Lusi-kissan elämä päättyi lentoasemalle – Oikean paperin puuttuminen koitui persialaiskissan kohtaloksi

Jaa kaverilleTilaa Seura
Turvapaikanhakijana Suomeen tullut Nasima joutui jättämään Lusi-kissansa Iraniin. Kun Lusi yritettiin tuoda Suomeen, se jäi paperittomana tulliin ja jouduttiin lopettamaan.
Turvapaikanhakijana Suomeen tullut Nasima joutui jättämään Lusi-kissansa Iraniin. Kun Lusi yritettiin tuoda Suomeen, se jäi paperittomana tulliin ja jouduttiin lopettamaan.
Turvapaikanhakijana Suomeen tullut Nasima yritti tuoda kissansa Iranista Suomeen. Lusi kuitenkin lopetettiin lentoaseman tullissa.

Persialaiskissa oli vielä pentu, kun parikymppinen Nasima joutui jättämään sen Iraniin ystävän luo.

Lemmikin saamista Suomeen suunniteltiin monta kertaa, sillä afganistanilainen Nasima tuli äitinsä ja siskonsa kanssa Iranista Suomeen turvapaikanhakijoiksi syksyllä 2016.

He saivat turvapaikan, ja joulukuussa 2018 Nasiman sisko oli menossa käymään Iranissa. Silloin Lusi-kissa päätettiin viimein tuoda maahan siskon mukana.

Lokakuussa 2018 Nasima laittoi sähköpostilla tiedustelun Ruokavirastoon (tuolloin Evira), joka hoitaa eläinten maahantuontiasioita.

Nasima ei puhu vielä juurikaan suomea, mutta sosiaalityöntekijän avustuksella hän sai muotoiltua seuraavan viestin:

Hei! Haluan tuoda lemmikkikissani Iranista Suomeen joulukuussa. Kissa on ollut lääkäritarkastuksessa ja todistus on hyväksytty Isossa Britanniassa. Lähetän todistuksen liitteenä. Olkaa yhteydessä jos kissalle tulisi vielä suorittaa muita tarkastuksia. 

Nasima, hänen siskonsa sekä suomalainen avustajansa lähettivät Ruokavirastoon useita viestejä, joista yhteen saapui vastaus.

Se oli Seuran rajaeläinlääkäriltä saaman tiedon mukaan perusmuotoinen vastaus vastaaviin kyselyihin, jossa lueteltiin, mitä todistuksia eläimellä on oltava mukana.

Perheen suomalainen avustaja ymmärsi asian niin, että jossakin EU-maassa hyväksytty terveystodistus riittäisi. Ruokaviraston viestissä tosin mainittiin, että vaadittavan terveystodistuksen malli löytyisi viraston nettisivulta.

Nasima ei ymmärtänyt, että juuri oikeanmallisen todistuksen puuttuminen voisi koitua kissan kohtaloksi.

Oikeaa lomaketta ei löytynyt

Nasiman perhettä auttanut Mojtaba Hasani kertoo, että Ruokavirastoon yritettiin olla yhteydessä myös puhelimitse. Se oli kuitenkin vaikeaa, sillä muualta kuin EU-maista Suomeen tuotavien eläinten kohdalla nettisivuilta ei löytynyt yhtäkään palvelevaa puhelinnumeroa.

Johonkin infonumeroon Hasani kertoo soittaneensa, mutta sieltä neuvottiin vain menemään nettisivuille.

”Yritettiin monta kertaa katsoa sieltä sivuilta, mistä löytyisi oikea paperi”, Hasani kertoo.

Nasima oli jo aiemmin hankkinut kissalleen todistuksen, josta kävi ilmi muun muassa, että Lusi oli rokotettu rabiesta eli vesikauhua vastaan. Kissasta oli otettu näyte iranilaisella eläinklinikalla ja lähetetty Isoon-Britanniaan. Niin Nasima kuin Hasani olivat siinä käsityksessä, että kyseinen todistus kävisi koko EU:n sisällä.

Lisäksi Lusi oli sirutettu, ja sillä oli iranilaisen rajaeläinlääkärin kirjoittama terveystodistus sekä oma lemmikkipassi ja -kortti.

Näillä eväillä Lusi päätettiin laittaa lentokoneeseen Nasiman siskon kanssa Suomea kohti.

Tiedot oltava juuri tietyssä paperissa

Nasima kertoo tarinaansa Hasanin välityksellä. Välillä hän joutuu pyyhkimään kyyneleitään.

Kun sisko pääsi Lusin kanssa perille Helsinki-Vantaan lentoasemalle, hän meni tulliin kissan ja papereiden kanssa. Lusia ei päästetty läpi, eikä sisko ymmärtänyt miksi.

Pian Hasani sai hätääntyneen puhelinsoiton ja lähti selvittämään tilannetta lentoaseman tulliin. Nasima ja hänen äitinsä jäivät autoon itkemään, ja sisällä oli vastassa itkevä sisko.

