Krim on neljässä vuodessa täysin venäläistetty – Ukrainankieliset katukyltit on poistettu ja ravintoloiden ruokalistat ovat vain venäjäksi

Jaa kaverilleTilaa Seura
Tambovilainen Jegor Jegortševyi
Tambovilainen Jegor Jegortševyi tiiraa kiikareilla Krimiltä Venäjän mantereelle johtavaa siltaa Kertšin Mitridat-kukkulalla. © Outi Salovaara
Venäjä valtasi niemimaan Ukrainalta neljä vuotta sitten. Eristetyt krimiläiset odottavat edelleen parempia aikoja.

Vanha ilmastoimaton linja-auto rämisee Krimin niemimaan pääkaupungista Simferopolista niemimaan itäisimpään pisteeseen, Kertšin kaupunkiin.

Ja siellä se on!

Kun linja-auto nelituntisen matkan päätteeksi laskeutuu merenrantaan, kaukaisuudessa siintää uuden Krimin sillan korkein kohta valkeine kaarineen.

Venäjä rakensi 19 kilometriä pitkän sillan Mustanmeren ja Asovanmeren yhtymäkohtaan. Silta on tarkoitettu autoliikenteelle, ja se avautui etuajassa 15. toukokuuta. Raskas liikenne ei vielä sillalle pääse, ja erillinen rautatiesilta on vasta rakenteilla, mutta jo nyt silta houkuttelee paikalle venäläisiä turisteja ja saa heiltä ylistystä.

”Sillalla ei ole vain taloudellista vaan myös poliittista merkitystä. Silta yhdisti Krimin lopullisesti Venäjään”, sanoo tambovilainen Irina Jegortševyi.

Hän on ajanut Anton-miehensä, Jegor-poikansa, Maša-tyttärensä ja kolmen koiransa kanssa 1 250 kilometriä Tambovista Mustallemerelle ja seisoo nyt Kertšin keskustassa 91-metrisen Mitridat-kukkulan päällä.

Kukkulalla sijaitsevat muinaisen Pantikapein kaupungin rauniot ja toisen maailmansodan voiton kunniaksi vuonna 1944 pystytetty neuvostoliittolainen obeliski.

Rauniot ja obeliski kuitenkin jäävät toiseksi sillalle. Kukkulalta avautuu upea merinäköala, ja autereessa häilyvän uuden sillan siluettia voi ihailla näköalapaikalta kiikareilla.

 Jegortševyin perhe

Jegortševyin perhe piipahti lomallaan Krimin puolella Kertšissä katsomassa uutta siltaa. Ennen Venäjän valtausta 2014 suurin osa Krimin turisteista oli ukrainalaisia, nyt liki kaikki turistit ovat Venäjältä. © Outi Salovaara

Kansanäänestykseen lähdettiin kuin juhliin, parhaisiin pukeutuneena

Noin kolme miljardia euroa maksanut silta on taas yksi osoitus siitä, että Venäjä aikoo pitää Ukrainalta anastamansa venäläisenemmistöisen Krimin vastaisuudessakin itsellään.

Vuoden 2014 väestönlaskennan mukaan 2,2 miljoonasta krimiläisestä 65 prosenttia on venäläisiä, 16 prosenttia ukrainalaisia ja 12 prosenttia tataareja.

Ukrainan Euromaidan-vallankumouksessa helmikuussa 2014 Venäjä-mielisen presidentin Viktor Janukovitšin hallinto kaatui. Vastavetona Venäjän tunnuksettomat joukot valtasivat Krimin, ja maaliskuussa 2014 niemimaalla järjestettiin pikavauhtia kansanäänestys Venäjään liittymisestä.

Vastoin Ukrainan perustuslakia järjestetty paikallinen äänestys rikkoi myös kansainvälisiä lakeja. Venäjän virallisten tietojen mukaan kansanäänestyksen äänestysprosentti oli 83 ja äänestäneistä Krimin Venäjään liittämisen puolella oli 97 prosenttia.

”Lähdimme äänestämään parhaisiimme pukeutuneina, aivan kuin olisimme lähteneet juhliin”, muistelevat monet krimiläiset vaalihurmosta.

Kaikki krimiläiset eivät kuitenkaan virallisiin lukuihin usko.

”Minä tai perheenjäseneni emme käyneet äänestämässä, ja minulla on muitakin tuttavia, jotka jättivät äänestämättä. Jos jo minä tiedän näin monta ihmistä, jotka eivät äänestäneet, mistä äänestysprosentti oikein tulee?” puuskahtaa simferopolilainen taksinkuljettaja Maksim. ”Puhumattakaan Krimin tataareista, joista vain yksittäiset henkilöt äänestivät.”

