Kansanedustaja Paula Werning piilotteli taloudellista tilannettaan: ”Häpeän tunne oli niin vahva, etten halunnut kertoa laskuista kenellekään”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Paula Werning
Kokemus ulosotosta on kasvattanut Paula Werningistä vahvan ihmisen, joka selviytyy mistä vain. Tällä kokemuksella hän ei enää yrittäisi selvitä veloistaan yksin vaan hakisi apua. ”Velassa ei ole mitään hävettävää.” © Tommi Tuomi
Kun Paula Werning ei suoriutunut kaikista laskuistaan, ne menivät ulosottoon. Häpeä veloista oli syvää ja sai hänet vaikenemaan ongelmista. Se vain pahensi tilannetta.

Kun kouvolalainen Paula Werning erosi keväällä 2008 puolisostaan, hän jäi 4-vuotiaan poikansa kanssa kahden ja hänen taloudellinen tilanteensa heikkeni. Hänelle alkoi tulla maksettavaksi yhteisiä vanhoja laskuja, kuten autolainaa, energialaskuja ja muita elämiseen liittyviä menoja.

”Laskut tulivat minulle täytenä yllätyksenä, sillä luulin, että ne oli jo hoidettu. Ensimmäinen reaktioni oli, että pitääkö minun nämäkin hoitaa. Minua suututti”, Paula Werning kertoo.

Maksamattomat laskut lisäsivät entisestään häpeän tunnetta, jota hän tunsi avioerostaan.

”Koin, että olin epäonnistunut avioeron vuoksi. Häpesin sitä, että olimme eronneet pienen lapsen vanhempina, vaikka ero oli yhteinen päätös. Sitten tuli vielä tämä taloudellinen haaste. En halunnut kohdata häpeää, vaan yritin tukahduttaa sen.”

Werning makseli vanhoja laskuja kaikessa hiljaisuudessaan parhaan kykynsä mukaan, mutta myös uuteen elämiseen liittyvät laskut painoivat päälle. Kun hän ei suoriutunut kaikista maksuista ajallaan, alkoi tulla perintälaskuja, jotka lopulta menivät ulosottoon.

”Häpeän tunne oli niin vahva, etten halunnut kertoa laskuista kenellekään, en edes vanhemmilleni. En myöskään halunnut kuormittaa huolillani muita. Ajattelin, että minulla on kaksi vaihtoehtoa, joko jähmettyä tai selvitä. Kun taustalla oli häpeä erosta, ajattelin, että nämä velat nyt ainakin pystyn hoitamaan. Niinpä päätin vain yrittää selviytyä.”

Kuvassa nuori Paula Werning on pienen pojan äiti ja sairaanhoitaja. Laskut olivat menneet ulosottoon ja elämä oli selviytymistä. © Paula Werningin kotialbumi

Kuvassa nuori Paula Werning on pienen pojan äiti ja sairaanhoitaja. Laskut olivat menneet ulosottoon ja elämä oli selviytymistä. © Paula Werningin kotialbumi

Ulosotto vei osansa, arjesta tuli penninvenyttämistä

Iso osa Paula Werningin palkasta meni suoraan ulosottoon. Arki muuttui penninvenyttämiseksi. Paula Werning laski tarkkaan, paljonko hän voi käyttää rahaa pakollisten laskujen jälkeen kuukaudessa, viikossa ja päivässä.

”Varsinaiseen elämiseen jäi laskujen jälkeen muutama satanen kuussa. Viikon ostoksiin oli käytettävissä noin 60 euroa.”

Werning työskenteli tuolloin ikääntyneiden palvelukodissa sairaanhoitajana. Työ oli kiireistä kolmivuorotyötä, eikä hän töiden aikana ehtinyt eikä halunnut pohtia elämäntilannettaan. Hän ei myöskään missään nimessä halunnut päätyä työkyvyttömäksi. Sairaanhoitajan työssä opittu stressinsietokyky auttoi kestämään taakkaa. Myös kokemus luottamusmiehen tehtävistä oli opettanut pitkäjänteisyyttä ja kohtaamaan hankalia tilanteita.

Huoli rahojen riittävyydestä oli kuitenkin taustalla koko ajan.