Tullivirkailijoiden mukaan Lusilla olisi pitänyt olla mukanaan tietynlainen, Eviran sivuilta tulostettu ja lähtömaassa täytetty terveystodistus.

”Siitä ei jousteta, koska Tullin tehtävänä on valvoa ja tarkastaa, että maahantuonnin edellytykset täyttyvät”, sanoo tulliylitarkastaja Tiia Sulander-Seppänen.

Myös Ruokaviraston rajaeläinlääkärin mukaan maahan tulevalla lemmikillä on lain mukaan oltava juuri kyseinen terveystodistuslomake lähtömaassa täytettynä, ja se perustuu lemmikkieläinasetukseen. Ei siis riitä, että kaikki vastaavat tiedot voitaisiin osoittaa muilla todistuksilla, eikä Tulli ala niitä tutkia.

Kyseinen terveystodistusmalli löytyy nyt Ruokaviraston sivuilta helposti linkin kautta, mutta aiemmin ainakaan Lusin asiaa ajaneet eivät onnistuneet sitä löytämään.

Ruokaviraston jaostopäällikkö Kitty Schulman myöntää, että tiedot eivät aiemmin olleet välttämättä kovin helposti löydettävissä. Evirasta tuli vuodenvaihteessa osa uutta Ruokavirastoa, ja nettisivujen rakennetta ollaankin uudistamassa.

”Se tulee helpottamaan tuontiohjeiden ja vaatimusten selvittämistä huomattavasti.”

Kissalla kolme päivää armonaikaa

Tullissa Hasanille selvisi myös, että Nasiman sisko oli laitettu allekirjoittamaan englanninkielinen päätös, jossa hän vakuutti ymmärtävänsä, että ”eläin lopetetaan, mikäli sitä ei ole palautettu lähtömaahan määrätyssä ajassa”.

Lisäksi allekirjoituksella hyväksyttiin kissan hoitokustannukset. Tulliin jääneiden eläinten hoito maksaa eläimen omistajalle nykyään 115 euroa päivässä.

Tilanteesta järkyttynyt sisko ei omien sanojensa mukaan ymmärtänyt lainkaan, mitä oli allekirjoittanut.

Aikarajaksi oli määritelty kolme päivää.

Oli torstai, eli Lusin asian selvittämisellä oli kiire – viikonloppuna sille tuskin olisi enää mitään tehtävissä. Perjantaina Hasani otti yhteyttä Helsingin eläinsuojeluyhdistykseen. HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen soitti Tulliin ja lopulta monen mutkan kautta onnistui pidentämään Lusin armonaikaa kahdella vuorokaudella.

Hasani otti yhteyttä Iraniin rajaeläinlääkäriin, joka ihmetteli, miksei Lusin mukana ollut paperi kelpaa, koska samanlaisella todistuksella oli lähetetty eläimiä aiemmin muualle EU-alueelle. Hasanin pyynnöstä hän täytti vastentahtoisesti Ruokaviraston edellyttämän terveystodistusmallin. Sitä yritettiin vielä tarjota Tullille, mutta koska se ei tullut kissan mukana maahan, sitä ei otettu lukuun.

Kitty Schulman toteaa, että jos Tulli ei hyväksy eläimen asiakirjoja, asiaa ei voida korjata jälkikäteen toimitetuilla papereilla. Tällöin on käytännössä enää kolme vaihtoehtoa jäljellä: eläimen palautus, lopetus tai karanteeni – viimeksi mainittu tosin ei käytännössä ole vaihtoehto, koska Suomessa ei tällä hetkellä ole karanteenia. Kotikaranteeni on kyllä mahdollinen mutta vain EU:n sisällä liikkuville lemmikeille.

Hannele Luukkaisen mielestä Suomeen pitäisi ehdottomasti perustaa karanteeni. Sitä toivotaan myös Ruokavirastossa.

”Olisi tosi hyvä, jos Suomessa olisi karanteeni, mutta se on monimutkainen juttu”, Seuran haastattelema rajaeläinlääkäri toteaa.

Toiminta pitäisi järjestää yksityisenä palveluna, jolloin hinta nousisi todennäköisesti asiakkaalle varsin korkeaksi.

Lusille yritettiin saada paluukyyti Iraniin rahtikoneessa, mutta siihen ei suostunut yksikään lentoyhtiö. Kukaan ei myöskään voinut noin vain lähteä kissan kanssa Iraniin, koska sinne tarvitaan viisumi.

Vielä toissa syksynä Suomesta oli saatu lähetettyä rahtikoneella Iraniin kaksi kakadua, joilta oli puuttunut todistuksia ja jotka olisi muuten lopetettu.

Eläimiä lopetetaan rajoilla parikymmentä vuodessa

Lusi lopetettiin lentoasemalla tiistaina 22. tammikuuta, viisi päivää Helsinki-Vantaalle laskeutumisensa jälkeen. Lemmikkieläimen lopettamispäätöksen tekee tulli, ja eläimen käy lopettamassa rajaeläinlääkäri.