Venäläiset valtasivat Krimin turkkilaisilta 1783, ja tataarien asuttaman niemimaan venäläistäminen alkoi nopeasti. Stalinin vainoissa vuodesta 1944 lähtien arviolta puolet tataareista menehtyi. Nykyisin heitä on Krimillä noin 250 000.

Tataarit vastustivat Krimin irrottamista Ukrainasta, ja protestiksi heistä vain pieni prosentti osallistui kansanäänestykseen.

”Kansanäänestyksen äänestysprosentti oli korkeintaan 60”, sanoo myös yrittäjä Juri Davtjan, joka ylläpitää vierastaloa Jaltalla vaimonsa kanssa.

Raskasta liikennettä ei vielä päästetä Krimin sillalle.

Autoliikenteelle tarkoitettu silta on valmis, mutta rautatiesilta on vielä rakenteilla. Raskasta liikennettä ei vielä päästetä Krimin sillalle. © Outi Salovaara

Venäläistetty Krim

Kansanäänestyksessä suuri enemmistö äänestäneistä oli Venäjään liittämisen kannalla.

”Syynä on se, että Ukraina ei tehnyt Krimillä 30 vuoteen mitään, ja meillä oli ongelmia esimerkiksi veden ja sähkön saamisessa ja teiden kunnossa. Sotaa emme kuitenkaan halunneet. On hirveää, että nyt Donetskissa slaaviveljet sotivat toisiaan vastaan”, Davtjan sanoo.

Krimin liittämisen osaksi Venäjää on tunnustanut vain muutama valtio, joiden joukossa ovat esimerkiksi Nicaragua, Afganistan ja Pohjois-Korea.

Tästä huolimatta Krim on käytännössä täysin venäläistetty, eikä esimerkiksi ukrainankielisiä katukylttejä ole. Myös kauppojen nimikyltit, linja-autojen aikataulut tai ravintoloiden ruokalistat ovat vain venäjäksi.

Ympäri niemimaata on noussut Krimin Venäjään liittämistä ylistäviä ja Krimin venäläistä historiaa ja nykyaikaa korostavia mainostauluja ja muistomerkkejä.

Vanhoja riippumattomia ukrainan- ja tataarinkielisiä sanomalehtiä ja televisiokanavia on vuoden 2014 jälkeen suljettu, ja niitä on korvattu Venäjän valtion rahoittamilla medioilla. Ukrainan kielen ja tataarin kielen opiskeleminen on käynyt vaikeaksi. Tataareita myös suoranaisesti vainotaan.

Putinin kuvan kaupan väki laittoi seinälle oma-aloitteisesti, ei kenenkään käskystä

Pienessä simferopolilaisessa ruokakaupassa myyjänä olevan Irinan mukaan tavalliselle ihmiselle on yhdentekevää, onko Krim Venäjää vai Ukrainaa. Vladimir Putinin kuvan kaupan väki laittoi seinälle oma-aloitteisesti, ei kenenkään käskystä. © Outi Salovaara

Putinin saavutuksia – lentokentälle lentoja vain Venäjältä

Kertšin uusi silta on eristyksessä olleille krimiläisille väylä ulkomaailmaan. Vuodesta 2014 lähtien he ovat päässeet niemimaalta pois vain laivalla Kertšin satamasta Venäjän mantereelle tai lentämällä Simferopolista, sillä juna- ja maantieyhteydet Ukrainaan ovat poikki.

Sillan ohella presidentti Vladimir Putinin rummuttamien saavutusten joukkoon Krimillä kuuluu Simferopolin huhtikuussa avattu uusi kansainväliseksi väitetty lentokenttä, jolle kuitenkin on lentoja vain Venäjältä.

Lisäksi niemimaan halki Kertšistä Sevastopoliin on rakenteilla 280 kilometriä pitkä nelikaistainen Tavrida-moottoritie. Tietöitä tekemässä on häkellyttävä määrä uutuuttaan kiiltäviä Volvon, Deeren, Hyundain ja Hitachin raskaita työkoneita.

Tavalliset krimiläiset sekä ylistävät Putinia ja Krimin liittämistä Venäjään että odottavat edelleen konkreettisia myönteisiä seurauksia.

”Toisille liittäminen oli hyvä juttu, toisille huono”, pyörittelee venäläisittäin trendikkäässä lomakohteessa Koktebelissa asuva Sergei.

Hän elättää itsensä kuvaamalla turisteja kolmen kesyn kyyhkynsä kanssa rantakadulla, eikä pienyrittäjänä ole vielä nähnyt muutosta parempaan.

Pääministeri Dmitri Medvedjevkin on yrittänyt ratkaista Krimin yrittäjien pulmia, joista yksi hankalimpia on rahoitus: suurimmat venäläispankit eivät edelleenkään toimi Krimillä, eikä yrityslainoitusta ole tarjolla.