”Kun ilta hiljeni ja lapsi oli nukkumassa, tunteet nousivat pintaan. Murehdin, riittävätkö rahat seuraavaan tilipäivään.”

Hänen poikansa oli tuolloin 5-vuotias. Werning teki kaikkensa, ettei velkatilanne vaikuttaisi lapsen elämään. Omista menoistaan ja reissuista hän voisi tinkiä. Oli mietittävä tarkkaan, mitä perhe oikeasti tarvitsi ja mikä oli vain luksusta. Tässä auttoi suunnitelmallisuus.

”Oli onni, että olen aina ollut tarkka rahankäytössä. Olen aina tehnyt ruoat itse ja leiponut. Suunnittelin ruokaostokset tarkkaan ja tein isot ruokaostokset kerran viikossa. Hyödynsin kaikki tarjoukset ja punaisen lapun elintarvikkeet. Tein ruokaa kerralla enemmän pakkaseen. Sekä lapselle ja itselleni ostin vaatteita myös kirpputoreilta.”

Töissä työkaverit puhuivat lomasuunnitelmistaan, remonteista, auton vaihdoista ja ulkona syömisistä.

”En ollut heille varsinaisesti kateellinen, mutta tunsin suurta harmitusta. Itse en edes haaveillut käyväni ulkona syömässä. Jätin työkavereiden yhteiset illanvietotkin usein väliin, koska oli tunne, etten olisi jaksanut kuunnella heitä.”

Jonkin aikaa eron jälkeen Paula Werning alkoi seurustella entuudestaan tutun miehen, nykyisen puolisonsa kanssa. Mies oli ainoa ihminen, jolle hän halusi kertoa maksuhäiriöstään.

”Oli valtava helpotus kertoa asiasta. Mies suhtautui asiaan tosi ymmärtäväisesti. Vietimme paljon vapaa-aikaa yhdessä. Muutimme yhteen, kun minulla oli vielä maksuja ulosotossa. Arki helpottui paljon, kun jaoimme asumis- ja ruokakulut yhdessä. Tosin omaa rahaa minulla ei vieläkään ollut sen enempää.”

Paula Werning on nykyään kansanedustaja. Hän saa yhteydenottoja kansalaisilta heidän velkaongelmiinsa liittyen ja pystyy oman kokemuksensa pohjalta neuvomaan. © Tommi Tuomi

Paula Werning on nykyään kansanedustaja. Hän saa yhteydenottoja kansalaisilta heidän velkaongelmiinsa liittyen ja pystyy oman kokemuksensa pohjalta neuvomaan. © Tommi Tuomi

Tieto maksuhäiriöstä lehdissä

Eräänä kauniina kesäpäivänä vuonna 2011 Paula Werning havahtui yllättävään asiaan.

”Katselin tiliotettani ja ihmettelin, miksi tililläni oli niin paljon rahaa. Lomarahatkin olivat tulleet tilille eivätkä menneet ulosottoon. Tajusin, että kaikki ulosottovelat on nyt maksettu. Se tuntui älyttömän ihanalta. Aloin heti miettiä kesälomasuunnitelmia.”

Werning oli saanut maksettua ulosottovelkansa kahdessa vuodessa. Hän jatkoi kuitenkin elämää kuten ennenkin: Työskenteli sairaanhoitajana ensiavussa, suunnitteli viikon ruokalistan kerralla ja hyödynsi tarjoustuotteet. Hän oli mennyt naimisiin kumppaninsa kanssa ja saanut toisen pojan.

Vuonna 2019 Werningin työelämään tuli merkittävä muutos: hänet valittiin SDP:n kansanedustajaksi Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Kansanedustajuuden myötä lehdistö alkoi kiinnostua Werningistä, ja eräänä päivänä hän sai lukea lehdestä, että hänellä on maksuhäiriömerkintä.

”Ensimmäinen ajatukseni oli, että kyllä politiikka on raadollista. Olin todella ärsyyntynyt. Ihmettelin, miksi lehdistö kaivaa jotain vanhoja asioita, olenhan velkani maksanut.”

Paula Werning päätti kuitenkin tarkistaa luottotietonsa, ja kävi ilmi, etteivät toimittajat kaivaneetkaan vanhoja asioita.

