Kiirettä, unohtuneita käyntejä ja ylilääkitsemistä – Lähihoitajat avautuvat kotihoidon ongelmista: ”Hävetti sanoa olevansa hoitaja, koska työn jälki oli aivan järkyttävää”

Moni lähihoitaja kokee työn niin raskaaksi, että harkitsee alan vaihtoa. Resurssipulasta ja kiireestä kärsivät sekä asiakkaat että työntekijät.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Moni lähihoitaja kokee työn niin raskaaksi, että harkitsee alan vaihtoa. Resurssipulasta ja kiireestä kärsivät sekä asiakkaat että työntekijät.
(Päivitetty: )
Teksti:
Lotta Sillanmäki

Maaliskuussa 2018 julkaistun kotihoidon selvityksen mukaan vain joka viides kotihoidossa työskentelevä kokee hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutuvan hyvin.

Lähihoitaja Emmi Koskinen kirjoitti kokemuksistaan kotihoidossa Facebookiin tekstin, joka on saanut tuhansia tykkäyksiä ja julkaisua jaettiin ahkerasti.

Moni hoitoalan työntekijä kertoi kommenteissa samastuvansa Koskisen tekstiin.

Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer otti kantaa kirjoitukseen. Liiton puheenjohtaja Silja Paavola vaatii välitöntä korjausta kotihoidon epäinhimilliseen tilaan.

Seura kysyi lähihoitajilta, millaista arki kotihoidossa on. Vastauksissa ensimmäisenä esille tulee hengästyttävä kiire.

Vain joka viides kotihoidossa työskentelevä kokee, että työ sujuu hoidon kannalta hyvin. Näin kertoo maaliskuussa 2018 julkaistu alan selvitys. Samaa sanovat myös alan tekijät itse, kokeneet tai aloittelevat lähihoitajat, lähes paikkakunnasta riippumatta.

Lähihoitaja Emmi Koskinen kirjoitti äskettäin Facebookiin kokemuksistaan avoimen päivityksen, joka sai nopeasti tuhansia tykkäyksiä ja paljon jakoja. Sanoma oli selvä. Osaavat ja taitavat ihmiset eivät pysty hoitamaan tehtäviään kunnolla, koska siihen ei ole riittävästi aikaa – ja tämä suututtaa ja masentaa.

Moni hoitoalan työntekijä kertoi päivityksen kommenteissa samastuvansa Koskisen tekstiin.

Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer otti kantaa kirjoitukseen. Liiton puheenjohtaja Silja Paavola vaatii välitöntä korjausta kotihoidon epäinhimilliseen tilaan. Seura kyseli nyt joukolta lähihoitajia, millaista arki on.

Vastauksista välittyy alan hengästyttävä kiire. Hoitajia hävettää, ettei työtä pysty hoitamaan kunnolla. Kotihoidossa juostaan tukka putkella paikasta toiseen, sillä työvoimaa on liian vähän suhteessa kasvaviin vanhusten määriin.

20 asiakasta yhdellä hoitajalla

Jarmo Ståhlberg, 34, työskenteli pääkaupunkiseudulla lähihoitajana puoli vuotta. Siitä ajasta kaksi kuukautta hän joutui olemaan sairaslomalla työuupumuksen takia. Työmäärä oli valtava. Iltavuorossa oli vain yksi hoitaja ja pahimmillaan 20 asiakasta.

”Se oli äärimmäisen huonoa hoitotyötä. Hävetti sanoa olevansa hoitaja, koska työn jälki oli aivan järkyttävää.”

Hoitajien mielestä ongelmiin saataisiin helpotusta jo sillä, että yksiköissä lisättäisiin työntekijöiden määrää. Kyseessä on kierre. Alan töitä on tarjolla, mutta henkilöstön vähyyden takia tulija joutuisi niin raskaisiin työoloihin, että ne eivät houkuttele ketään.

Laitospaikkoja on vähennetty ja sairaaloiden vuodeosastoja karsittu. Yhä huonokuntoisempia hoidetaan kotona.

Usein sanotaan, että vanhukset haluavat olla loppuun saakka omassa kodissaan. Jarmon mukaan tämä väite ei pidä paikkaansa.

”Jotkut ovat hirveän turvattomia ja peloissaan, epävarmoja ja muistisairaita. Eivät he oikeasti viihdy kotona.”

Moni olisi ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Jos huonokuntoinen vanhus kaatuu, laitoksessa se huomataan nopeasti.

”Palvelutaloja lakkautetaan hirveästi, koska niille ei muka ole tarvetta, mikä on aivan absurdia. Heitteillä ne vanhukset ovat kotonaan”, Jarmo sanoo.