Sevastopolissa, kaikkein Venäjä-myönteisimmässä kaupungissa, on ollut jopa tuhansien tyytymättömien pienyrittäjien protesteja paikallisia vallanpitäjiä vastaan.

Myös EU:n, Yhdysvaltain ja muiden valtioiden pakotteet vaikeuttavat yrittäjien elämää Krimillä. Esimerkiksi niemimaan viinit – joista osa on laadultaan erinomaisia – pääsevät myyntiin vain Venäjällä.

Irina Jegortševyin mukaan eristyneisyys ei välttämättä ole ongelma.

”Neuvostoliiton aikana elimme rautaesiripun takana, emmekä silloin kärsineet siitäkään. Eristyneisyys voi olla hyväksi, sillä nyt venäläiset matkustavat Krimille lomailemaan, mikä vahvistaa paikallista taloutta.”

Sergei (vas.) elättää itsensä kuvaamalla turisteja kesyjen kyyhkyjen kanssa

Sergei (vas.) elättää itsensä kuvaamalla turisteja kesyjen kyyhkyjen kanssa Koktebelissä. Kuvattavana ovat Moskovasta tulleet turistit Sergei Krivonosov ja Marija Hlistova. © Outi Salovaara

Siltaa pitkin Kertšin ohi

Sulkemisajan lähestyessä Kertšin kauppahallin kauppiaat tyhjentävät tiskejään yöksi. ”Mitä te täällä kuvaatte tyhjiä tiskejä! Kuvaaminen on kielletty!” huutaa vihainen myyjä juustotiskin takaa.
”Sitten kirjoittavat, ettei Krimillä muka ole ruokaa”, säestää naapurikauppias.

Viimeisen päälle siistissä ja kauniisti laitetussa elintarvikemyymälässä kauppahallin päädyssä vastaanotto on toinen. Hyväntuuliset Tatjana Nikitina, Lilja Avsenjova ja Dmitri Nagejev kertovat olevansa töissä Juri-nimisellä yrittäjällä, joka avasi myymälän huhtikuussa.

”Uskon, että Krimin tulevaisuus on nyt parempi kuin aiemmin”, sanoo parikymppinen Nagejev.

Joidenkin kertšiläisten mukaan silta ei ole hyödyttänyt kaupunkia: silta yhdistyy Simferopoliin johtavaan valtatiehen muutaman kilometrin päässä Kertšin keskustasta, ja suurin osa autoilijoista ajaa Kertšin ohi. Satamankin pelätään kärsivän, sillä silta väistämättä vähentää laivaliikennettä Kertšistä Venäjän mantereelle.

Nagejev kuitenkin arvioi, että myymälässä on alkanut käydä hieman enemmän asiakkaita sillan avaamisen jälkeen – ei kuitenkaan ulkomaalaisia. ”Olette ensimmäinen eurooppalainen asiakas meillä.”

Arviolta jopa puolet Krimin työpaikoista liittyy matkailuun. Venäjän alaisen Krimin matkailuministeriön mukaan toukokuussa 2018 matkailijoita tuli Krimille peräti 28 prosenttia enemmän kuin vuoden 2017 toukokuussa, 1,1 miljoonaa.

Suurin selitys on uusi silta, jonka monet haluavat nähdä. Kaikki eivät kuitenkaan jää Krimille.

”Tulimme tänne vain katsomaan siltaa, ja palaamme takaisin mantereen puolelle lomailemaan”, sanovat Anton ja Irina Jegortševyikin.

Tatjana Nikitina (vas.), Dmitri Nagejev ja Lilja Avsenjova

Tatjana Nikitina (vas.), Dmitri Nagejev ja Lilja Avsenjova ovat töissä huhtikuussa avatussa herkkumyymälässä Kertšin kauppahallissa. © Outi Salovaara

Vain venäläisiä turisteja

Muita kuin venäläisiä turisteja Krimillä näkee äärimmäisen harvoin, ja on hyvin poikkeuksellista kuulla englannin kieltä.

Venäjä-vastaisten pakotteiden ja heikon infrastruktuurin ja palvelutason vuoksi länsimaiset matkatoimistot eivät järjestä matkoja Krimille.
Kansainväliset luottokortit tai eurooppalaiset puhelinliittymät eivät toimi. Matkailijalla on oltava ruplia käteisenä, ja päästäkseen internettiin tai voidakseen soittaa puhelimella on ostettava paikallinen liittymä.

Suomen ulkoministeriön matkustustiedotteessa Krimin turvallisuustilannetta luonnehditaan heikoksi. Se kehottaa välttämään kaikkea matkustamista Krimille. Suomella on lähetystö Ukrainan Kiovassa, mutta Venäjän valtaamalle Krimille Suomi ei voi toimittaa konsuliapua.

