Viisi myyttiä sähköautosta – Joko sillä pääsee mummolaan?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Sähköautoilu lisää suosiotaan.
© iStock
Vain kolme prosenttia Suomessa myydyistä autoista on sähkökäyttöisiä. Mutta teknologia kehittyy nopeasti. Joko sähköauto alkaa olla varteenotettava vaihtoehto?

Lokakuussa Metropolia AMK:n autoelektroniikan lehtori ja pitkäaikainen sähköautoharrastaja Vesa Linja-aho testasi juuri Suomen markkinoille tullutta Huyndai Kona -sähköautoa. Linja-aho ajoi lapsensa kanssa Helsingistä Turkuun pizzalle ja takaisin: ”Menomatka päästiin moottoritievauhtia. Takaisin tullessa piti 30 kilometrin pätkä ajaa 110 kilometrin tuntivauhtia, jotta akku kesti Lohjan pikalaturille. Siellä vietimme 10 minuutin latauspysähdyksen, että päästiin kotiin asti.”

Talvinopeusrajoituksilla sama matka olisi sujunut ilman latauspysähdystä. Samoin kesäsäällä, jolloin kylmyys ei aiheuta hävikkiä ajoakussa. Ilman pysähdystä olisi selvitty siinäkin tapauksessa, että auto olisi laitettu Turussa johdon päähän ruokailun ajaksi.

Tässä kiteytyy erinomaisesti sähköautoilun ongelma: Sähköautoilija joutuu suunnittelemaan. Lyhyt toimintamatka ja latauksen kanssa puljaaminen ovat yhä todellisuutta.

Kona on yksi uuden polven sähköautoista, joiden odotetaan mullistavan sähköautomarkkinat. Muita odotettuja tulokkaita ovat Kia Niro ja Tesla 3, joiden Suomen toimituksen pitäisi alkaa ensi vuonna. Teknologia kehittyy nopeasti. Seura pyysi Vesa Linja-ahoa kertomaan, vieläkö sähköautoilun vanhat myytit pitävät paikkansa.

1. Sähköauton käyttösäde ei riitä

Tämä on vain harvoin totta.

On totta, että sähköauton käyttösäde on edelleen alle 500 kilometriä. Mutta samalla kannattaa huomioida, että akun pikalataus kestää vain puoli tuntia.

Se merkitsee, että Helsingistä Vaasaan voi ajaa, kun malttaa pitää yhden tauon.

Eri asia on, kuinka usein pitkiä matkoja tulee ajettua.

”Trafin laskelmien mukaan vain kaksi prosenttia ajomatkoista on yli sata kilometriä pitkiä”, Vesa Linja-aho sanoo.

Matkojen jakautumisesta ei ole saatavissa kunnollista tietoa.

”On selvä, että 500 kilometrin matkoja säännöllisesti ajavalle sähköauto ei ole – harvoja poikkeustapauksia lukuunottamatta – mielekäs vaihtoehto”, Linja-aho sanoo.

Viime vuosina latauspisteitä on rakennettu koko ajan lisää. Omakotitalossa auton lataus onnistuu omasta pistorasiasta. Kerrostalossa lataukseen tarvitaan taloyhtiön lupa. Käytännössä töpseli kiinnitetään autopaikalla olevaan lämmitystolppaan. Jos haluaa nopeampaa latausta, voi asennuttaa kiinteän latauspisteen, jossa on suurempaa virtaa kestävä latausliitin.

2. Sähköauto on kallis

Vesa Linja-ahon mukaan sähköauto on edelleen noin 10 000 euroa kalliimpi kuin vastaava polttomoottorilla varustettu auto. Esimerkiksi Huyndai Kona Electricin listahinnaksi on ilmoitettu 43 000 euroa, mikä on monelle syy luopua ajatuksesta saman tien.

Auton todellinen hinta sisältää kuitenkin myös käyttökulut. Sähköautolla ne ovat huomattavasti edullisemmat kuin perinteisellä autolla.

”Sähköauto kuluttaa keskimäärin 20 kWh energiaa sadalla kilometrillä. Sähkö maksaa 10 senttiä kilowattitunnilta. Autoilun hinnaksi tulee siis kaksi euroa satasella. Polttomoottorilla saman matkan ajaminen maksaa neljä–viisi kertaa enemmän, kymmenisen euroa”, Vesa Linja-aho laskee.

Kaikkein edullisimmaksi yhtälö muodostuu niille, jotka pendelöivät alle sadan kilometrin työmatkaa.

Jos ajokilometrejä kertyy vuodessa 30 000, sähköauto säästää 2400 euron edestä polttoainekuluja. Sähköauto maksaa itsensä takaisin neljässä vuodessa.

Linja-ahon mukaan takaisinmaksuaika voi täyttyä nopeamminkin.

