Köyhä keliaakikko on tiukilla - Vain osa kunnista korvaa toimeentulotuessa erityisruokavalion kuluja keliakian vuoksi

Kelan maksama keliakiakorvaus poistettiin vuonna 2016 kaikilta yli 16-vuotialta keliaakikoilta säästösyistä. Keliakiakorvauksen palauttaminen putosi juuri pois myös uudesta hallitusohjelmasta.

Keliakiakorvausta maksettiin aikaisemmin kaikille diagnoosin saaneille keliaakikoille siitä syystä, että gluteenittomat ruoat ovat huomattavasti kalliimpia kuin tavallinen ruoka.

”Jos keliakiaan keksittäisiin lääke, se saisi todennäköisesti erityiskorvaavuuden. Mutta kun ruokavalio on ainut lääke, korvausta ei saakaan. Kasvaville nuorille ja erityisesti pienituloisille tämä tuki olisi tärkeä”, Keliakialiiton puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Tanus sanoo.

Tanus on tehnyt lakialoitteen keliakiakorvauksen palauttamiseksi. Lakialoitteen mukaan keliakiakorvauksen pitäisi olla 31 euroa kuussa. Korvaus maksaisi valtiolle noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Erityisruokavalion kuluja korvataan vain osissa kunnista – Toiminta vastoin oikeuden päätöstä

Tilanne luo eriarvoisuutta pienituloisten keliaakikoiden välillä sen perusteella, millä paikkakunnalla he asuvat.

Toimeentulotukea saavat keliaakikot voivat nimittäin hakea täydentävässä toimeentulotuessa korvausta tavallista suuremmista, lääkärin määräämistä erityisruokavaliokustannuksista – mutta vain osa kunnista hyväksyy erityisruokavalion kuluja korvattavikseen.

Tämä siitä huolimatta, että korkein hallinto-oikeus on linjannut marraskuussa 2017 antamassaan päätöksessä, että keliaakikon erityisruokavalion aiheuttamat kustannukset pitää ottaa täydentävässä toimeentulotuessa huomioon.

Yleensä korkeimman hallinto-oikeuden päätökset linjaavat kuntien tekemiä päätöksiä.

”Olemme lähettäneet kaikille kuntien sosiaalitoimille kirjeen muutama vuosi sitten, jossa selitimme hoitamattoman keliakian seuraukset. Hoitamaton sairaus voi aiheuttaa jopa pahalaatuisia syöpäkasvaimia suolistoon tai esimerkiksi osteoporoosin”, Keliakia-liiton sosiaaliturvan ja terveydenhuollon asiantuntija Minna Halve kertoo.

Halve ottaa esimerkin.

Jos keliaakikko ei hoida sairauttaan täysin gluteenittomalla ruokavaliolla ja sairastuu sen takia osteoporoosiin – jonka seurauksena hän murtaa lonkkansa – leikkaus ja kuntoutus maksaa yhteiskunnalle noin 50 000 euroa.

”Ei pitäisi katsoa vain seuraavaa budjettia, vaan pidemmälle. Keliakian hyvä hoitaminen säästäisi yhteiskunnan varoja. Jos keliakiakorvaus palautettaisiin, se olisi kaikille saman suuruinen ja kaikilla olisi varaa ostaa ainakin edullisinta gluteiinitonta leipää”, Halve sanoo.

Köyhät keliaakikot tiukilla

”Miten voin joustaa ruokavaliossa, että aiheutan itselleni vähiten haittaa? Voinko syödä esimerkiksi joskus halpaa, tavanomaista kauraa”, Minna Halve kertoo joidenkin asiakkaiden kysyvän.

Yhteydenottoja on säännöllisesti.

Halven vastaus on kielteinen. Keliaakikko ei voi joustaa yhtään ruokavaliossa, sillä pienikin gluteiinin määrä on haitallinen ja käynnistää ohutsuolessa tulehdusreaktion ja sen myötä suolinukan vaurioitumisen, josta seuraa ongelmia ravintoaineiden
imeytymisessä.

Kelaikia autoimmuunisairaus, kuten ykköstyypin diabetes

Kun kansanedustaja ja lääkäri Sari Tanus on ajanut eduskunnassa keliakiakorvauksen palauttamista, hän on kohdannut taudin vähättelyä muilta kansanedustajilta.

”Keliakiaa on verrattu ruoka-aineallergiaan, vaikka keliakia on autoimmuunisairaus, kuten ykköstyypin diabetes. Keliakia todetaan usein aiheuttamiensa liitännäissairauksien takia, kun ihmisellä on esimerkiksi lapsettomuutta, nivelturvotusta, hermosto-oireita tai masennusta”, Tanus sanoo.

Suomessa on noin 38 500 diagnoosin saanutta keliaakikkoa ja heidän lisäkseen noin 70 000 ihmistä sairastaa keliakiaa tietämättään. Sairastuneiden määrä on kasvussa.

Sari Tanus suositteleekin testaamaan, sairastaako keliakiaa.

”Olen menossa itsekin testiin”, Tanus kertoo.