Kansanedustajien tulot ovat vähintään 7 600 euroa kuukaudessa – Selvitimme myös, millaisia työsuhde-etuja työsopimukseton luottamustoimi tarjoaa
Kansanedustajien työsuhde-edut ovat runsaat: taksikortit, kilometrikorvaukset, kulukorvaukset, työsuhdepuhelimet, fysioterapeutit ja psykologit, harrastekerhot, kielten opiskelua yksityistunneilla ja irtisanomisen lähes mahdottomuus. Kansanedustajien palkat ovat oikeammin palkkioita.
Kansanedustajan tehtävään liittyy runsas määrä työsuhde-etuja, jotka parhaimmillaan jatkuvat vielä kansanedustajan pestin päättymisen jälkeenkin.
Vaaleissa valittuja 200 kansanedustajaa odottaa vastuullinen, mutta kohtuullisen hyvin korvattu neljän vuoden pätkäpesti. Kansanedustajien palkat kiinnostavat monia.
Kun eduskunnan viestintään ottaa yhteyttä kysyäkseen, minkälaiset ovat kansanedustajien palkat, kulukorvaukset, ja työsuhde-edut, törmää heti kättelyssä yllätykseen.
Eduskunnan viestintäpäällikkö Heli Kesti-Ylioja nimittäin kertoo, että kansanedustajilla ei ole työsopimusta lainkaan.
”Kansanedustajilla ei ole työsopimusta, sillä kyseessä on luottamustoimi eikä työ. He saavat vaaleissa äänestäjiltä valtakirjan tähän luottamustoimeen. Samasta syystä kansanedustajille ei makseta palkkaa, vaan palkkiota”, Kesti-Ylioja sanoo.
Tiedot kansanedustajien palkkioista ovat julkisia, ja ne ovat esillä muun muassa eduskunnan verkkosivuilla.
Kansanedustajan peruspalkkio on 6 614 euroa kuukaudessa. Neljän eduskuntavuoden jälkeen palkkio kohoaa 6 945 euroon. Kahdentoista eduskuntavuoden eli kolmen kauden jälkeen palkkio nousee 7 408 euroon kuukaudessa.
© Anu Nieminen / Otavamedia
Palkkioiden lisäksi kulu- ja kilometrikorvauksia
Palkkioiden lisäksi kansanedustajat saavat kulukorvausta, joka ei perustu esitettyihin kuitteihin kuluista, vaan maksetaan könttänä. Joka kuukauden 15. päivä maksettava kulukorvaus on tarkoitettu kansanedustajan tehtävästä aiheutuvien kustannus maksamiseen.
Kulukorvaus on veroton, ja sen määrä riippuu kansanedustajan kotipaikasta. Edustajan kotipaikasta riippuen hän saa kulukorvausta 986,81 euroa, 1 315,75 tai 1 809,15 euroa.
Vähimmilläänkin ensimmäisen kauden rivikansanedustaja saa siis palkkiota ja kulukorvausta yhteensä 7 600,81 euroa kuukaudessa. Uudenmaan ulkopuolella asuvat saavat vähimmillään yhteensä 7 929,75 euroa.
Lisäksi kansanedustaja voi laskuttaa verottomia kilometrikorvauksia oman autonsa käyttämisestä. Jos kansanedustajan joukkoliikenneyhteydet kodin ja lähimmän rautatie-, lento- tai linja-autoaseman välillä ovat huonot, kansanedustajalle voidaan korvata kilometrikorvaukset eduskuntatyöhön liittyvillä matkoilla.
Poikkeustapauksissa oman auton käyttö on mahdollista myös kodin ja eduskunnan välisiin matkoihin. Näiden korvattavien matkojen enimmäismäärä on yksi edestakainen matka viikossa.