Esimerkiksi toissa vuonna EU:n ulkopuolisista maista tuotiin Suomeen noin 21 000 lemmikkiä, joista reilulla viidelläsadalla tuontiedellytykset eivät jostain syystä täyttyneet. Suurin osa näistä lemmikeistä tulee itärajan takaa, jolloin eläin on helppo palauttaa takaisin.

Viime vuonna lentoaseman tulliin jäi 22 koiraa ja viisi kissaa, joista muutama lopetettiin. Yhteensä eläimiä joudutaan kaikilla Suomen raja-asemille lopettamaan vuosittain korkeintaan parikymmentä, arvioi Tiia Sulander-Seppänen.

”Todella harvoin, eikä siihen ole kenelläkään halua”, Sulander-Seppänen sanoo.

Hannele Luukkainen ihmettelee sitä, miksi rajaeläinlääkärit eivät tule epäselvissä tapauksissa tutkimaan lemmikkieläintä ja sen papereita.

”He tulevat paikalle vasta sitten, kun eläin lopetetaan. Se on minusta vastoin eläinlääkärin etiikkaa.”

Tullin ja Ruokaviraston työnjako on määritelty laissa. Tulli vastaa lemmikkieläinten maahantulotarkastuksista, eikä rajaeläinlääkäreillä ole muuta toimivaltaa kuin eläinten lopettaminen tarvittaessa. Ruokaviraston rajaeläinlääkärit hoitavat kyllä eläinten kaupallista tuontia muualta kuin EU-maista.

Työnjako johtuu siitä, että lemmikkien tuontia ei ole haluttu rajoittaa vain niille raja-asemille, joissa toimii eläinlääkinnällinen rajatarkastus. EU-lainsäädännönkin mukaan lemmikin voi tarkastaa ”toimivaltainen viranomainen”.

Siksi ei ole mahdollista, että rajaeläinlääkärit alkaisivat erikseen tutkia lemmikkieläimiä, joiden dokumenteissa on puutteita, vaikka heillä olisi siihen tarvittava asiantuntemus toisin kuin Tullilla.

Nasiman mukaan tullivirkailijat nauroivat

Lusin kuolinpäivänä Nasima oli lentoaseman tullissa shokkitilassa ja itki kissansa menettämisen pelosta.

Vastaukseksi hänelle naurettiin, Hasani ja Nasima kertovat, ja jälkikäteen toimitettujen papereiden yli kirjaimellisesti käveltiin.

Tiia Sulander-Seppäsen on vaikea uskoa Nasiman väitettä.

”Ei meillä kukaan tällaisista päätöksistä ilahdu, että joudutaan lemmikki lopettamaan. Siellä on aika monella itselläänkin lemmikki ja varmasti pystyvät samaistumaan tilanteeseen.”

Nasimalle kissan lopettaminen on ollut traumaattinen kokemus, ja hänen on vaikea puhua koko asiasta. Hän toivoo, että Lusin kohtalon kertominen julkisesti pelastaisi muita eläimiä, ja virasto parantaisi tiedottamistaan.

Hannele Luukkainen sekä HESY:n hallituksen varajäsen, itsekin eläintenhoitaja Tiina Kohtamäki haluavatkin varoittaa ihmisiä, jotka haluavat tuoda lemmikkinsä EU:n ulkopuolelta Suomeen.

”Täytyy toki muistaa, että säännöt on tehty siksi, että Suomea turvataan. En uskaltaisi viedä omia eläimiä ulkomaille lomalle, jos en saisi ensin täyttä varmuutta Ruokavirastosta, että voin tuoda eläimen takaisin”, Kohtamäki sanoo.

Kohtamäki pitää kiusaamisena sitä, että palautetaan tai jopa lopetetaan terveitä eläimiä, joilla on muuten paperit kunnossa mutta juuri tietynlainen lomake puuttuu.

Luukkaisen mielestä se on pöyristyttävää etenkin siksi, että samaan aikaan sataman kautta saattaa päästä maahan kymmeniä paperittomia koiria.

”Se on nyt suomalainen käytäntö, että satama vuotaa kuin seula, ja lentotulli nappaa kaikki ja tappaa”, Luukkainen lataa.

Eräs koiranomistaja joutui pelkän paperisodan vuoksi lentämään Kiinasta tuodun koiransa takaisin Kiinaan ja uudelleen Suomeen.

”On aivan päätöntä vaatia tällaista. Hän pelasti koiransa mutta maksoi itsensä kipeäksi”, Luukkainen sanoo.

Sulander-Seppänen huomauttaa, että esimerkiksi Virosta tuleva liikenne sataman kautta on sisäliikennettä EU-maasta toiseen, jonka suhteen Tulli ei ole toimivaltainen viranomainen.

Nasima haluaa esiintyä tässä jutussa vain etunimellään.

X