalkoista” loukkaavat lapsettomuudesta kärsiviä: ”Päätös lapsiluvusta ei suinkaan ole jokaisen perheen oma päätös – kaikki eivät saa valita”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Syntyvyyden lasku
© ISTOCKPHOTO
"Samanaikaisesti kun toitotamme uusien lasten syntymisen tärkeydestä, tulisi pitää huolta jo keskuudessamme olevista", Jenni Haukio korostaa.

Kuten jokainen on mediasta saanut kuulla, Suomessa syntyy tänä vuonna ennätysvähän vauvoja, vähemmän kuin yli vuosisataan. Laskuun syntyvyys tulee tällä trendillä kääntymään 2030-luvulla, eli me suomalaiset olemme tulevaisuudessa yhä harvalukuisempi kansakunta. Ellei kurssi sitten rivakasti käänny.

Keskustelu teeman ympärillä on monessakin mielessä ristiriitoja herättävää. Samanaikaisesti kun perheitä kannustetaan ”hankkimaan” enemmän lapsia, velloo asenteita ja arvoja ravisteleva ilmastonmuutoskeskustelu, jossa maapallon väkiluku on keskeinen negatiivinen tekijä. Maailmanlaajuisesti ihmisiä on liikaa, Suomen näkökulmasta liian vähän. Ekologinen valveutuneisuus on jo sillä tasolla, että liikakansoitus ja globaali ekokriisi heijastuvat yhä useampien henkilökohtaisiin ratkaisuihin – myös perhe-elämän piirissä.

”Lapsiluku on perheen oma päätös”, kommentoi joku julkisuuteen.

Toisille näin on, mutta ei suinkaan kaikille, josta päästään toiseen syntyvyyskeskustelun suurista ristiriidoista. Yhä suurempi joukko suomalaisia kärsii lapsettomuudesta, joka yhä edelleen on kehittyneelle lääketieteellekin osittainen mysteeri. Monet täysin terveet pariskunnat jäävät lapsettomiksi, eikä kukaan kykene osoittamaan, miksi näin on.

Kun toive lapsesta on täyttänyt sydämen vuosikausia täyttymystä saavuttamatta, voivat syntyvyyteen ja ”synnytystalkoisiin” liittyvät kommentit loukata syvästi, koska päätös lapsiluvusta ei suinkaan ole jokaisen perheen oma päätös. Kaikki eivät saa valita.

Vielä kolmanteen ristiriitaan: samanaikaisesti kun suomalaisia kannustetaan kasvattamaan perheitään, ovat lasten huostaanotot 2000-luvulla lähes kaksinkertaistuneet. Taustasyyt vaihtelevat vanhempien uupumuksesta köyhyyteen, päihdeongelmiin ja pitkäaikaissairauksiin. Syrjäytyneiden nuorten määrä on meillä suurempi kuin muissa pohjoismaissa.

Päättäjät aivan perustellusti rohkaisevat vanhemmuuteen, mutta suurella osalla jo olemassa olevista vanhemmista ja heidän lapsistaan on suuria vaikeuksia. Samanaikaisesti kun toitotamme uusien lasten syntymisen tärkeydestä, tulisi pitää huolta jo keskuudessamme olevista.

Perheet ovat tänä päivänä monimuotoisempia kuin koskaan ennen ja kaikkia perheitä tulisi tukea ja kannustaa tasa-arvoisesti, samalla innolla. Vaikka lapset ovat äärettömän kallisarvoinen lahja elämältä ja jokaikinen vauvauutinen syy juhlaan, olisi tervetullutta pitää esillä myös sitä, että jokainen perhe on yhtä arvokas, kuuluipa siihen sitten lapsia tai ei.

X