Kumppanin lyönnistä kului vuosia, ennen kuin Saara Nurmo tajusi kokeneensa lähisuhdeväkivaltaa: ”Se vaikutti käsitykseeni omasta itsestäni”
Kun kumppani löi syntymäpäivänään, Saara Nurmo hyväksyi selitykset, koska ei halunnut pilata tunnelmaa. Myöhemmin Saara alkoi tehdä rikospodcastia ja hämmästyi, miten yleistä lähisuhdeväkivalta on.
Lähisuhdeväkivalta alkoi kiinnostaa Saara Nurmoa, kun hän alkoi tehdä rikospodcastia.
Kumppani suuttui taksijonossa jostain pikkuasiasta. Saara Nurmo oli hänen kanssaan matkalla yökerhosta yhteiseen kotiin. Kumppani ehti lyödä yhden kerran, ennen kuin sivulliset ehtivät väliin. Nurmo oli parikymppinen eikä osannut ajatella, että tapahtumalle oli olemassa nimi: lähisuhdeväkivalta. Päinvastoin hän hyväksyi syytökset siitä, että lyönti oli hänen oma vikansa.
Olihan sentään rakkaan ihmisen syntymäpäivä – Nurmo ei halunnut pilata tunnelmaa.
Nurmo kertoo vuosientakaisesta kokemuksestaan esikoisteoksensa Vaitonaiset – Kirja suomalaisesta lähisuhdeväkivallasta (Atena) esipuheessa. Hän mietti pitkään, sisällyttäisikö kirjaan omankin tarinansa. Se tuntui vähäpätöiseltä muiden kokemuksiin verrattuna, ja Nurmo sanoo tavallaan vähättelevänsä sitä vieläkin.
Toisaalta oman kokemuksen kertominen tuntui johdonmukaiselta. Miten hän muuten voisi kirjassaan ihmetellä, ettei asiasta puhuta? Ja yksikin lyönti on kajoamista toisen ihmisen fyysiseen koskemattomuuteen, josta on aina seurauksia kokijalle.
”En silloin 20-vuotiaana ymmärtänyt, miten se kokemus muovasi minua muutamaksi vuodeksi sen jälkeen ja kuinka paljon se vaikutti käsitykseeni omasta itsestäni”, Nurmo sanoo.
Lähisuhdeväkivalta ensin podcast-jaksojen, sitten kirjan aiheena
Kulttuurituottajaksi opiskellut Saara Nurmo muutti Lontooseen vuoden 2020 alussa ja alkoi etsiä oman alan töitä. Pian pandemia kuitenkin lopetti tapahtumat ja sulki kulttuurilaitokset. Satojen työhakemusten jälkeen Nurmo päätti, oli aika yrittää jotain muuta.
Huhtikuussa 2020 hän alkoi tehdä rikospodcastia nimeltä Murha joka tapahtui. Nurmo oli pitkään haaveillut radiotuotantojen tekemisestä ja tutustunut muun muassa suomalaisiin true crime -podcasteihin. Tosin hän pohti, oliko jo myöhässä, kun joitakin uusia tekijöitä oli juuri aloittanut.
Nyt hän sanoo ehtineensä sopivasti suomalaisten true crime -podcastien toiseen aaltoon. Laadukkaasti tehty Murha joka tapahtui keräsi nopeasti kuulijakuntaa, ja nykyään jaksot ilmestyvät maksullisessa Podimo-palvelussa.
Lähisuhdeväkivalta alkoi kiinnostaa Nurmoa, kun hän perehtyi aiheeseen podcast-jaksojaan varten. Hän hämmästyi ilmiön yleisyyttä Suomessa – ja tunsi häpeää tietämättömyydestään. Aihe alkoi toistua podcastissa, ja kuulijoilta tuli jaksoista paljon kiitosta.
”Olen saanut viestejä, että joissa ihmiset ovat kertoneet lähteneensä väkivaltaisesta suhteesta, koska ovat podcastin kautta ymmärtäneet, että tämä ei ole ookoo”, Nurmo kertoo.
Kun sitten kustantamo lähestyi ja tiedusteli, kiinnostaisiko Nurmoa kirjan kirjoittaminen, aihevalinta oli hänelle selvä. Hän pyysi podcastissaan kuulijoiltaan omia kertomuksia lähisuhdeväkivallasta.
Nurmoon otti yhteyttä kolme naista, joiden tarinat olivat sattumalta sopivasti erilaisia.
Väkivaltaisen suhteen jälkeen käsitys rakkaudesta muuttui
Kaisa eli yli kymmenen vuotta miehen kanssa, joka pahoinpiteli häntä – myös hänen ollessaan raskaana. Aino oli 8-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli henkirikoksen uhrina. Elisa 16-vuotiaana suhteeseen, jossa koki fyysisen väkivallan lisäksi seksuaalista painostusta.
Vaitonaiset-kirjan naiset ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa hyvin erilaisissa elämänvaiheissa. Toisaalta Saara Nurmo näkee niissä yhtäläisyyksiä ja yhteyden myös omiin kokemuksiinsa. Ihmisellä voi olla kova rakkauden ja hyväksynnän kaipuu, ja hän voi kokea painetta huonossakin parisuhteessa pysymiseen myös ulkopuolelta.
”Yhteiskunta painostaa parisuhteisiin mielestäni hinnalla millä hyvänsä. Sinkkunainen tai yksinhuoltaja äiti ovat vieläkin aina vähän huonompia”, Nurmo sanoo.
Hän ei itsekään osannut lähteä omasta parisuhteestaan jälkeen, kun häntä oli lyöty, vaan kumppani lopetti suhteen muutamaa kuukautta myöhemmin. Onneksi, Nurmo sanoo nyt.
Lähisuhdeväkivalta ei tarkoita pelkkää fyysistä kajoamista, vaan alkaa yleensä henkisenä väkivaltana. Nurmo erittelee kirjassaan myös muita lähisuhdeväkivallan muotoja, kuten seksuaalista ja taloudellista väkivaltaa. Kirjan lopussa on kattava tietopaketti muun muassa siitä, mistä uhri saa apua ja miten läheiset voivat häntä tukea.
Mutta kirjassa on myös valoisia hetkiä, kuten Elisan pohdinta siitä, mitä rakkaus on.
”Hän kertoo hienosti siitä, miten hänen käsityksensä rakkaudesta on muuttunut. Että se kyllä on sitä intohimoa ja rakastumisen tunnetta, mutta ennen kaikkea se on kunnioitusta ja perustavanlaatuista turvaa”, Saara Nurmo sanoo.