Koronavirus jyllää Torniossa, johtajaylilääkäri tiukkana: ”On olennaista, että tähän saakka huolettomasti suhtautuneet ryhtyvät käyttämään maskeja”

Koronavirus on viime viikkojen aikana levinnyt Tornion ja Länsi-Pohjan alueella rajusti.

Tiistaina 10. marraskuuta THL kertoi, että viimeksi kuluneen kahden viikon aikana Torniossa oli todettu 47 uutta tartuntatapausta. Kaikkiaan Torniossa oli havaittu 115 tartuntatapausta. Se on paljon kaupunkiin, jonka asukasluku on alle 22 000 henkilöä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen, jotka ovat perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri, sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jyri Taskila kertoi tiistaina sähköpostitse Seuralle, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on epidemian kiihtymisvaiheessa. Tiistaina Taskila kertoi, että Länsi-Pohjassa koronaviruksen ilmaantuvuus oli toiseksi korkein Suomessa.

Mutta jo keskiviikkona iltapäivällä tilanne oli muuttunut, ja nyt Länsi-Pohjan alueella ilmaantuvuusluku oli jo Suomen korkein, 98,6 sataatuhatta asukasta kohden.

Samalla Tornion kaupunki suositteli, että kaikki ryhmäharrastustoiminta keskeytetään toistaiseksi.

Moni seudun asukkaista näkisi mielellään rajoitustoimien purkamista eikä lisäämistä, mutta nykyisellä suuntauksella lisärajoitusten todennäköisyys kasvaa.

Jyri Taskila uskoo alueen ihmisten toivovan, että epidemia rauhoittuisi ja elämä normalisoituisi.

”Maskien käyttö kaupoissa on koko ajan lisääntynyt. Pistemäinen otos maanantai-illalta paikallisesta isossa marketissa oli hyvä, eli 76 prosenttia asiakkaista käytti kyseisellä ajanhetkellä kasvonmaskia. Väestöstä suurin osa on erittäin vastuuntuntoisia.”

Taskilan mukaan Tornion tartuntaketjut on tähän saakka selvitetty.

”Yksittäisiä tunnistamattomia tapauksia esiintyy eli vapaata tautia on liikkeellä jonkin verran.”

Normaalioloissa valtioiden rajan voi kansalainen ylittää ilman minkäänlaisia muodollisuuksia. Rajan yli on totuttu kulkemaan vapaasti sukupolvien ajan. Koronavirus aiheutti kesällä rajalle eriarvoisuuden tunnetta.  © Jyrki Nikkilä / Otavamedia

Koronavirus ei estä rajaliikennettä

Ruotsin Norrbottenin ja Haaparannan koronatapaukset ovat myös viime viikkoina lisääntyneet. Ruotsin tautilukemat ovat koronaepidemian alusta saakka olleet Suomea synkeämmät.

Tornion ja Haaparannan välinen työmatkaliikenne on koko ajan ollut sallittua, ja rajan on päivittäin ylittänyt 16 000–20 000 henkilöä arkivuorokaudessa. Jyri Taskila ei usko, että Torniossa sijaitsevan Ruotsin-rajan sulkeminen kokonaan työmatkaliikenteeltäkin edesauttaisi Tornion epidemian rauhoittumista.

Tiistaina Ruotsi tiukensi alueellisesti koronarajoituksiaan, ja Pohjois-Ruotsiin annettiin tiukkoja kokoontumis- ja matkustamissuosituksia.

”Teemme viikoittain yhteistyötä Ruotsin viranomaisten kanssa. Ihmiset ovat keskenään tekemisissä rajayhteisöön liittyen ja tautitilanne molemmin puolin rajaa on samankaltainen, joten rajan sulkemisella ei ole tällä hetkellä vaikutusta epidemian rajoittamiseen”, Taskila toteaa.

Sen sijaan Taskila peräänkuuluttaa nyt jokaiselta ihmiseltä vakavaa suhtautumista.

”Olennaista on, että nekin ihmiset, jotka tähän saakka ovat olleet huolettomia, suhtautuvat nyt asiaan vakavasti, huolehtivat turvaväleistä, käsihygieniasta ja käyttävät kasvomaskia kodin ulkopuolisisssa kontakteissa.”

Ruotsalaisia ei syytellä

Seura raportoi elokuun lopussa pitkässä reportaasissa Torniosta, että epäily, huhut ja pelko olivat silloin Tornion arkea.

Tunnelmat johtuivat siitä, että Tornion ja Haaparannan välillä oli totuttu kulkemaan vapaasti jo sukupolvien ajan, mutta nyt koronavirus asetti suomalaiset ja ruotsalaiset eriarvoiseen asemaan rajanylitysten suhteen.

Silloin ruotsalaiset kokivat kaksinaismoralismina sen, että Suomi sulki rajan heiltä, mutta samaan aikaan suomalaiset olivat Ruotsissa esimerkiksi hyvillä marjapaikoilla ja käyvät surutta Haaparannan kaupoissa. Koronavirus tuotti eriarvoisuuden tunnetta, mikä löi henkisen kiilan ihmisten väliin.

”Syksyllä tilanne täällä rajaseudulla ehti jo normalisoitua. Nyt ilmapiiri asukkaiden kesken on hyvä, mutta ihmiset ovat tietenkin huolissaan terveydestä sekä viruksen muista vaikutuksista”, sanoo Torniossa asuva ja Haaparannassa työskentelevä Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki nyt.

Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki asuu Torniossa ja työskentelee Haaparannassa. © Jyrki Nikkilä / Otavamedia

Vielä elokuun lopussa hyvin harvalla näkyi Torniossa kasvomaskia. Ajanki kertoo, että maskien käyttöön on toden teolla ja laajamittaisesti totuteltu Torniossa vasta muutaman viikon ajan.

”Maskien, kuten minkä tahansa uuden asian, täytyy ensin yleistyä riittävästi, ettei sitä pidetä enää outona käytöksenä. Mutta nyt kun maskit ovat yleistyneet, ihmiset ovat tottuneet niihin nopeasti.”

Haaparannan puolella maskeja käytetään vähemmän, sillä Ruotsin valtio ei ole antanut kasvomaskien käytöstä samanlaisia suosituksia kuin Suomi.

Ajanki uskoo, ettei pitkittynyt epidemiatilanne saa torniolaisia niin sanotun taisteluväsymyksen valtaan, vaan kasvomaskeja muistetaan käyttää, turvavälejä noudattaa ja käsihygieniesta pitää huolta.

”Ei ole muuta mahdollisuutta kuin vain kestää tämä ja yrittää sopeutua tilanteeseen. Kaikkien kannattaa muistaa, että Suomessa ollaan kaikesta huolimatta erittäin hyvässä tilanteessa verrattuna moneen muuhun maahan.”

Tiistaina 10. marraskuuta Suomessa oli varmistettu kaikkiaan 18107 koronatartuntaa koko epidemian aikana. Kaikkiaan koronavirukseen oli tiistaihin mennessä kuollut 363 henkilöä.

Juttua muokattu 11.11. kello 15.02: Korjattu ylilääkäri Jyri Taskilan nimen kirjoitusasu.

Juttua muokattu 11.11. kello 15.15: Lisätty kaksi kappaletta koskien keskiviikon virustilannetta Torniossa.

Lue myös: Reportaasi Suomen ja Ruotsin koronarajalta – Epäily, huhut ja pelko ovat Tornion arkea