Näin sähköautoilu sujuu arjessa: ”Tämä on hyvä peli ikäihmiselle”

Jaa artikkeli
Sähköauto on äänetön, joten Mönkkösillä haukkuherkkä koira on ollut hyvä haukkuvahti varoittamaan muita lähestyvästä autosta. © Matias
Sähköautot ovat äänettömiä, joten Mönkkösillä haukkuherkkä koira on ollut hyvä haukkuvahti varoittamaan muita lähestyvästä autosta. © Matias
Jouko Mönkkönen ja Sikke Leinikki ajavat sähköautoilla. Bensa-asemat ovat vaihtuneet latauspisteiksi tien varsilla ja moottorinhurina linnunlauluun. Mutta tuleeko sähköautosta kansanauto – ja mikä kaikki sähköistämistä jarruttaa?

Minkä mielikuvan sähköauto sinussa herättää? Kiinnostava, hintava, ekologinen? Vai kulkuneuvo, johon siirrytään jossain hamassa tulevaisuudessa?

Jos päättäjiltä kysytään, sähköautot eivät missään nimessä ole pysäköitynä kauas tulevaisuuteen. Kesällä julkaistussa EU-komission esityksessä ehdotetaan, että autonvalmistajien olisi vähennettävä vuoteen 2030 mennessä uusien henkilöautojen päästöjä 50 prosentilla – ja vuoteen 2035 peräti sadalla prosentilla. Tämä ei ole mitenkään mahdollista ilman autokannan voimakasta sähköistymistä.

Leppävirtalainen Jouko Mönkkönen on jo sähköistänyt kulkemisensa. Vuosi sitten vanha polttomoottoriauto tuli perheessä tiensä päähän ja uusi oli hankittava tilalle.

Mönkkönen oli jo pidempään ollut kiinnostunut sähköautoista, etsinyt niistä tietoa ja tehnyt mielessään listaa sen mahdollisista hyvistä ja huonoista puolista. Ennen kaikkea edulliset käyttökulut houkuttelivat.

”Menimme vaimon kanssa autokaupoille näitä katsomaan ja etsimme sopivaa edullisimmasta päästä hintahaitaria. Vaimo ihastui tämän meidän automme vihreään väriin, minä taas näppäryyteen. Autohan oli ihan yllättävän mukavaa ajaa”, Mönkkönen toteaa.

Niin Mönkköset päättivät ostaa Skoda Citigon.

Kotipihaan jätettiin varalle dieselauto, jolla pystytään vetämään peräkärryä.

”Laskeskelin että jos olisin halunnut sellaisen, jolla voisi perässä jotain vetää, olisin joutunut maksamaan autosta lähemmäs 50 000 euroa. Joten tämä kahden auton pitäminen sai kelvata.”

Mönkkösen lailla suomalaiset ovat alkaneet hiljalleen lämmetä sähköautoille. Suomen Autoalan Tiedotuskeskuksen teettämään Suomalainen autoilu 2021 -tutkimukseen vastanneista 45 prosenttia voisi hankkia seuraavaksi autokseen hybridin, 30 prosenttia sähköauton.

Ehdottomina plussina vastaajat näkivät sähköautojen päästöttömyyden ja vähäiset käyttökulut. Eniten taas mietityttivät latausmahdollisuudet ja sähköautojen korkea hinta.

Samankaltaisiin kokemuksiin on törmännyt Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen.

”Sähköautojen haasteena on niiden nopea kehitys. Uutena ostetun sähköauton arvonalennus on vielä toistaiseksi melko nopeaa. Tätä jatkunee vielä hetken. Autoalalla on arvioitu, että sähkö- ja polttomoottoriautojen hintaero hupenisi noin vuoteen 2026 mennessä.”

Tällä hetkellä uuden sähköauton hankintaan saa 2 000 euron hankintatuen, samoin autovero on poistumassa sähköautoista tänä vuonna. Nämä ovat Tolvasen mielestä hyviä etuja, tosin kansainvälisesti vertailtuna vielä melko pieniä.

”Raha on tärkeä kannustin. Etenkin kun muistetaan, että Suomessa on 2,7 miljoonaa rekisteröityä autoa, joiden keskimääräinen arvo on suurin piirtein neljän-viiden tuhannen euron luokkaa. Sellaisen myynnistä ei siis jää valtavasti pesämunaa hintavan sähköauton hankintaan.”