”Minulla tosiaan oli edelleen maksuhäiriömerkintä, vaikka olin maksanut velan pois jo yli seitsemän vuotta aiemmin. Ihmettelin, miten se on mahdollista. Suivaannuin ja otin yhteyttä Suomen Asiakastietorekisteriin ja seuraavaksi käräjäoikeuteen.”

Selvisi, että jostain syystä käräjäoikeudesta lähtenyt tieto velkojen maksusta ei ollut päivittynyt asiakastietorekisteriin – yleensä tiedot päivittyvät automaattisesti. Asia saatiin kuitenkin korjattua välittömästi.

”En ollut enää harmissani enkä tuntenut mitään häpeää, koska tiesin, että olin maksanut velkani pois. Kyse oli inhimillisestä erehdyksestä. Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa todella moneen asiaan. Jos olisin esimerkiksi hakenut lainaa tai asuntoa, ottanut puhelinliittymän, hankkinut vakuutuksia tai tehnyt sähkösopimuksen, rekisteriin roikkumaan jäänyt maksuhäiriömerkintä olisi tullut ilmi aiemmin”, Paula Werning kertoo.

Maksuhäiriömerkintä poistuu parin vuoden päästä velkojen maksamisesta. Kesällä eduskunta sai nuijittua läpi lain, jonka mukaan maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluessa velkojen maksusta. Laki astuu voimaan joulukuun alussa.

Paula Werningin nilkassa on hänen vanhimman poikansa käden kuva, kun tämä oli kuukauden ikäinen. Sen alapuolella on saman pojan piirtämä kuva itsestään ja äidistä. © Tommi Tuomi

Paula Werningin nilkassa on hänen vanhimman poikansa käden kuva, kun tämä oli kuukauden ikäinen. Sen alapuolella on saman pojan piirtämä kuva itsestään ja äidistä. © Tommi Tuomi

Älä jää yksin

Noin 390 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Määrä on hieman pienentynyt sitten vuoden 2008, mutta velkaongelmaisia on edelleen paljon.

Mitä Paula Werning tekisi nyt toisin velkojensa kanssa?

”Tällä kokemuksella en yrittäisin selvitä tilanteesta enää yksin. Tiedän, että olisi ollut ihmisiä, jotka olisivat auttaneet minua. Ensinnäkin kertoisin veloista vanhemmilleni. Hehän saivat tietää velkaongelmistani vasta lukiessaan niistä lehdistä. Toiseksi kävisin velkaneuvonnassa. Olisin ehkä saanut asumistukeakin, mutta mielessäni ei edes käynyt hakea sellaista.”

Werning on kuitenkin sujut tilanteen kanssa. Kokemus on kasvattanut hänestä sellaisen, joka hän tänä päivänä on.

”Muistan, kuinka avioeron jälkeen istuin vanhan asunnon lattialla ja mietin, miten selviän kaikesta, erosta ja muutosta. Vanhempani lohduttivat, että kyllä sinä selviät, nyt vain teet ja hetken päästä helpottaa. Olen aina tullut pienellä rahalla toimeen. Jo lapsuudenkodissani elettiin tulojen mukaan.”

Elämäntapaansa Werning ei ole muuttanut sitten ulosoton. Hän on edelleen tarkka ostosten kanssa sekä laittaa ruokaa ja leipoo itse. Myös kirpparit houkuttavat edelleen.

Nykyään Werning saa yhteydenottoja velkaantuneilta kansalaisilta. Nyt hän pystyy neuvomaan, kenen puoleen kannattaa kääntyä ongelmissa.

”Tärkein neuvoni on, että älä jää yksin asioiden kanssa. Velassa ei ole mitään hävettävää.”

Corgit Max ja Selma sekä dalmatiankoira Jake ovat rakkaita perheenjäseniä. Erityisesti Jake on leimautunut emäntäänsä. ”Jake on mamman mussukka.” © Tommi Tuomi

Corgit Max ja Selma sekä dalmatiankoira Jake ovat rakkaita perheenjäseniä. Erityisesti Jake on leimautunut emäntäänsä. ”Jake on mamman mussukka.” © Tommi Tuomi

X