Käytetty sähköauto on nyt haluttu – Mitä pitää koeajossa ottaa huomioon? Paljonko vanhasta autosta kannattaa maksaa? Kokosimme vinkit autonostajalle!

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Sähköauto ei kulu samalla tavalla tai samoista paikoista kuin bensa- ja dieselautot. Jos menee ostamaan käytettyä täyssähköajokkia, mitkä ovat ne tärkeimmät tarkistettavat asiat, joilla välttää kalliit pettymykset?

Moni vannoutunut moottorinainen ja -mies pystyy oikopäätä luettelemaan kestävänä pidettyjä, luotettuja automalleja, jotka ovat käytettyinäkin hyviä ostoksia. Ikävä kyllä nämä perimätiedot eivät auta autokaupassa, kun käytetty sähköauto on ostoslistalla.

Moni akkuauto on ollut markkinoilla vasta muutaman vuoden ajan. Vain harvalla on niistä kattavia omakohtaisia kokemuksia.

Tekniikan Maailma -lehden toimittaja, sähköautojen asiantuntija Lauri Ahtiainen on poikkeus. Hän on voinut jo vuosien ajan seurata aitiopaikalta muun muassa TM:n käyttötesteissä olleita sähköautoja.

Ahtiainen on nähnyt ja mitannut, miten tiesuolatussa Suomessa ajaminen kohtelee sähköajokkeja – ja siksi hän jakaakin nyt neuvonsa hyvää käytettyä etsiville.

Kilometrit eivät kerro käytetyn sähköauton koko kunnosta

60 000 kilometrin TM-käyttötesti on ollut hyvä mittari sille, miten bensa- tai dieselauto selviää ensimmäisistä vuosistaan. Siinä käy jo ilmi, mitkä osat alkavat nopeimmin kulua kohti vaihtokuntoa.

Sähköautojen moottoreissa huoltotarve on paljon vähäisempää. Niille 100 000 kilometriä mittarissa saattaisi aidosti tarkoittaa ”vähän ajettua” eli turvallista ostosta.

Kulutusosat ovat eri asia, ja Ahtiaisen mukaan niiden kestoon vaikuttaa paljon edellisen omistajan ajotapa.

”Nopeimmat Teslat syövät alustan niveliä ja renkaita, koska kyse on 2 000 kiloa painavasta autosta, joka kiihtyy nollasta sataan noin kolmessa sekunnissa”, Lauri Ahtiainen sanoo.

Toisaalta pienissäkin sähköautoissa kiihtyvyys voi olla niin repivää, että renkaat kuluvat vaihtokuntoon tavanomaista nopeammin, ilman kaahailuakin. Joissain malleissa vannekoot ovat erikoisia, mikä tarkoittaa lisä­kuluja rengasliikkeessä.

Kestävätkö akut tarpeeksi?

Sadantuhannen kilometrin ajomäärä tarkoittaa, että auton akut on tuon taipaleen aikana ladattu lukemattomat kerrat tyhjästä täyteen.

”Pieniakkuista autoa kuten Nissan Leafia se rasittaa paljon enemmän kuin isoakkuista Teslaa. 100 000 kilo­metrin aikana isolle akulle tulee paljon vähemmän ­lataussyklejä kuin pienelle akulle”, Lauri Ahtiainen kertoo.

Myös se miten usein autoa on ladattu nopealla ­pikalatauksella, voi teoriassa vaikuttaa akun rasittumiseen.

”Turvallisinta on ostaa auto, jossa on akkutakuuta vielä jäljellä. Tyypillisesti akkutakuut ovat jo tosi pitkiä. 8 vuotta tai 160 000 kilometriä on aika normaali.”

Takuun jälkeen loppuunajetun ajoakun vaihtaminen on kallista. Pienissä henkilöautoissa se voi maksaa viidestä tuhannesta eurosta kymppitonniin asti.

”Noita summia harva pystyy vetämään takataskusta naama peruslukemilla. Akun kuntoa on myös usein aika vaikea arvioida.”

Sähköautoissa on usein polttomoottoriautoa vähäisempi huollon tarve, mutta varaosat ja kolarikorjaukset ovat kalliita. © OM-arkisto

Sähköautoissa on usein polttomoottoriautoa vähäisempi huollon tarve, mutta varaosat ja kolarikorjaukset ovat kalliita. © OM-arkisto

Mihin vanha ja käytetty sähköauto sopii?