Mönkkösen perheessä kävi niin, että jälkipolvi kiinnostui sähköauto­ajatuksesta vasta isän jälkeen. © Matias Honkamaa

Mönkkösen perheessä kävi niin, että jälkipolvi kiinnostui sähköauto­ajatuksesta vasta isän jälkeen. © Matias Honkamaa

Moottoriäänenä pystykorva

Mönkköset ajavat sähköautollaan lyhyehköjä kauppareissuja ja aina välillä parin sadan kilometrin matkoja sukulaisten luo.

Yhdestä asiasta Jouko Mönkkönen on vuoden aikana vakuuttunut. Hänestä sähköautot ovat juuri eläkeläisten ajokkeja.

”Olen meidän eläkeläiskerhossa mainostanut, että tämä on hyvä peli ikäihmiselle. Automaattivaihteet takaavat, ettei vasenta jäykkää nilkkaa tarvitse käyttää ja auto kiihtyykin siihen malliin, että ikäihminenkin uskaltaa ohittaa maantiellä.”

Silti monet ikätovereista ovat edelleen epäilevällä kannalla, uskaltaako sähköautoon luottaa.

”Mielestäni tuo käynnistyi talvellakin jopa virkummin kuin meidän dieselimme, että luotettava se ainakin on ollut.”

Ensimmäinen vuosi uudessa sähköautossa on huolloton. Ei siis tarvitse kuin ajella ja latailla.

”Vaimoa tosin alkuun vähän hirvitti ja hän pohti, ajaako koko autolla. Nykyään hän taitaa olla jopa innokkaampi ajaja kuin aiemmin.”

Automaattivaihteiston ja nopean kiihtyvyyden lisäksi suurin ero vanhaan dieseliin löytyy äänettömyydestä. Alkuun se tuntui Jouko Mönkkösestä vähän kummalliselta.

”Ja edelleen kauppojen parkkipaikoilla saa olla tarkkana, kun ihmiset eivät huomaa äänetöntä kulkupeliämme. Meillä on tosin siihen erinomainen ratkaisu, pystykorvamme haukkuu niin terävästi takapenkillä, että meidän saapumisemme kyllä kuulee”, Mönkkönen nauraa.

Jouko Mönkkösestä on ollut hauskaa tutustua sähkö­auton myötä kaikenlaiseen uuteen teknologiaan. © Matias Honkamaa

Jouko Mönkkösestä on ollut hauskaa tutustua sähkö­auton myötä kaikenlaiseen uuteen teknologiaan. © Matias Honkamaa

Verkostot kuntoon

Viime vuonna sähköautojen määrä tuplaantui Suomessa.

Mönkkösen tapaan kirkkonummelainen Sikke Leinikki päätyi vuosi sitten ostamaan sähköauton. Päätös sähköautoon siirtymisestä oli perheessä tehty jo aiemmin, joten kun tuttu autokauppa ilmoitti, että nyt olisi sopiva tarjolla, kaupat tehtiin nopeasti.

Sähköauton miehensä kanssa jakava Leinikki on tehnyt korona-ajan paljon etätöitä. Siksi hänen ei ole juuri tarvinnut taittaa uudella autolla työmatkoja, pikemminkin kauppa- ja lomareissuja.

”Laskimme, että aiemmin meiltä kului noin 300–400 euroa kuussa bensaan, vaikka meillä oli auto, joka kulutti vähän, vain noin neljä litraa satasella. Nyt sähköä kuluu autoon ehkä 50 euron verran kuussa, joten kyllä auto melko nopeasti maksaa itsensä takaisin.”

Leinikit lataavat Volkwagenin ID 3 -merkkistä autoaan lähinnä kotipihassaan. Kun taloon on vielä asennettu aurinkopaneelit, kesäaikaan sähkö on erittäin edullista.

Tällä hetkellä sähköauton latauksen kannalta omakotiasuminen onkin järkevin – ja usein myös ainoa – vaihtoehto, sillä asunto-osakeyhtiöissä latausmahdollisuudet ovat vielä rajallisia.

Tämän on huomannut myös Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio. Hänen mielestään asunto-osakeyhtiöiden sähkönjakelun kehitys- ja muutostöihin tarvitaankin nyt valtion satsauksia.

”Täytyy muistaa, että taloyhtiöissä voidaan hakea myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n rahoitusta latauspisteiden rakentamiseen ja että joillakin työpaikoilla on käytössä latauspisteet. Niissä auton lataaminen on veroton etu”, Kallio toteaa.