Erään työviikon alussa Jarmo meni iäkkään asiakkaan luo – ja löysi hänet lattialta.

”Hän oli kaatunut lauantai-iltana ja minä tulin paikalle maanantaina kello 10. Hän oli koko sen ajan maannut lattialla.”

Moni hoitaja miettii alan vaihtoa

Aikaisemmassa, vuonna 2015 tehdyssä kotihoitoselvityksessä yli puolet hoitajista uskoi jaksavansa olla ammatissaan vielä parin vuoden päästä. Tämän kevään selvityksessä määrä oli enää 42 prosenttia.

Jarmo Ståhlberg aikoo vaihtaa alaa, sillä työ tuntuu liian kuormittavalta.

”Olen jo kaksi kertaa lähtenyt alalta sen järjettömyyden takia. Alkuvuodesta menin kauppaan töihin, mutta palkka oli niin huono, että en voinut jatkaa siellä.”
Sen jälkeen Jarmo palasi hoitoalalle keikkatöihin, kunnes entinen työnantaja soitti ja pyysi tekemään puolen vuoden sijaisuuden palvelukodissa. Nyt hän työskentelee siellä ja odottaa opiskelupaikkaa sosiaalityön opintoihin.

Jatkuva kolmivuorotyö vie voimia.

”En osaa nukkua yövuorojen jälkeen. Vuorotöistä saatavat lisät ovat kuitenkin hoitajille tärkeitä, sillä peruspalkka on niin kehno.”

Hoitominuuttien kyttäämistä

Kotihoidossa asiakkaille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään kotikäyntien tavoiteajat. Hoitajien pitäisi saada tehtyä vähintään 60 prosenttia käyntien minuuttimääristä.

”Jos mentäisiin ihan minuutilleen niiden mukaan, joku jäisi hoitamatta. Jokaisesta käynnistä pitää nipistää, että ehditään hoitamaan kaikki”, Jarmo sanoo.

Jos tavoitteet eivät täyty, monilla paikkakunnilla terveydenhuollon ratkaisu on kiristää vyötä. Määräaikaisia pestejä ei vakinaisteta eikä lisää työntekijöitä oteta.

Jarmo kuvailee kotihoidon tilannetta oravanpyöräksi.

”Tehdään suunnitelmia, joita ei pystytä realistisesti toteuttamaan, koska joku jäisi hoitamatta. Prosentit eivät täyty, jonka vuoksi ei tule lisää henkilökuntaa. Tämä vaan jatkuu, että juostaan kieli vyön alla, eikä koskaan päästä niihin aikatavoitteisiin.”

Prosenttien kyttääminen ärsyttää myös 24-vuotiasta Kaisaa (nimi muutettu), joka työskentelee Tampereen kaupungin kotihoidossa.

”Ylempi johto katsoo meidän välittömän asiakastyön prosentteja, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Se on sellaista pilkunviilausta, vaikka tilanne on ihan räjähtänyt käsiin.”

Käyntejä jää väliin kiireen takia

Moni hoitaja huomautti, ettei aikatauluja tehdessä oteta kunnolla huomioon hoitokohteiden välimatkoja.

”Äskettäin esimies sanoi, että listoja on tiivistetty välimatkoista ja ruokatauoista, jotta kaikki käynnit mahtuvat paremmin”, Kaisa sanoo. Kolmen kilometrin matkaan asiakkaiden välillä oli varattu aikaa kolme minuuttia.

”Siinäkin on kolmet liikennevalot välissä, aikataulussa pysyminen on ihan mahdotonta. Ja sitten ihmetellään, kun listat eivät pidä.”

Syrjäseuduilla välimatka asiakkaalta toisen luo voi olla kymmeniä kilometrejä, jolloin aikaa siirtymiseen menee vielä enemmän.

Jos samasta vuorosta on jäänyt pois useita hoitajia, pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että jokin asiakaskäynti jää huomaamatta ja jakamatta toiselle hoitajalle. Jos asiakas ei soita, virhe ja väliin jäänyt käynti saatetaan huomata vasta seuraavana päivänä.

”Monesti omaiset tulevat pitkin linjoja. Nämä yhteydenotot ohjataan esimiehelle tai vastaavalle sairaanhoitajalle. Siitä tehdään aina selvitys, miksi käynti on jäänyt tekemättä.”

Kaisa kertoo, että joskus käynti voi jäädä tekemättä sen takia, ettei sairaalasta muisteta ilmoittaa kotihoidon asiakkaan palanneen kotiin.

