Kun saat epäselvän perintäkirjeen, mitä voit tehdä? Näin velallista neuvoo ylitarkastaja

Aluehallintavirasto on juuri julkaisemassa ohjeet velalliselle, joka sisältää usein kysyttyjä kysymyksiä. Velallisilla menevät usein sekaisin maksuvelvollisuudet ja riitauttamisperusteet, eikä ihme sillä perintälaki on kimurantti ja puskaradio levittää väärää tietoa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Aluehallintavirasto on juuri julkaisemassa ohjeet velalliselle, joka sisältää usein kysyttyjä kysymyksiä. Velallisilla menevät usein sekaisin maksuvelvollisuudet ja riitauttamisperusteet, eikä ihme sillä perintälaki on kimurantti ja puskaradio levittää väärää tietoa.
(Päivitetty: )
Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Etelä-Suomen aluehallintavirasto saa lukuisia puheluita ja sähköposteja päivässä maksuvaikeuksissa olevilta suomalaisilta. Kun velallinen saa perintäkirjeen, monen on vaikea hahmottaa, milloin pitää maksaa ja mitä.

Kysyimme aluehallintoviraston ylitarkastaja Anna-Emilia Siréniltä, mitkä asiat velallisia perintäkirjeen viesteissä ja perintätoimistojen laskuissa mietityttää.

1. Mitä voi tehdä, jos saa perintäkirjeen, vaikka ei ole tilannut mitään?

”Jos perintätoimiston lasku ei ole aiheellinen, sen voi riitauttaa. Riitauttaminen on hyvä tehdä perintäyhtiölle kirjallisesti, jotta siitä jää kopio itselle.

Perintäyhtiölle pitää kertoa syy, miksi pitää laskua perusteettomana. Jos esimerkiksi saa lehtitilausmaksun, vaikkei ole tilannut lehteä, sen voi kertoa riitautuksen syyksi.

Riitautuksen jälkeen perintätoimisto ei voi enää laskua periä. Saatavaa voidaan kuitenkin periä tuomioistuimessa, joka ratkaisee riita-asian.”

2. Mitä tehdä, jos perintätoimiston lasku on aiheellinen, mutta sitä ei pysty maksamaan?

”Kannattaa koittaa sopia maksusuunnitelmasta, missä aikataulussa alkaa laskua lyhentämään.

Jos maksua ei pysty maksamaan edes erissä ja on jo maksuhäiriömerkintöjä, on olemassa vielä yksi vaihtoehto: voi itse pyytää uuden laskun siirtämistä suoraan tuomioistuimeen, ennen kuin siitä on ehditty lähettää lisää maksullisia perintäkirjeitä.

Silloin saatavalle ei voi aiheutua tarpeettomasti vapaaehtoisen perinnän eli perimistoimistoperinnän lisämaksuja.

Kannattaa ottaa kuitenkin huomioon, että mahdollisesta ulosottotuomiosta voi tulla maksuhäiriömerkintä.”

3. Mitä tapahtuu perintäkuluille, jos maksaa vain alkuperäisen laskun summan eli velan pääoman mutta ei perintäkuluja?

”Jos perintäkulut ovat aiheellisia eli ne ovat aiheutuneet ennen maksun suorittamista, ne pitää maksaa. Maksuvelvollisuus perustuu perintälain kymmenenteen pykälään.

Sen perusteella pelkkiä perintäkulujakin voidaan vaatia tuomioistuimessa ja niitä voidaan myös ulosottoteitse periä.”

4. Velallinen ei tee sopimusta perintäyhtiön kanssa, mutta joutuu maksamaan perintäyhtiön palveluista. Onko tämä laillista?

”Se on totta, että velallisen ja perintäyhtiön välille ei solmita sopimusta. Velallinen ei olekaan velvollinen korvaamaan perintäyhtiölle yhtään mitään, vaan perintäyhtiö perii velkoja velkojan puolesta.

Velallisen korvausvastuu kohdistuu vain velkojalle, jonka perimiskuluja velallinen maksaa.”

5. Jos kaikesta huolimatta sapettaa maksaa omien velkojen lisäksi vielä kalliita perimiskuluja, ja maksaa vain velan pääomaa alkuperäiselle velkojalle, mitä siitä seuraa?

”Tällöin avoimeksi jää perintäkuluja, jotka velallisella on lain mukaan velvollisuus korvata. Joidenkin velallisten keskuudessa esiintyy käsitys, jonka mukaan perintäkuluja ei tarvitsisi maksaa.

Tämä voi perustua yksittäiseen kokemukseen siitä, että velkoja on voinut tehdä valinnan luopua kulusaatavasta. Tällöin velkoja ei ole siirtänyt esimerkiksi muutaman kympin perimiskuluja tuomioistuimeen, jos itse pääoma on maksettu.

Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, että kulujen korvausvelvollisuudelta välttyisi tekemällä ohisuorituksia velkojalle.”

6. Jos perintätoimisto ei ole säästänyt vuosien takaisia sopimuksia, joihin maksu perustuu, voiko kaiken jättää maksamatta?

”Vain aiheettoman laskun voi jättää maksamatta. Monet riitauttavat saatavansa sillä perusteella, että velan perustetta koskevia asiakirjoja ei ole enää tallessa. Mutta se ei itsessään tee saatavaa aiheettomaksi, että sille ei löydy enää dokumentaatiota.

Tällaisessa tilanteessa velallinen voi riitauttaa aiheettoman saatavan esimerkiksi sillä perusteella, että ei ole tehnyt maksusopimusta. Tuomioistuimessa näyttövastuu on velkojalla. On tietenkin vaikeampi näyttää mitään toteen, jos ei ole säilyttänyt saatavan perustetta koskevaa näyttöä.”

Lue myös: Velkakierre vie eläkeläisiä – Pikavippiyhtiöt saivat Liisankin, 70, ottamaan velkaa: ”Minun oli pakko, että selvisin sairaalalaskuista ja kaikista kuluista”

X