Maksuhäiriömerkintää vältetään kuin ruttoa – Usein juuri se johtaa vain pahempaan velkaantumiseen

Jaa kaverilleTilaa Seura
Maksuhäiriömerkintä ei merkitse maailman loppua. Ole kuitenkin huolellinen.
Kotitalouksissa muhii velkapommi: yli 100 000 euron vakuudettomia velkoja tuli viime vuonna Takuusäätiön tietoon puolet aiempaa enemmän.

Maksuhäiriömerkinnän välttäminen uusia lainoja ottamalla johtaa yhä useammin vain pahempaan velkaantumiseen.

Trendi on huomattu Takuusäätiössä, jonka neuvontaan tehtiin vuonna 2018 enemmän yhteydenottoja kuin koskaan aiemmin. Neuvontaan otettiin yhteyttä 43 000 kertaa, kun luku oli edellisvuonna 24 000.

Entistä enemmän velkaa

Takuusäätiön asiakkaat ovat myös aiempaa pahemmin velkaantuneita. Säätiön tietoon tulleissa tapauksissa keskimääräinen velkamäärä on noussut vain kahdessa vuodessa noin 25 000 eurosta lähes 34 000 euroon.

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar huomauttaa, suurimmalla osalla säätiön neuvontaa saaneista on kuitenkin velkaa edelleen alle 25 000. Tällöin pahasti velkaantuneiden määrä ei ehkä ole kasvanut, mutta heidän velkansa ovat yhä suurempia.

Luottoa ilman vakuuksia

Eniten Pantzaria huolestuttavat suuret, ilman vakuuksia myönnettävät luotot. Velkaantuneet pyrkivät niitä ottamalla välttämään maksuhäiriömerkinnän ja luottotietojensa menettämisen.

”Nyt on aiempaa paljon enemmän heitä, joilla velat eivät vielä ole ulosotossa tai perinnässä ja jotka vielä hoitavat velkojaan, ottavat uusia luottoja ja velkaantuvat edelleen”, Pantzar sanoo.

Maksuhäiriömerkinnän pelko on ymmärrettävä, koska luottotietojen menetys vaikeuttaa elämää monin tavoin. Toisaalta maksuhäiriömerkinnän jälkeen ei saa enää uusia luottoja, mikä estää velkaantumasta vielä pahemmin.

Luotonantajat markkinoivat helppoa ratkaisua

Takuusäätiön tietoon tuli viime vuonna 50 prosenttia aiempaa enemmän tapauksia, joissa velallisella oli vakuudetonta luottoa yli satatuhatta euroa. Juha A. Pantzar toteaa, että isoja vakuudettomia luottoja markkinoidaan nyt voimakkaasti helppona ratkaisuna vanhojen velkojen yhdistämiseen.

”Mainoksissa sanotaan, että yhden luoton maksaminen on helpompaa. No, onhan se, mutta jos velkaantumisen alkuperäinen syy ei poistu, kohta on otettava uutta luottoa.”

Uusissa luotoissa on myös se ongelma, että jos pitäisikin pian päästä velkajärjestelyyn, se ei onnistu, jos luotto on otettu alle kolmen vuoden sisällä.

Maksuhäiriömerkintä jo lähes 400 000 suomalaisella

Tuomioistuimien tai Takuusäätiön velkajärjestelyyn tai kuntien sosiaalisen luototuksen piiriin pääsee Suomessa vuosittain noin 5500 ihmistä.

Maksuhäiriömerkintä on lähes 400 000 suomalaisella ja sen lisäksi on todennäköisesti suuri joukko merkintää vältteleviä ihmisiä, jotka eivät tule lopulta selviämään veloistaan. Pantzarin mielestä seuraavan hallituksen pitäisi reagoida tilanteeseen ajoissa.

Velkaantunut ihminen kun ei pyöritä oikein kansantalouttakaan.

”Sitten kun se iso velkapommi räsähtää, niin varmaan siinä joutuu miettimään, paljonko kannattaa tehdä töitä. Ja jos ulosotto vie tulosta kolmasosan, ei ihminen ole yhteiskunnan kannalta kovin kannattava kuluttaja”, Pantzar sanoo.

Hän huomauttaa, että nykyinen systeemi velallisten auttamiseksi on luotu 1990-luvulla ja vaatisi päivitystä. Velkajärjestelyyn pääsemisen kriteerit ovat liian tiukat; nykypäivän ylivelkaantunut täyttää usein 1990-luvun näkökulmasta kevytmielisesti velkaantuneen tunnusmerkit.

”Mutta kyse ei ole kevytmielisyydestä vaan tavallisten ihmisten elämästä.”

X