Jatkuva pula tekijöistä

Kaisan mukaan Tampereella rukattiin keväällä hoitajien tiimejä ja alueita organisaatiomuutoksessa. Moni irtisanoutui ja 50 potilaalle jäi vain kaksi tuttua hoitajaa.

”Eihän se ole millään tavalla hoidon jatkuvuuden kannalta fiksua. Hoitajia pyydetään tekemään niin kuin asiakkaille on hyvä, mutta johtajatasolla tehdään päätöksiä, joissa asiakkaita ei mietitä lainkaan.”

Keväällä päättyneitä työsuhteita ei ole saatu täysin paikattua. Pahimmillaan jopa kahdeksan hoitajaa on ollut poissa samaan aikaan.

”Ei niitä käyntejä pystytä enää mitenkään laadukkaasti hoitamaan. Meille lupailtiin kesällä, että ylempi porras kovasti miettii, mitä tälle tehdään, mutta sen jälkeen ei ole kuulunut mitään.”

Kaisakin on miettinyt välillä alan vaihtamista, mutta ainakin toistaiseksi hän haluaa jatkaa Tampereen kotihoidossa asiakkaiden vuoksi.

”Olen työskennellyt nyt kaksi vuotta samojen asiakkaiden kanssa. Haluan olla vielä heidän kanssaan, kun olemme tutustuneet ja tottuneet toisiimme.”

Nykyistä työpaikkaa hakiessaan Kaisa kirjoitti työhakemukseen, että hän haluaa tehdä vanhusten viimeisistä vuosista onnellisia antamalla laadukasta hoitoa.

”Tahdon olla hoitaja, joka piristää asiakkaiden päivää, on läsnä ja välittää. Tätä kaikkea tahdon edelleen, mutta siitä on tehty vain pirun vaikeaa.”

Hoiva-avustajat hätäapuna

Työvoiman vajetta yritetään kotihoidossa paikata hoiva-avustajilla, joilla ei välttämättä ole minkäänlaista koulutusta alalle.

Kaisan mielestä on väärin lähettää asiakkaan kotiin kouluttamaton ihminen, jos on luvattu lähihoitajan tai muun ammattilaisen käynti.

”Mutta se on ihan laillista laittaa sellainen minun mukaani, koska minun kuulemma pitää perehdyttää hänet. Periaatteessa voisin vain napata aamulla kadulta jonkun mukaani töihin, ja näyttää miten nämä hommat tehdään.”

Uuden työntekijän perehdyttäminen lisää työn kuormittavuutta entisestään. Jos avustaja ei osaa käyttää tarvittavia apuvälineitä tai hoitaa asiakasta oikein, se on vakituisesti työtä tekevän Kaisan vastuulla.

”Vaipanvaihto saattaa kuulostaa helpolta, mutta jos työpari ei osaa tehdä sitä ergonomisesti, se haittaa kummankin työtä. Voi olla myös asiakkaalle todella kivuliasta, jos ei hoitaja tiedä, miten pitää kääntää tai ottaa kiinni.”

Lähihoitajan työ on paljon muutakin kuin käyntejä asiakkaan kotona.

”Välillä olet sähkömies, putkimies, huoltomies, kosmetologi, parturi, hortonomi, psykologi, vastaat puhelimeen ja hoidat asiakkaan asioita”, Kaisa luettelee.

Hoitaja siivoaa lattiaa

Lähihoitajien aikaa saattaa kulua hoitotoimenpiteiden lisäksi esimerkiksi siivoukseen. © iStock

Eksote ei ole ainoa ongelmatapaus

Pitkään lähihoitajan töitä tehnyt Heikki (nimi muutettu) kertoo, että 2000-luvun alussa tilanne oli kotihoidossa vielä hieman parempi.

”Viimeiset kahdeksan vuotta ovat olleet hirveää mullistusta ja myllerrystä.”

Heikki on työskennellyt sekä pääkaupunkiseudulla että pienemmillä paikkakunnilla Etelä-Karjalassa. Siellä kotihoidon palveluista vastaa Eksote, joka on ollut mediassa esillä talousvaikeuksien ja kotihoidon ongelmien vuoksi.

Heikin mukaan suurimmat ongelmat ovat samoja paikkakunnasta riippumatta, sillä hoitajia ei ole riittävästi missään.

SuPer on tehnyt Eksoten kotihoidosta valvontapyynnön Itä-Suomen aluehallintovirastoon sekä kantelun oikeusasiamiehelle. Liiton tiedotteen mukaan kotihoito ei täytä lakien vaatimuksia.

