Jenni Haukio arkisten valintojen tärkeydestä: ”Meistä jokaisen tulisi kantaa oma vastuumme yltäkylläisen elämäntapamme seurauksista”
Surullinen uutinen kertoi hiljattain Ranskan rannikolle ajautuneesta valaasta, jonka sisältä löydettiin peräti 800 kiloa muovia. Muovin täydellinen hajoaminen vie luonnossa jopa satoja vuosia. Synkimpien arvioiden mukaan jo muutaman vuosikymmenen päästä merissä on enemmän muovia kuin kaloja.
Vaikka ongelman laajuus tuntuu toivottomalta, pahinta olisi sortua ”ei minun teoillani mitään vaikutusta ole” -asenteeseen. Muutos lähtee yksilöistä ja arkisista valinnoista. Kun vaikkapa asioi ruokakaupan kassalla, joka tarjoaa muovipussia jollekin tuotteelle, kannattaa vastata ympäristöystävällisesti ei kiitos. Japanilaisen ammattijärjestäjä Marie Kondon opein voi puolestaan raivata kotia turhasta tavarasta, josta luopumista tyypillisesti jarruttaa ”saatan tarvita tätä vielä joskus” -tunne.
Jokin aika sitten maailmaa koskettivat kuvat nälkiintyneestä kanadalaisjääkarhusta, joka viimeisillä voimillaan etsi ruokaa täysin lumettomalta alueelta. Vastaavia kertomuksia ilmastonmuutoksen sekä ylikulutuksen tuhoisista vaikutuksista vyöryy median kautta tietoisuuteemme jatkuvasti – ja hyvä niin.
Vaikka totuus ahdistaa ja siltä haluaisi suojautua, on sivun kääntäminen lukematta lopulta yksinomaan itsekästä.
Meistä jokaisen tulisi kantaa oma vastuumme yltäkylläisen ja mukavuudenhaluisen elämäntapamme seurauksista ekosysteemille.
Eräs kestävän kehityksen uusista avainsanoista on kiertotalous, jossa kulutus pohjautuu omistamisen sijasta palvelujen käyttämiseen eli jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Tulevaisuudessa hyvinvointi ei enää kartu tuottamalla yhä lisää tavaroita, vaan kulutus painottuu omistamisen sijasta palvelujen uudelleenkäyttämiseen. Esimerkiksi henkilöauton voi jakaa vaikkapa kokonaisen taloyhtiön kanssa. Olemme jo tottuneet kierrättämään vaatteita ja käyttötavaroita – jatkossa jakaminen ulottuu yhä laajemmalle inhimillisen elämän perustarpeisiin.
Tulevaisuustalo Sitra valittiin tammikuussa maailman johtavaksi kiertotaloustoimijaksi Maailman talousfoorumin yhteydessä Davosissa. Sitran laatima kansallinen kiertotalouden tiekartta johdattelee Suomea kohti kestävämpää yhteiskuntarakennetta ja elämänmuotoa. Erityisen arvokasta on, että kiertotalousopetusta tarjotaan kaikille koulutusasteille. Jos lapset ja nuoret eivät ole mukana muutoksessa, ei toivoa paremmasta ole. Esimerkin voima on tässäkin ratkaiseva – jos ja kun lapset tottuvat kodin ekologisiin elämäntapoihin jo syntymästään lähtien, on ympäristöystävällisyys heille itsestäänselvyys, ei ylimääräinen rasite.