Autojen latausverkoston laajentamiseen ja tihentämiseen pitäisi Kallion mielestä satsata ja se vaatii hänestä kansallisia toimenpiteitä. Samoin asemien sähkön hinnoitteluperusteiden pitäisi olla selkeämpi. Joissain myydään sähköä aika-, joissain kilowattituntiperusteisesti. Ja joskus päälle lätkäistään vielä ylimääräinen roaming-hinta, jos lataaja ei ole kyseisen latausoperaattorin asiakas.

”Sähköautoilun infran pitää olla tiheä ja kunnossa, jotta sähköautoista tulee kansanautoja”, hän toteaa.

Myös Sikke Leinikki on pannut pidemmillä autoreissuilla merkille, kuinka latausasemia on ripoteltu jonnekin päin Suomea runsaammin ja toisaalle harvempaan.

”Kun ajoimme Pohjanmaalle, latausasemia oli yllin kyllin teiden varsilla, mutta Keski-Suomeen matkatessa odotti ikävä yllätys: pitkällä taipaleella vasta kuudes latausasema oli toiminnassa.”

Kesäaikaan Leinikkien sähköauto kulkee yhdellä latauksella 420 kilometriä, sateella hieman vähemmän. Talvella siitäkin vielä vähän vähemmän.

”Me olemme vähän turhan optimistisia ihmisiä. Kun matkustimme kesällä Äänekoskelle, aina latauspisteiden luona ajattelimme, että kyllä tämä vielä riittää. Perillä akussa oli jäljellä virtaa kahdeksan kilometrin matkaan, joten tiukille veti.”

Sikke Leinikille autoilussa tärkeintä on ekologisuus ja helppo käytettävyys. © Tommi Tuomi

Sikke Leinikille autoilussa tärkeintä on ekologisuus ja helppo käytettävyys. © Tommi Tuomi

Ajelua linnunlaulun keskellä

Sähköauto ei ole tehnyt Sikke Leinikistä autoilun suurta ystävää, vaikka sillä ajaminen kolkuttaa hänen omaatuntoaan hivenen vähemmän kuin polttomoottorilla huristelu. Täysin eettisesti valmistettuja sähköautotkaan eivät Leinikin mielestä ole, mutta hän uskoo, että teknologia koko ajan kehittyy ja muuttuu ekologisemmaksi.

Sähköautojen akkujen valmistus ja niiden kestävyys ovat herättäneet huolta ja keskustelua.

”Koska sähköautot ovat niin uusi tuttavuus, pidemmän ajan tutkimusta akkujen kestävyydestä on käsillä melko vähän. Näyttää kuitenkin siltä, että ne kestäisivät pidempään kuin tähän mennessä on luultu, kenties jopa parikymmentä vuotta, ylikin, tosin siihen vaikuttaa muun muassa ajettujen kilometrien ja latausten määrä”, Kallio kertoo.

Vielä toistaiseksi Sikke Leinikki ei löydä autostaan mitään suurempia harmituksen aiheita. Hän on kuitenkin vuodessa huomannut, että hänen miehensä on huomattavasti innostuneempi auton erilaisista teknisistä vempeleistä.

”Tietysti tällä ajaminen on vähän hauskempaa, kojelaudan näyttöön erilaisine toimintoineen voi suhtautua melkein kuin johonkin suurikokoiseen kännykkään erilaisine peleineen”, hän toteaa.

Parasta on kuitenkin kaikki elämä sähköauton ulkopuolella.

”Auton hiljaisuus on mahtavaa. Kun kevätaamuna kuulee auton ratin taakse, kuinka linnut laulavat, se on huikeaa.”

Leinikeillä lapset ovat muuttaneet jo pois kotoa, joten säännöllinen kyytiläinen autossa on enää vesikoira Mara. © Tommi Tuomi

Leinikeillä lapset ovat muuttaneet jo pois kotoa, joten säännöllinen kyytiläinen autossa on enää vesikoira Mara. © Tommi Tuomi

Leinikeillä kotoa ladattava sähkö on etenkin kesäaikaan aurinkopanelien ansiosta edullista. © Tommi Tuomi

Leinikeillä kotoa ladattava sähkö on etenkin kesäaikaan aurinkopanelien ansiosta edullista. © Tommi Tuomi

Sikke Leinikki ajattelee usein, että sähköauton näyttö on vähän kuin astetta suurempi kännykkä hauskoine peleineen. © Tommi Tuomi

Sikke Leinikki ajattelee usein, että sähköauton näyttö on vähän kuin astetta suurempi kännykkä hauskoine peleineen. © Tommi Tuomi

X