Reportaasi Suomen ja Ruotsin koronarajalta – Epäily, huhut ja pelko ovat Tornion arkea
Tänä kesänä koronavirus muutti kaiken Tornion ja Haaparannan rajalla. Aiempi vapaan liikkuvuuden kaksoiskaupunki muuttui huhujen ja epäluulojen tyyssijaksi.
Normaalioloissa valtioiden raja on näin huomaamaton: sen voi ylittää ilman minkäänlaisia muodollisuuksia.
Koronaviruksen saavuttua maaliskuussa Suomeen on Tornionlaakson rajaseudun ihmisten normaali elämä liukunut asukkaiden otteesta kuin Tornionjokea nouseva liukas lohi.
Ennen niin rauhallisen elämän tilalle on hiipinyt pelkoja, ajattelemattomuutta, tahallista provosointia, kaksinaismoralismia ja eriarvoisuutta. Korona on iskenyt henkisen kiilan ihmisten väliin.
Väärinkäsitykset ja epäluulo rajan kummallakin puolella huolettavat myös Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtajaa Tuula Ajankia. Hän kirjoitti äskettäin paikallislehteen mielipidekirjoituksen otsikolla ”Missä vaiheessa ymmärrys katosi ja pelko iski?”
Ajangin mukaan otsikko valitettavasti kuvaa Tornionlaakson tilannetta juuri nyt.
Tornion korona-arki on huhujen kulta-aikaa
Tornionlaakson neuvoston slogan on ”Kuin rajaa ei olisi”. Juuri nyt iskulause on kauempana todellisuudesta kuin vuosikymmeniin.
Heinä-elokuu on selkeästi ollut aikaa, jolloin huhut ja pelot ovat levinneet kummallakin puolella rajaa. Sosiaalisessa mediassa sekä kahvipöydissä liikkuu oletuksia puolin ja toisin.
Ajanki kertoo muutama viikko sitten ruotsalaisessa paikallislehdessä julkaistusta jutusta, jossa annettiin ymmärtää, että Suomen poliisi pysäyttelisi autoja, joissa on ruotsalaiset rekisterikilvet.
Lehtijutun luettuaan Ajanki soitti Lapin poliisilaitokselle, ja kysyi asiasta. Selvisi, että väite oli pötyä, eikä mitään ruotsalaisratsioita ollut.
Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki on joutunut torjumaan jatkuvia koronahuhuja ja oikomaan vääriä tietoja. Kuva: Jyrki Nikkilä
Muitakin esimerkkejä muuttuneista tunnelmista on. Eräs Ajangin ruotsalaisista kollegoista ajoi autollaan Torniosta Oulun suuntaan, kun vastaantulevasta autosta näytettiin keskisormea.
Ajanki itse asuu Torniossa ja työskentelee Haaparannassa. Rajaseudulla on totuttu kulkemaan rajan yli muutenkin kuin työasioissa, esimerkiksi marjastamassa ja ruokakaupassa. Koronatilanteen vuoksi kaikki tämä on muuttunut. Eri maiden marjastajat ovat paikoin päätyneet jopa uhkailemaan ja huutamaan toisilleen.
”Ruotsalaiset ovat kokeneet kaksinaismoralismina sen, että Suomi sulkee rajan heiltä, mutta samaan aikaan suomalaiset ovat Ruotsissa hyvillä marjapaikoilla ja käyvät surutta Haaparannan kaupoissa.”
Haaparannan puolella ei aina täysin ymmärretä, etteivät torniolaiset ole keksineet rajatarkastuksia ja muita rajoituksia.
”Ne rajoitukset ovat peräisin päättäjiltä, joilla ei aiemmin ollut ymmärrystä meidän alueestamme.”
”Nyt täytyy valita työ tai perhe”
Tuula Ajanki sanoo, että yksi esimerkki päättäjien ymmärtämättömyydestä saatiin esimerkiksi edellisviikolla ministeri Krista Kiurun (sd.) tiedotustilaisuudessa. Silloin Kiuru sanoi, että riskimaista Suomeen tulevat määrätään pakkokaranteeniin rangaistuksen uhalla.
Haaparannan puolella ei aina täysin ymmärretä, etteivät torniolaiset ole keksineet rajatarkastuksia ja muita rajoituksia.