”Sähköauto tarvitsee hyvin vähän huoltoa, käytännössä määräaikaishuoltojen tarve romahtaa. Huollot ovat yleensä pieniä tarkastushuoltoja.”

Sähköautoon ei koskaan vaihdeta öljyjä, ja erilaisen voimansiirtojärjestelmän takia sen jarrupalat ja -levyt kestävät paljon kauemmin kuin polttomoottoriautossa.

Oma lukunsa on sähköauton päästöttömyys. Ilmastonmuutosta ajatellen sillä voisi olla suuri vaikutus. Linja-aho muistuttaa, että esimerkiksi Norjassa sähköautot ovat nauttineet vuosia verohelpotuksia.

”Niistä ei makseta arvonlisäveroa eikä autoveroa. Siksi hinta on suunnilleen sama kuin muissa autoissa.”

Jopa puolet Norjassa myydyistä uusista autoista on ladattavia.

”Norjan esimerkki kertoo, että sähköautot kyllä kelpaavat ihmisille, kunhan hinta laskee tavallisen ihmisen kukkarolle sopivaksi”, Linja-aho sanoo.

Ensi keväänä sähköauton ostamista suunnittelevat jännäävät, miten Suomen uusi hallitus päättää verottaa sähköautoja.

3. Akku jäätyy talvella

Vesa Linja-aho kertoo, kuinka hän istahti kerran Teslan puikkoihin 20 asteen pakkasella.

”Auto oli seissyt pitkään kylmässä. Voin sanoa, että meno oli ensimmäiset viisi minuuttia todella tahmeaa.”

Jos pakkasta on paljon, vaikutus näkyy akun suorituskyvyssä. Tosin eteläisessä Suomessa paukkupakkasia ei ole montaa päivää vuodessa.

Myös akkurintamalla on tapahtunut edistystä.

”Uusien sähköautojen akuissa on lämmittimet. Jos auto on latauksessa, myös akku pysyy lämpimänä. Ja jos lähdetään lämpimästä autotallista, ongelmia ei pitäisi olla.

Vanha myytti on siis totta, ainakin muutamana päivänä vuodessa.

”Kääntöpuolena taas kylmä ilmasto pidentää akkujen elinikää. Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa mallinnettiin vähän vanhemman sähköauton ajoakun vanhenemista. Alaskassa akku kesti reilut 13 vuotta, Floridassa reilut 5 vuotta”, Linja-aho kertoo.

”Tämänkään jälkeen akku ei ole rikki, mutta se oli menettänyt kapasiteetistaan 30 prosenttia.”

4. Akun latausaika on liian pitkä

Sähköauton litium-akku pysty varastoimaan vain tietyn määrän energiaa sisäänsä. Myös nopeus, jolla energiaa saadaan sisään, on rajallinen.

Käytännössä tyhjään akkuun saadaan nopeasti virtaa. Tarkat latausajat riippuvat autosta ja laturista, mutta nyrkkisääntönä noin puolen tunnin pikalataus riittää täyttämään akun 80 %:iin. Tien päälle jäämisen pelko on siis turha.

”Myyntimiehelle 30 min tauko on mahdottomuus. mutta tavalliselle ihmiselle se ei kai ole ihan mahdoton ajatus”, Vesa Linja-aho miettii.

Toki akun täyteen lataaminen kestää edelleen kymmenisen tuntia. On totta, että sähköauto edellyttää käyttäjältä enemmän kurinalaisuutta kuin polttomoottoriauto.

Linja-ahon mukaan tyhjästä täyteen -latausajan sijasta pitäisi mieluummin puhua lataustarpeesta.

”Jos ajaa päivässä 100 kilometriä, lataustarve on noin 10 kilowattituntia yössä, oli akun kapasiteetti mikä tahansa.”

5. Omalla autolla on päästävä joka paikkaan

Suurin osa ihmisistä haluaa auton, jolla pääsee aina joka paikkaan. Ajatus siitä, että kaksi kertaa vuodessa pitäisi vuokrata auto pitemmälle matkalle, tuntuu vieraalta.

”Se porukka, joka haluaa ajaa yhdellä istumalla Helsingistä Ouluun, on pieni ja äänekäs vähemmistö”, Vesa Linja-aho sanoo.

Hän viittaa tuoreeseen kansainväliseen tutkimukseen, jossa tutkittiin autoilua Suomessa ja Sveitsissä. Tutkimukseen osallistunut Tampereen teknillisen yliopiston apulaisprofessori Heikki Liimatainen on sanonut Helsingin Sanomien haastattelussa, että nykyisin käytössä olevat sähköautot ja infrastruktuuri riittävät mahdollistamaan 85–90 prosenttia matkoista.

Sähköautoilu ei ole vieläkään ole vastaus kaikkeen. Mutta yhtälö muotoutuu vuosi vuodelta kiinnostavammaksi.

X