Kahvi on taas kallista – vai onko sittenkään? Näin raakakahvin kallistuminen ja kauppaketjujen hinnankorostuspaineet vaikuttavat kahvin hintaan
S-ryhmän Prisma-tavarataloissa suosituimman kahvilaadun hinta on kallistunut vuoden takaisesta noin 30 prosenttia. Vaikka tunne alati kallistuvasta kahvista on vahva, elinkustannusindeksillä tarkistettuna hinta on nyt likimain sama kuin vuonna 1970.
Kahvikulttuuri on Suomessa poikkeuksellisen vahva. Juoma kuuluu niin arkeen kuin juhlaan, ja yhtä suomalaista kohti sitä kuluu yli tuhat kuppia vuodessa.
Kauppareissuilla sen huomaa, kahvi on taas kalliimpaa. Kun alkuvuodesta puolikiloa suodatinkahvia sai halvimmillaan alle kolmen euron, nyt ei halvimpia merkkejäkään saa alle neljällä eurolla. Syynä on raakakahvin kallistuminen, mutta myös kauppaketjujen omat hinnankorotuspaineet. Raakakahvin kallistumisen syynä on puolestaan sää, ja vielä tarkemmin sään ääri-ilmiöt.
”Raakakahvimarkkinan hinta on tuplaantunut viimeisen vuoden aikana. Kaikki alkoi viime vuonna Brasiliasta, jossa kahvisato kärsi ensin kuivuudesta ja sitten hallasta”, Pauligin kaupallinen johtaja Rami Kuusisto sanoo.
Kuivuuden ja hallan yhteisvaikutuksesta Brasiliassa menetettiin Kuusiston mukaan jopa viidennes kahvisadosta. Brasilia on yksi maailman suurimmista kahvintuottajamaista, ja yksi suurimmista tuottajamaista myös Suomelle.
”Lisäksi koronapandemian aiheuttamat logistiset haasteet ja ongelmat, sekä lannoitteiden hinta ovat kaikki vaikuttaneet raakakahvin hintaan ja nostaneet sitä”.
Suomalaispaahtimoiden kahvipavut tulevat eri puolilta maailmaa, muun muassa Brasiliasta. © Tommi Tuomi
Koska Pauligilla ostetaan vain raakakahvia, Rami Kuusisto ei halua kommentoida niitä kuluttajalle näkyviä vähittäiskaupan kahvihintoja. S-ryhmää edustavasta SOK:sta kerrotaan, että esimerkiksi Prismassa myydyimmän kahvilaadun hinta on tällä hetkellä 30 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Suomen ylivoimaisesti suosituin kahvimerkki on ollut vuosikausia Juhla Mokka, joten on turvallista olettaa, että se on myös Prisman myydyin kahvilaatu.
”Kahvin hintaan kuitenkin vaikuttavat useat tekijät kuten kilpailutilanne, sesongit ja markkinointitoimenpiteet”, SOK:n viestinnästä kerrotaan sähköpostitse.
Kahvin hintakehitystä on vaikea ennustaa
Sitä mahtaako kahvi tulevaisuudessa kallistua entisestään vai laskeeko hinta, SOK ei kommentoi.
”Emme voi kommentoida mahdollista hinnan nousua tai laskua, sillä olemme kilpailulain määrittävässä määräävässä markkina-asemassa yhdessä K-ryhmän kanssa”, yhtiön viestintä viestittää.
Pauligin Rami Kuusiston mukaan globaalin raakakahvimarkkinan kysynnän ja tarjonnan tasapaino on tällä hetkellä hyvin tiukka.
”Pienetkin häiriöt siellä alkuperämaiden sadoissa ja tuotannoissa heijastuvat maailmanmarkkinaan. Lisäksi kahviahan käytetään myös sijoituskohteena”, Kuusisto muistuttaa.
Raakakahvin markkinahinta saattaa vaihdella nopeastikin, sillä kahvi on myös sijoituskohde. Vaihtelut näkyvät kauppojen hinnoissa. © Vessi Hämäläinen
Näin on. Suomalaisten suosima vaalea Arabica-kahvilaatu noteerataan New Yorkin pörssissä ja sijoittajien käytös saattaa Kuusiston mukaan näkyä nopeastikin raakakahvin hinnassa sitä nostaen tai sitä laskien.
Historiallisesti tarkastellen suomalaiset juovat kyllä kahvinsa hinnanvaihteluista huolimatta.
”Suomalaiset ovat tosi intohimoista kahvikansaa ja kahvin hinta per kuppi on edelleen kilpailukykyinen verrattuna moneen muuhun juomaan”, hän toteaa.
Ajatus alati kallistuvasta kahvista on virheellinen
Kuvitelmat kahvin kallistumisesta asettuvat myös maltillisempaan valoon, jos hintoja vertaa suhteuttamalla rahanarvon. Puolenkilon kahvipaketti maksoi vuonna 1970 halvimmillaan 2 markkaa 95 penniä, ja vuonna 1991 hinta oli 13 markkaa 80 penniä. Elinkustannusindeksiin suhteutettuna summat ovat nykyrahassa noin 4,50 euroa (1970) ja 3,60 euroa (1991).
Kahvia kuluu, sillä suomalaisten suhde kahviin on maailmanmittakaavassa omaa luokkaansa. On arvioitu, että lähes joka sadas maailmassa tuotettu kahvipapu tuodaan Suomeen. Tilastollisesti suomalaiset juovat väkilukuun suhteutettuna edelleen eniten kahvia maailmassa, yli yhdeksän kiloa eli yli tuhat kuppia henkeä kohti vuodessa.
Suomalaisten poikkeuksellisen intohimoista suhdetta kahviin on Rami Kuusiston mukaan pohdittu myös Pauligilla, mutta lopullista vastausta on mahdoton tietää varmaksi. Vaikutuksensa voi olla kaamoksella ja kylmyydellä tai toisaalta sotavuosien synnyttämällä kahvipulalla ja -himolla.
”Me ollaan tämmöinen omalaatuinen maailman onnellisin kahvikansa. Kahvilla on kyllä iso osa meidän kulttuurissa. Se on semmoinen sosiaalinen liima välillä hiljaisillekin suomalaisille.”
Suomalaisten suosikki on nyt trendi maailmalla
Suomessa on myös perinteisesti suosittu vaaleapaahtoista kahvia, kun jo muualla Euroopassakin suositaan tummaa paahtoa.
Rami Kuusisto uskoo, että sille löytyy hieman yllättäväkin syy:
”Suomessa vesi on niin hyvää, että se kantaa sen vaalean paahdon. Jos lomamatkalle Etelä-Eurooppaan ottaa Juhla Mokka -paketin mukaan ja tekee kahvin paikalliseen veteen, niin ei se maistu yhtä hyvältä kuin kotona.”
Tumma paahto antaa makuhaitat helpommin anteeksi. Viime aikoina tummapaahtoisten kahvien suosio on Suomessa ollut kuitenkin kasvussa. Tilanne on Kuusiston mukaan sikäli mielenkiintoinen, että maailmalla kahvibaristat ovat viime aikoina innostuneet vaaleapaahtoisista kahveista ja vaalea paahto on suoranainen trendi.
”Meillä mennään vastasuuntaan. Kun olemme aina juoneet vaaleapaahtoisia kahveja, niin nyt mennään tummia päin.”
Koronavuodet ovat näkyneet myös kahvin kulutuksessa. Kahvilat ja ravintolat ovat olleet pitkiä aikoja suljettuina, ja kotioloissa esimerkiksi monet juhlat ja sukukokoontumiset ovat jääneet pitämättä.
”Kokonaiskahvimarkkinassa on nähty kyllä pieni notkahdus näiden koronarajoitusten myötä”, Rami Kuusisto sanoo.
Lue myös: Totta vai tarua: Vain tyhjään vatsaan juotu kahvi piristää?
Kahvin tiedetään jonkin verran parantavan ruoansulatusta ja vähentävän sokerien imeytymistä suolistossa. © istockphoto