Tämän jälkeen Ajangille soitti hämmentyneenä useita ihmisiä. Eräs heistä, Ruotsissa asuva ja Suomessa työskentelevä ihminen, puhui itkien. Hän oli saanut Kiurun karanteenipuheista sen käsityksen, että nyt täytyy valita työ tai perhe. Siitä ei todellisuudessa kuitenkaan ollut kyse.
”Kävi selväksi, että ministereillä ei välttämättä ole tietoa tai ymmärrystä siitä, miten erityislaatuinen alue Tornionlaakso on.”
Ihmisten määrä Tornion kauppakeskuksessa on selvästi pienempi kuin vielä vuosi sitten. Kuva: Jyrki Nikkilä
Käsidesiä ja kasvomaskeja
Tornion kaduilla tunnelmat ovat varautuneet ja ristiriitaiset.
Useimpien yritysten työntekijät käyttävät kasvomaskeja ja joka paikassa on tarjolla runsaasti käsidesiä. Silti kaduilla ja kauppakeskuksessa kulkevat ihmiset eivät juuri maskeja käytä.
Matti ja Eero Alatalo, isä ja poika, sanovat vähentäneensä Ruotsissa käymistä.
Maaliskuun puolivälin jälkeen Eero on käynyt Ruotsin puolella kerran, Matti kaksi kertaa. Se on merkittävästi vähemmän kuin aikana ennen koronapandemiaa.
”Ikea on tuossa joen toisella puolella. Hankittiin sieltä keittiökalusteita ja paketista puuttui muutama oven ripa. Oltiin kolme kuukautta ilman ripoja. En osannut niitä muutenkaan tilata, niin kävin lopulta hakemassa ne”, Matti sanoo.
Ruotsin tautilukemat eivät varsinaisesti pelota isää ja poikaa, mutta Matti Alatalo kertoo huomanneensa, että joidenkin Tornion ulkopuolisten tuttavien kohdalla tilanne on toinen.
”Muu Lappi ja muu Suomi tuntuu pelkäävän enemmän kuin torniolaiset. Jotkut rovaniemeläiset voivat olla aika varovaisen tuntuisia, että älä vain tule kovin lähelle, jos heille kertoo käyneensä Haaparannassa”, Matti sanoo.
Torniolaisen Risto Raution aikuiset lapset asuvat Ruotsin puolella. Perhesyyt ovat ruotsalaisille tyypillisin ja edelleenkin sallittu perustelu tulla käymään Suomessa. Kuva: Jyrki Nikkilä
”Ruotsin tautilukemat pelottavat minua”
Virus on eristänyt monia rajaseudun sukulaisia ja perheenjäseniä toisistaan. Yksi heistä on torniolainen Risto Rautio, jonka kaksi aikuista lasta sekä ex-puoliso asuvat Ruotsin puolella.
”Eivät he juuri tänne puolelle pääse. Silloin alussa en itsekään päässyt Ruotsiin, nyt tilanne on toki eri.”
Rautio sanoo, ettei itse pelkää virusta. Hänen mielestään lintuinfluenssa oli huomattavasti koronaa vaarallisempi tauti, ja siitäkin yhteiskunta selvisi melko hyvin.
Torniolainen Severi Jutila sanoo ottavansa koronaviruksen erittäin vakavasti.
”Ruotsin tautilukemat pelottavat minua. Ihmiset voisivat pysyä nyt enemmän kotonaan. Itse poistun kotoa vain noin kerran neljässä päivässä.”
Musiikkialalla työskentelevä Severi Jutila on viettänyt aikansa pääasiassa sisätiloissa eristyksissä, kun työt alalla loppuivat keväällä. Kuva: Jyrki Nikkilä
Äänialalla työskentelevä Jutila on ollut käytännössä toimettomana maaliskuusta alkaen.
”Silloin kaikki työkeikat peruuntuivat, eikä juuri ole tullut uutta tilalle.”
Torniossa asuva Axel Lindgren esittelee etikkasuihkepulloa, jolla hän suihkuttaa käsineensä ennen ja jälkeen kauppareissun. Hän uskoo etikan pitävän virukset loitolla.
Lindgren on huolestunut viruksen leviämisestä, ja haluaisi sen vuoksi järeitä toimia.
”Pelottaa. Jos Ruotsin rajaa ei suljeta kokonaan, niin virus leviää. Yökerhot ovat myös yksi vaaran paikka, siellä humalassa olevat eivät välitä säännöistä.”