Useille kansanedustajille nämä eivät jää ainoaksi tuloksi, sillä hyvin moni on jäsenenä kotikuntansa valtuustossa. Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuustossa kokouspalkkion määrä valtuuston jäsenille on 410 euroa. Monella kansanedustajalla on myös muita luottamustoimia, joista voidaan maksaa kokouspalkkiota.
Eduskunnan matkahallinnosta kerrotaan, että kansanedustaja voi käyttää eduskunnan kustannuksella liikkumiseen taksia silloin, kun esimerkiksi bussin tai junan käyttäminen aiheuttaisi tarpeetonta ajanhukkaa tai turvallisuus sitä vaatii. Taksimatkan täytyy liittyä eduskuntatyöhön tai terveydenhoitoon.
Pääkaupunkiseudulla taksimatkan enimmäishintaraja on 70 euroa, mutta maakunnissa tätä enimmäisrajaa ei ole. Taksimatkat maksetaan edustajalle nimetyllä taksikortilla, joka kelpaa maksuvälineenä varsin kattavasti koko Suomessa.
Työterveyttä, vapaata ja koulutuksia
Kansanedustajille kuuluu niin sanottu kokonaisvaltainen työterveyshuolto, joka pitää sisällään muun muassa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelut, kuten terveystarkastukset työkyvyn ja terveyden edistämiseksi, ergonomiaohjaus sekä työkyvyn tukitoimet, joihin kuuluvat esimerkiksi tarveharkintaiset työterveyspsykologin konsultaatiokäynnit.
”Näiden lakisääteisten palvelujen lisäksi työnantaja kustantaa harkinnanvaraisena palveluna yleislääkäritasoisen sairaanhoidon, johon kuuluu muun muassa myös fysioterapia-hoitojaksot lääkärin lähetteellä tai lyhytterapiakäynnit psykologilla”, kertoo eduskunnan vastaava työterveyslääkäri Merja Rossi.
Kansanedustajille ei kerry vuosiluomaa kuten palkansaajille, mutta vuoden ympäri kansanedustajakaan ei työskentele. Työvuosi jaetaan kevätistuntoon ja syysistuntoon. Kevätistuntokausi kestää helmikuulta juhannukseen ja syysistunto syyskuusta joulukuuhun. Kaikkiaan istuntokausien ulkopuolista aikaa kertyy siis reippaasti yli kolme kuukautta.
Kansanedustajille tarjotaan myös erilaisia kursseja ja koulutuksia.
”Eduskuntatyöhön perehdyttämisen lisäksi koulutusta kansanedustajien tehtävissä tarvittavissa yleistaidoissa kuten kielissä ja kulttuuritaidoissa, viestinnässä sekä tieto- ja viestintätekniikassa”, kertoo Satu Ålgars eduskunnan kanslian koulutuspalveluista.
Kielikoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää kansanedustajan työssään tarvitsemaa kielitaitoa.
”Kielikoulutusta tarjotaan ensisijaisesti englannin, ruotsin, ranskan, saksan, espanjan ja venäjän kielissä. Perustelluista syistä on mahdollista saada opetusta myös muissa kielissä”, Ålgars kertoo.
Kieliä voi opiskella eduskunnan kanslian järjestämillä avoimilla viikko- ja intensiivikursseilla, räätälöidyillä yksityistunneilla ja pienryhmäkursseilla.
Kansanedustajille on tarjolla kymmeniä vapaa-ajan kerhoja
Työkavereiden eli toisten kansanedustajien sekä eduskunnan työntekijöiden kanssa on hyvä olla myös yhteisiä harrastuksia, ja erilaisia vapaa-ajan kerhoja on kansanedustajille tarjolla todella laajalla skaalalla. Kerhojen sisällöt käsittelevät jokseenkin kaikkea ihmiselämään kuuluvaa. Osa ryhmistä on nimetty kerhoiksi, osa toimintaryhmiksi tai verkostoiksi.
Vuonna 2021 kerhojen toimintaan myönnettiin yhteensä 80 000 euron määräraha. Silloin määrärahoista merkittävä osa jäi koronan vuoksi käyttämättä, mutta nyt kerhot ovat jälleen aktivoituneet tavalliseen tapaan.
Juuri päättyneellä kansanedustajakaudella tarjolla oli 65 erilaista kerhoa. Niiden joukkoon mahtuivat muun muassa eräkerho, feministiryhmä, hevosystävienseura, kalakerho, karaokekerho, hlbti-verkosto, kipu- ja migreeniryhmä, köyhyysryhmä, luomuryhmä, lähiruokakerho, mieskansanedustajien verkosto, moottoripyöräkerho MP Arkadia, naisverkosto, olutseura, raamatturyhmä, teatteri- ja näytelmäkerho, romaniasiain ryhmä sekä ulosottoon joutuneiden tukiryhmä.
Luottamustoimesta potkut liki mahdottomuus
Kansanedustajan tehtävästä on todella vaikea saada potkuja. Esimerkiksi nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen sai jatkaa kansanedustajana, vaikka sai omalta ryhmältään huomautuksen, varoituksen ja päälle vielä sakot käräjäoikeudelta. Sakot tulivat muslimeja solvaavasta Facebook-kirjoittelusta, varoitus puolestaan käsiksi käymisestä kokoomuksen edustajaan Veera Ruohoon vuonna 2017.
Eduskunnan keskuskanslian istuntoyksikön päällikkö Antti Linna kertoo, että kansanedustajien toimen keskeytymisestä sekä siitä vapauttamisesta ja erottamisesta on säädetty perustuslaissa.
Potkut voi teoriassa tulla silloin, jos kansanedustaja pitkäaikaisesti täysin laiminlyö edustajantehtävänsä.
”Silloin eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton erottaa hänet edustajantoimesta joko kokonaan tai määräajaksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä”, Antti Linna sanoo.
Tehtäviensä laiminlyömistä vielä todennäköisempi syy erottamiselle on se, jos kansanedustaja tuomitaan rikoksesta vankeuteen.
”Jos kansanedustajaksi valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen taikka vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen, eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana”, Linna kertoo laista.
Vuonna 1993 keskustan kansanedustaja Kauko Juhantalo erotettiin, kun hänet tuomittiin vuoden ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta ministerinä ollessaan. Kansanedustajien kausia on jäänyt aiemminkin kesken, mutta Juhantalon erottaminen on ainoa varsinainen erottaminen kansanedustajan tehtävästä.
Äänestäjiä tämä ei liiaksi häirinnyt, sillä Juhantalo valittiin takaisin eduskuntaan vuoden 1995 vaaleissa.
Eduskunnan jälkeen sopeutumisrahaa ja eläkettä
Kun kansanedustajan ura sitten aikanaan katkeaa joko oman luopumisen tai vaaleissa putoamisen vuoksi, voi kansanedustaja edelleen nauttia edustajauran hedelmistä.
Jos edustaja ei työllisty eduskunnan jälkeen, hän voi hakea sopeutumisrahaa, jota maksetaan 1-3 vuotta riippuen hänen edustajanuransa pituudesta. Sopeutumisrahan määrä lasketaan samaan tapaan kuin eläkekertymä, ja on käytännössä noin 2100-3800 euroa kuukaudessa.
Jos hän siirtyy eläkkeelle, on edustajanuralta ja mahdolliselta ministerinuralta muodostunut yksi yhteinen eläkekertymä. Lähtökohtaisesti sitä alkaa saada 65 vuoden iässä vanhuuseläkkeenä. Edustajaeläkkeitä korotetaan vuosittain eläkeindeksillä muiden työeläkkeiden tapaan.
Täältä tullaan, uusi elämä! Eduskunnan jättävät kansanedustajat Emma Kari (vas.), Riikka Slunga-Poutsalo ja Merja Mäkisalo-Ropponen kevään 2023 vaalien jälkeen. © Tommi Tuomi