Oma käyttötarve ratkaisee, kannattaako ostaa paljon ajettu, ensimmäisten sukupolvien sähköauto.

Lauri Ahtiainen neuvoo suhtautumaan toimintamatkalupauksiin realistisesti. 2010-luvun lopun pikkuautoilla kantama vaihtelee huonosta surkeaan.

”Se on siis oikeasti alle sata kilometriä vähänkään kylmemmässä kelissä. Tämä on hyvä tiedostaa.“

Latauskin voi olla hitaampaa kuin uusimmilla malleilla. Silti kakkosautona ja kauppakassina sähkövanhus voi olla mainio valinta.

Mikä on käytetylle sähköautolle hyvä hinta?

Kymppitonnillakin saa jo pieniakkuisia autoja, mutta 15–20 000 eurolla valinnanvaraa on enemmän.

Mukaan kannattaa tinkiä mahdollisimman monipuoliset kaapelit eri latauspistorasioita varten, mieluiten uusina ja ehjinä. Pakkanen haurastuttaa ja rikkoo ulko­latausjohtoja herkästi.

Vakuutusmaksu on hyvä tarkistaa etukäteen. Sähköautojen kolhujen korjaaminen on vaativaa työtä, joten kaskovakuutus saattaa maksaa useita tuhansia euroja vuodessa. Vastaavasti valtion ajoneuvovero on pieni.

Näitä Lauri Ahtiainen katsoisi:

Käytetyissä sähköajokeissa on harvoin kohtalokkaita vikoja. Lauri Ahtiainen välttelisi korkeintaan autoja, jotka on tuotu tänne käytettyinä Aasian tai Yhdysvaltojen markkinoilta: siellä on erilainen latausjärjestelmä kuin Euroopassa. © OM-arkisto

Käytetyissä sähköajokeissa on harvoin kohtalokkaita vikoja. Lauri Ahtiainen välttelisi korkeintaan autoja, jotka on tuotu tänne käytettyinä Aasian tai Yhdysvaltojen markkinoilta: siellä on erilainen latausjärjestelmä kuin Euroopassa. © OM-arkisto

Nissan Leaf

”Tarjonta hyvää, ajoasento aika ­huono, toimintamatka versiosta riippuen ­kehnosta kohtalaiseen.”

Renault Zoe

”Erittäin hyvä vaihtosähkölataus, ei pikalatausta, ihan OK ajaa, pätevä kaupunkiauto.”

Volkswagen e-Golf

”Erinomainen ajaa, mainiot ­sisätilat, ­mutta toimintamatka etenkin ­edullisimmissa kehno.”

© Markus Pentikäinen

Tekniikan Maailman talvitesti selvitti nelivetoisten sähköautojen kärjen

TM-talvitestissä nyt helmikuussa olleet 50 000–60 000 euron nelivetoiset sähköautot osoittautuivat ominaisuuksiltaan hyvin vaihteleviksi talviajokeiksi. Monilla pääsi etenemään jopa umpihangessa, mutta toisia pakkanen hyydytti kohtuuttoman paljon.

Valtaosa testiautoista lämpeni nopeasti ja latautui riittävän hyvin. Pakkasella jokaisen toimintamatka jäi luvatusta 400–500 kilometrista vain noin 300 kilometriin. Raskaat akut tekevät autoista liukkaalla kelillä melkoisia silitysrautoja.

Risteyksiä lähestyttäessä fysiikan lait on muistettava, paino ei pysähdy hetkessä.Tässä etenkin kulttimerkki Teslan uusin malli osoittautui aiempia huonommaksi: elektroniikka ei tajua tienpinnan lunta ja jäätä, ja ohjaus sekä jousitus on tehty lämpöisten maiden asvalteille.

Joidenkin autojen ovenkahvat ja latausluukut jäätyivät pahasti.

Voittajaksi ylsi Volvon sukulainen Polestar 2. Kakkostilan sai Mersun EQA 300, ja pronssille nousi korealainen Kia EV6.

Kärkiautot saivat kehuja varsinkin etenemiskyvystään–kunhan akuissa oli virtaa. Koko talvitesti on luettavissa Tekniikan Maailman verkkosivuilta.

X