Axel Lindgren torjuu viruksia puhdistamalla kauppareissulla käyttämänsä hansikkaat etikkaliuoksella. Paljaiden käsien puhdistamiseen lääkärit eivät etikkaa suosittele, normaali pesu tai käsidesi sopivat siihen paremmin. Kuva: Jyrki Nikkilä
Tuleeko taisteluväsymys?
Tuula Ajangin tapaan Tornion ja Haaparannan alueelle erityisaluetta toivoo myös Tornion terveyskeskuksen vt. johtava lääkäri Jukka Ronkainen. Hän sanoo tartuntatilanteen olevan Torniossa rauhallinen. Viimeisin tartunta oli ennen juhannusta.
Tähän saakka Sanna Marinin (sd.) hallituksen Suomi on pyrkinyt noudattamaan hybridistrategiaa. Siinä toteutetaan yhtä aikaa erilaisia rajoituksia sekä ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida” -periaatetta.
Elokuun puolivälissä Suomessa oli koronaviruksen aiheuttamia kuolemia 333, Ruotsissa 5 783. Ronkaisen mielestä Suomi onkin onnistunut vastatoimissaan hyvin.
”Ainakin lyhyellä tähtäyksellä. Viiden tai kymmenen vuoden päästä sitten todella nähdään, toimiko Suomen malli paremmin kuin vaikkapa Ruotsin malli.”
Ronkainen korostaa, että edelleen täytyy noudattaa ohjeita, käyttää tervettä järkeä ja välttää kokoontumisia.
”On huolestuttavaa, jos koronaohjeiden noudattamisessa tulee ikään kuin taisteluväsymys ja unohdetaan koko asia. ”
Torniolainen Twin City -festivaali peruttiin turvallisuussyistä aivan viime hetkellä. 2 500 hengen yleisöllä se olisi voinut ollut kohtalokas koronalinko. Kuva: Jyrki Nikkilä
Jos ohjeiden noudattamisesta lipsutaan, pitää Ronkainen koronaepidemian kakkosaallon riskiä suurena.
”Emme voi unohtaa, että koronavirus on olemassa, ja sen aiheuttama infektio on potentiaalisesti hyvinkin vaarallinen riskiryhmille.”
Tornioon viime viikolle suunniteltu kaupunkifestivaali Twin City Festival peruutettiin vain kaksi viikkoa ennen sen alkua. Juhlaan odotettiin noin 2 500 hengen yleisöä.
Jukka Ronkainen kiittelee järjestäjien päätöstä.
”Ne, jotka siellä töissä kulkevat, osaavat kyllä suojautua.” – Jaakko Ronkainen
”Festivaalille olisi kokoontunut niin paljon ihmisiä, että oli erittäin vastuullinen päätös peruttaa se tapahtuma. Itse vältän kokoontumisia, ja olen kehottanut muitakin välttämään, jotta ehkäistäisiin kakkosvaihe.”
Tornion ja Haaparannan välistä työmatkaliikennettä Ronkainen ei näe ongelmana.
”Ne, jotka siellä töissä kulkevat, osaavat kyllä suojautua. En myöskään näe, että työvoiman liikkumisen rajoittaminen olisi edes mahdollista.”
Rajan yli vain hyvällä syyllä
Koronapandemian levitessä maaliskuussa Suomeen Merivartioston kapteeniluutnantti Tapio Kulmala oli ehtinyt viettää leppoisia eläkepäiviä jo puolitoista vuotta kotonaan Paimiossa.
Sitten eräänä päivänä Kulmalan puhelin soi. Tornioon oltiin luomassa pikaisella vauhdilla tiimiä, jonka valvontaan tulisi Tornion ja Haaparannan välinen raja. Kulmala haluttiin esimieheksi kenttätyöhön.
Kulmala päätti vastata kutsuun hyväksyvästi.
”Aina kuukausi kerrallaan on päätetty jatkaa. Eihän kukaan sitä tiedä, kuinka kauan tämän tilanne jatkuu”, Kulmala sanoo nyt Tornion tullirakennuksen pihalla.
Poikkeustilanteen alettua rakennukseen järjestettiin tilat myös rajavartiolaitokselle. Tavallisesti rajavartiolaitoksella ei Torniossa ole lainkaan toimintaa, vaan rajaa hoitaa tulli.
Nyt eri puolilta Suomea kootut rajavartiolaitoksen miehet ja naiset työskentelevät Torniossa ympäri vuorokauden. Vuoroissa työskentelee yhteensä noin 45–50 henkilöä.
