Mihin katosi 315 000 sormuksen kulta Suomessa?

Suomalaiset lahjoittivat talvisodan jälkeen 1752 kilon edestä kodin kultaesineitä valtiolle, jotta niillä vahvistettaisiin ilmapuolustusta. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut. Miksi ei?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomessa kerättiin vuosina 1940–1941 noin 315 000 kultasormusta ja noin 20 000 muuta kultaesinettä, joilla oli määrä hankkia Suomelle vahvempi ilmapuolustus.

Suomalaiset lahjoittivat talvisodan jälkeen 1752 kilon edestä kodin kultaesineitä valtiolle, jotta niillä vahvistettaisiin ilmapuolustusta. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut. Miksi ei?
(Päivitetty: )
Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Helsingin Kansallisarkistoon on juuri kerätty näyttely, joka koostuu noin viidestäkymmenestä rautasormuksesta.

Rautasormus vastineeksi kultalahjoitusta vastaan

Sormusmalleja on kaksi: ilmapuolustussormus Suomen ilmapuolustusvoimien hakaristikoristelulla ja sileä sormus ruusukuviolla. Sormukset ovat kuvanveistäjä Mauno Oittisen suunnittelemia.

Näiden sormusten tarina on vahva.

Näitä samoja vastikesormuksia suomalaiset saivat sormiinsa vuosina 1940—1941 järjestetyssä Kulta raudaksi -keräyksessä, jossa suomalaiset lahjoittivat valtiolle peräti 315 000 kultasormusta – jalokivineen – ja lisäksi vielä 20 000 muuta kultaesinettä saaden tilalle sormiinsa vain vaatimattomia rautarinkuloita.

Talvisodan jälkeen keräykseen osallistuneet saivat lahjoittamansa sormuksen tai esineen tilalle rautaisen vastikesormuksen.

Talvisodan jälkeen keräykseen osallistuneet saivat lahjoittamansa sormuksen tai esineen tilalle rautaisen vastikesormuksen. © Kansallisarkisto

Sormuksilla ei saatukaan tykkejä

Kultasormuslahjoitusten tarkoitus oli selkeä. Valtion piti sulattaa suomalaisilta saadut kultaesineet, valaa ne harkoiksi ja ostaa harkoilla ilmapuolustuskoneistoa.

”Suomen ilmapuolustusta haluttiin vahvistaa. Olihan se epäsuhta selkeä Neuvostoliittoon verrattuna, joka pommitti suomalaisia kaupunkeja”, Kansallisarkiston tutkija Pertti Hakala sanoo.

Suunnitelma kuitenkin kariutui ja kultaharkot jäivät Suomen pankin holveihin, kunnes niillä lopulta ostettiin pula-aikana Ruotsista vuonna 1945 elintarvikkeita.

Miksi ilmatorjuntatykit jäivät ostamatta?

”Se onkin hyvä kysymys. Ilmeisesti sulattaminen kansainvälisesti hyväksytyiksi harkoiksi tuotti ongelmia ja kultaesineen käyttö maksuna sotatarvikkeesta oli myös ongelma. Se voi tuntua vähän yllättävältä, koska me tiedämme, että kultaa käytettiin toisen maailmansodan aikana maksuvälineenä”, Pertti Hakala sanoo.

Salamyhkäisiä suunnitelmia

Sodan aikana keräyskullan kohtalosta ei pystytty uutisoimaan. Sodan jälkeen kullan kohtalosta liikkuikin monenlaisia huhuja ja kullan liikkeistä tuli hyvin salamyhkäisiä.

Suomen Tukholman suurlähettiläs G. A. Gripenberg kirjasi ylös kultalastin yllättävän saapumisen Suomesta Tukholmaan heinäkuussa 1944: harkkoja oli kolme ja ne painoivat 36 kiloa ja olivat 30 miljoonan markan arvoisia.

”Tarkoitus oli, että yritettäisiin saada siirretyksi noin yksi tonni kultaa kuriiripostina, jotta asia ei tulisi tunnetuksi Suomessa eikä Ruotisissakaan”, suurlähettiläs G.A. Gripenberg kirjoitti samaan muistiinpanoonsa ylös.

Tekstiote on osa sormusnäyttelyä. Puhutaanko tässä siis suomalaisten keräyskullasta?

”Sitä ei tiedetä, mutta keräyskultaa tuli yhteensä 1752 kiloa. Sehän on ihan valtava määrä. Mukana tuli yli kymmenen kiloa jalokiviäkin. Kyllä näillä olisi voinut ostaa hävittäjäkoneita ja ilmatorjuntatykkejä”, Pertti Hakala sanoo.

Koskettava uhraus kansalta

Valtioneuvosto asetti vuonna 1950 toimikunnan tutkimaan, oliko kullan keräyksessä ja käytössä ilmennyt epäkohtia. Toimikunta totesi kuitenkin kullan keräyksen asianmukaiseksi.

Miksi vastikesormuksia on siis yhä syytä muistaa?

”Sormukset ovat muistutus siitä, että tällainen keräys on ollut Suomessa. Näyttely istuu varsin hyvin alkavaan talvisodan 80-vuotismuisteloon. Ehkä sävähdyttävin ja koskettavin osa näyttelyä ovat pusseissaan vielä olevat sormukset, jotka muistuttavat siitä, että aikanaan on tehty kaikenlaisia uhrauksia”, Hakala sanoo.

Pienoisnäyttely toimittamatta jääneistä rautasormuksista on esillä Kansallisarkistossa Tieteiden Yöhön 16.1.2020 asti.

Lue myös: Hotelli Kämp täyttyi talvisodan aikana kirjeenvaihtajista

X