Eksote on luvannut puuttua kotihoidon ongelmiin aikaistamalla aamuvuoroja ja hankkimalla lisää työntekijöitä ostopalveluna.

SuPerin Eksoten pääluottamusmies Taina Niemenmaa epäilee Ylen haastattelussa, että toimenpiteet eivät ratkaise kotihoidon kokonaistilannetta.

Työnantajaa ei saa kritisoida

Heikki ei halua esiintyä omalla nimellään. Eksoten alueella esimiehet ovat kieltäneet hoitajia kritisoimasta työnantajia julkisesti.

Muutama vuosi sitten Heikki kertoi työpaikalla sattuneesta väkivaltatilanteesta paikallislehdessä.

”Sen jälkeen määräaikaista työsopimusta ei jatkettu, vaikka tarvetta olisi ollut. Tilalleni otettiin toinen työntekijä.”

Kerran Heikki teki Facebookiin päivityksen, jossa kertoi raskaasta työpäivästään palvelutalossa. Hän oli joutunut hoitamaan yksin palvelutalon 15 asukasta, kun kukaan muu ei tullut iltavuoroon pyynnöistä huolimatta.

”En maininnut työpaikkaa tai esimiestä nimeltä, mutta seuraavana päivänä sain esimieheltä viestin, että poista se teksti Facebookista. Minulla ei ole edes julkinen profiili, eikä esimieheni pitäisi sitä nähdä, mutta jotenkin hän oli sen tiedon saanut.”

vanhus lääkkeet kädessä

Kiireen takia lääkeannosten väli voi jäädä liian lyhyeksi kotihoidon asiakkailla. © iStock

Asiakas maksaa täyden hinnan vajaasta palvelusta

Tiukoista aikatauluista on vaikea pitää kiinni, sillä koskaan ei tiedä, mikä tilanne hoidettavan kotona on.

”Siellä voi olla oksennusta tai ripulia lattialla tai sängyssä. Siellä voi olla ihan mitä vaan, vaikka vainaja”, Heikki sanoo

Jos on sattunut tapaturma, täytyy odottaa ensihoidon saapumista paikalle, jolloin seuraava käynti taas viivästyy. Siivoustyöhönkin menee ylimääräistä aikaa.

”Mummo makaa siellä vuoteessa virtsassa ja ulosteessa. Hoitaja menee sinne, nopeasti kiskaisee mummon ylös pedistä ja vie äkkiä vessaan.”

Joskus on niin kiire, ettei vessaankaan ehdi, jolloin pesu täytyy hoitaa sängyssä.

”Siinä vähän jollakin pesulapulla pyyhkäiset alapäätä ja äkkiä uusi vaippa tilalle. Laitat lääkkeet puuron sekaan, puuroa mummolle naamariin ja äkkiä seuraavan luo”,

Heikki selostaa hengästyttävältä kuulostavaa arkea kotihoidossa.

”Eihän mummo mikään kone ole. Vanhukset liikkuvat hitaasti ja käskyt menevät hitaammin perille. Voi olla muistihäiriötä tai muita ongelmia.”

Taloudellisesti ikävää on, että asiakas maksaa vajaastakin palvelusta, lyhyistä minuuttikäynneistä täyden hinnan.

Kiireinen aikataulu aiheuttaa ongelmia myös asiakkaiden lääkitysten kanssa. Viimeisiä aamuvuoroja tehdään hieman ennen puolta päivää, jolloin asiakas saa aamulääkkeensä.

Iltavuoron hoitajat saattavat mennä saman asiakkaan luo jo puoli neljän jälkeen antamaan seuraavan lääkeannoksen.

”Väli on niin lyhyt, että lääkkeen saaja on kemiallisessa cocktailissa koko ajan.”

Heikki teki lopulta ratkaisun, jota tietää muidenkin työkaverien pohtivan päivittäin. Hän vaihtoi alaa.

”Ei tätä menoa jaksa erkkikään. Olen nyt ravintola-alalla. Kiireistä sielläkin on, mutta ei samalla tavalla kuin kotihoidossa.”

Moni Seuran haastattelema lähihoitaja varoittaa tosissaan, että ala on menossa kohti isoa rysähdystä. Nykymenolla hoitajapula pahenee jyrkästi, samaan aikaan kun väestö vanhenee ja kotihoidettavien määrä kasvaa.

”Vanhemmat hoitajat väsyvät raskaaseen työhön ja nuoret eivät enää hakeudu alalle. Kotihoito tulee olemaan kriisissä niin kauan, kun palkka on tällä tasolla ja ongelmiin ei puututa”, Heikki arvelee.

X