Suomen kansalaiset voivat käydä käytännössä rajoituksetta Haaparannan ja muutenkin Ruotsin puolella. Kulmalan mukaan esimerkiksi moni suomalainen käy Ruotsissa vain hakeakseen nuuskaa.
Sitä vastoin Ruotsista tulevat eivät korona-aikana pääse automaattisesti Suomen puolelle kuten Tornioon, vaan tarvitsevat vierailuun hyvän syyn. Sellaisia eivät ole esimerkiksi kaupassa käyminen, ravintolassa syöminen tai muu huvimatkailu ja turismi.
”Työn vuoksi pääsee kyllä kulkemaan, samoin opiskelija voi kulkea oppilaitokseensa. Lisäksi on monia muitakin syitä, joiden vuoksi voi tulla, kuten perhesuhteet.”
Meriupseeri Tapio Kulmala pyydettiin eläkkeeltä töihin Tornioon rajavartijoiden kenttäesimieheksi. Keikkapestin pituutta ei hänkään tiedä. Kuva: Jyrki Nikkilä
Rajamiehet saavat usein kiitoksia tekemästään työstä, mutta toisenlaistakin palautetta tulee. Etenkin, jos pääsy Suomeen evätään.
”Kommentteja tulee laidasta laitaan. On niitäkin, jotka arvostelevat voimakkaasti.”
Kulmalan mukaan heinä-elokuussa Tornion ja Haaparannan välisen rajan on ylittänyt keskimäärin 16 000–20 000 henkilöä arkivuorokaudessa. Määrä sisältää yhteenlasketun meno- ja tuloliikenteen. Viikonloppuisin määrät ovat hieman pienempiä, koska työmatkaliikennettä on vähemmän. Vuorokauden aikana takaisin Haaparantaan ohjataan 50–150 henkilöä.
Määrät ovat suuria, mutta normaalioloissa ennen koronapandemiaa rajan ylitti vuorokaudessa noin 35 000–40 000 ihmistä. Ero normaaliaikaan on selvä.
Kohti erityisaluetta
Tornionlaakson neuvosto teki koronaviruksen vuoksi kesällä ehdotuksen paikallisen erillisalueen luomisesta. Esityksen päätavoite on turvata alueen asukkaiden normaali elämäntapa, johon kuuluu vapaa liikkuvuus.
Ehdotus, Pilottialue Tornionlaakso, mahdollistaisi erityisoikeudet raja-alueiden asukkaille ja elinkeinoelämälle. Juuri tämä esitys näyttää olleen pohjana, kun hallitus kertoi 19. elokuuta, että Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välinen liikenne pohjoisen rajayhteisöissä sallitaan erityisjärjestelyllä. Samaan aikaan rajavalvonta ja karanteenit palautettiin kymmeneen maahan.
Hallitus sallii liikenteen pohjoisen rajayhteisöjen rajanylityspaikoilla Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välillä, vaikka naapurimaissamme tartuntojen määrä ylittää hallituksen asettamat riskirajat.
Rajavartijat ovat valvoneet liikennettä Viktoriantoria halkovalla rajalla koko kevään ja kesän ajan, eikä työ ole loppumassa kovin heti. Kuva: Jyrki Nikkilä
Hallituksen katsoma riskiraja matkustamiselle on 8–10 virustapausta sataatuhatta ihmistä kohti viimeksi kuluneen kahden viikon aikana. Ruotsin ja Norjan rajayhteisöjen osalta tästä tehdään siis poikkeus.
Keväästä alkaen on kuitenkin huomattu, että koronaan liittyvät asiat voivat muuttua nopeastikin. Harva osaa ennustaa, miten maa tai maailma kuukauden kuluttua makaa. Hallitus sanoo tarkastelevansa matkustusrajoituksia seuraavan kerran syyskuun alussa.
Juuri nyt Tuula Ajanki kaipaa ihmisiltä pysähtymistä ja asettumista toisen ihmisen asemaan.
”Olen puhunut paljon siitä, että miltä meistä torniolaisista tuntuisi, jos emme saisi mennä Haaparantaan, mutta he kävisivät täällä niin kuin ennenkin.”
Ajanki sanoo, että rajaseudun eriytymisen sijaan täytyisi kyetä pitämään mielessä, että vihollinen ei suinkaan ole valtioiden rajan toisella puolella.
”Ja se vihollinen on koronavirus. Sen voittamiseksi meidän kaikkien täytyy tehdä yhteistyötä.”