Matkailijan elämä lähes uneliaalla Krimillä on kuitenkin rauhallista. Suurin turvallisuusuhka on holtiton liikenne. Miliisejä tai sotilaita näkyy huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Pietarissa.

Venäläisille lennot Krimille esimerkiksi Moskovasta tai Pietarista ovat kalliita, samoin niemimaan harvat hyvätasoiset hotellit. ”Maksoin 25 000 ruplaa viikon all inclusive -matkasta Krimille”, kertoo moskovalainen Sergei Krivonosov Koktebelissa.

Noin 350 euron hinta on monen venäläisen koko kuukauden palkka. Samalla hinnalla pääsee Moskovasta viikoksi esimerkiksi venäläisten suosimaan Bulgariaan.

Korkeatasoisia hotelleja on esimerkiksi Jaltalla vain muutamia. Yksityismajoitusta on sen sijaan Krimillä tarjolla loputtomasti. Katukäytävillä ja puistojen penkeillä istuu ihmisiä ”asunto”-kyltti kädessään, ja ”asunto”-lappusia on siellä täällä talojen seinissä ja porttien pielissä.

Jalta on Krimin matkailun kruununjalokivi

Jalta on Krimin matkailun kruununjalokivi, jossa on vasta muutama länsimaiset vaatimukset täyttävä hotelli. Kesäkuun alussa siellä oli kuitenkin runsaasti venäläisiä turisteja, heistä monet yksityismajoituksessa. © Outi Salovaara

”Volodja on hyvä tyyppi”

Juuri nyt krimiläisiä suututtaa Venäjällä ja etenkin Krimillä huhtikuusta lähtien voimakkaasti kallistunut bensiini. 95-oktaaninen maksaa Krimillä jo noin 49 ruplaa eli 60 senttiä litralta, mikä on vielä enemmän kuin Venäjän mantereella.

Putin on tunnustanut, että bensan hinnan säätelyssä on tehty virheitä. Mutta miksi hinta Krimillä on erityisen korkea?

”Mafian vuoksi”, vastaa sevastopolilainen taksinkuljettaja Anatoli Mihailovitš. Hän ei kuitenkaan pidä suuresti kunnioittamaansa Putinia syyllisenä. Presidentillä on Mihailovitšin mukaan niin paljon tehtävää, ettei hänkään kykene jokaista mafiosoa laittamaan kuriin.

”Volodja on hyvä tyyppi. Venäjään liittämisen jälkeen Simferopoliin ja Sevastopoliin on rakennettu uudet sähkölaitokset, ja tehtaat voivat käydä kolmessa vuorossa”, Mihailovitš kehuu.

Osittaisesta edistymisestä huolimatta Krimin infrastruktuuri on kuitenkin vielä heiveröinen.

Ukrainan aikaiset vesi- ja sähköyhteydet niemimaalle ovat poikki, eikä Venäjä ole kyennyt täysin korvaamaan niitä uusilla.

Pohjois-Krimillä on vakava pula puhtaasta vedestä, ja viimeksi kesäkuun puolivälissä koko niemimaan pimensi ja hiljensi suuri sähkö- ja puhelinliikennekatkos.

Remonttimies haluaa Suomeen töihin

Aurinkoisena kesäkuun viikonloppuna kuuluisalle Pääskynpesä-linnalle johtavalla polulla Jaltan liepeillä on jatkuva venäläisturistien virta.

Remonttimiehenä itsensä työllistävä Artur Abramjan hankkii lisätienestejä myymällä turisteille hiomakiviä. Kansanäänestykseen hän ei osallistunut.

Abrajam sanoo kuitenkin olevansa Putinin vankka kannattaja, sillä presidentti on luvannut Krimille paremman tulevaisuuden.

”Hän teki krimiläisille lupauksen ja minä uskon siihen, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Toivon, että hän täyttää lupauksensa, tai se on hänen loppunsa.”

Abramjan on eronnut ja elää yksin. Vielä hän ei ole huomannut henkilökohtaisessa elämässään muutosta parempaan. ”Elämä täällä on aina ollut kovaa. Katsokaa nyt, miten vanhalta minäkin näytän, vaikka olen vasta 58-vuotias”, hän sanoo.

”Voisitteko te auttaa minua pääsemään Suomeen töihin? Olen ahkera ja osaan tehdä monenlaisia töitä.”

Artur Abramjan

Artur Abramjan työllistää itsensä päätoimisesti remonttimiehenä. Lisätienestejä hän hankkii myymällä turisteille hiomakiviä. © Outi Salovaara

X