Maalaisromantiikka hurmaa kaupunkilaiset sarjoissa ja kirjoissa – ehkä myös todellisuudessa
Etenkin helsinkiläiset unelmoivat kyselytutkimuksen mukaan kakkosasunnosta luonnon rauhassa.
Elämän hidastuminen houkuttaa maaseutuasumisessa.
Maalaisromantiikka kukoistaa lukutilastojen kärjessä. Viime vuosina maalaismiljööseen sijoittuvat viihdeteokset ovat saaneet paljon uusia lukijoita.
Anu Joenpolven suosittu Poutaa ja perunankukkia -kirja (Karisto) saa kesäkuussa jatko-osan Rakkautta ja raekuuroja, jossa pyöritään Rantakylän idyllisissä maisemissa.
Myös Kirsi Pehkosen ja Anneli Kivelän uutuudet vievät herttaiseen maalaisidylliin, toinen Jylhäsalmelle ja toinen Katajamäelle.
Kirjoihin on annosteltu suomalaisen luonnon kauneutta, sireenin tuoksua ja hiiren rapinaa. Henkilögalleria täyttyy pienten kylien asukeista: on kyläkoulun opettajia, isäntiä, emäntiä, lossinkuljettajia ja eläinlääkäreitä.
Maalaisromantiikka näkyy myös Metsolat -draamasarjassa. 90-luvulta tuttu sarja kertoo Metsoloiden tarinaa heidän kotitilallaan Leppävaarassa, Hoikan kunnassa. Metsolan Eeva on nimi, jonka hyvin moni tv-katsoja varmasti tunnistaa.
Katsojien toiveesta Yle on tuonut sarjan kolme kautta katsottaviksi Yle Areena -palveluun.
Kaupunkilaiset unelmoivat asumisesta maaseudulla, joten olisiko heistä maaseutujen pelastajiksi?
Yhteismaa ry:n ja Citymaalaiset-työryhmän kyselytutkimuksesta selviää, että 60 prosenttia vastanneista piti mahdollisena, että asuu lähitulevaisuudessa maaseudulla. Sieltä he haluavat lähiluontoa ja tilaa.
Metsolat Leppävaaran tilalla. © Antero Tenhunen / Yle
Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 7/22.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti