Miksi Mehiläinen vaiensi lääkärinsä ”suukapulasopimuksella”? – Lääketieteellisen johtajan uskomaton vastaus vetää hiljaiseksi
Edes Mehiläisen ylin johto ei osaa sanoa varmasti, miksi työterveyslääkäri joutui allekirjoittamaan vaikenemissopimuksen.
Hometalojen sisäilmaongelmat ovat myös lääkärikunnan sisäinen kipupiste.
Seura uutisoi Mehiläisen työterveyslääkäri Saija Hyvösen allekirjoittamasta ”suukapulasopimuksesta”. Hyvönen oli aiemmin hoitanut Oulun poliiseja, jotka sairastuivat työpaikallaan. Lääkäri antoi Kaleva-lehdelle haastattelun, jossa hän kertoi olevansa huolissaan siitä, että lääkärikunnan sisällä vähätellään sisäilmasta johtuvia terveyshaittoja.
Jutun julkaisemisen jälkeen Hyvönen kutsuttiin keskusteluun. Hänen oli allekirjoitettava paperi, jossa käytiin läpi ”Mehiläisen pelisäännöt”. Yksi sääntö oli, että Hyvösen tulisi jatkossa hyväksyttää kirjoittamansa artikkelit ja julkiset esiintymiset esimiehellä.
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen piti Mehiläisen ja Hyvösen allekirjoittamaa paperia työoikeuden vastaisena, koska se rajoitti lääkärin sananvapautta.
Toukokuussa 2018 allekirjoitettu Hyvösen ja työnantajan välinen muistio jaettiin myös Mehiläisen Työelämäpalveluiden vastaavalle lääkärille Auli Rytivaaralle. 140 000 euron vuosiansioillaan hän oli organisaationsa hierarkian ylätason toimija, joka käytti oragnisaatiossaan valtakunnallista puhevaltaa.
Mehiläinen on 756 miljoonan liikevaihdolla Suomen toiseksi suurin yksityinen lääkäriyhtiö. On aika kysyä, millaisilla pelisäännöillä yhtiössä pelataan.
Työnantajan selitys ontuu – kohujutussa ei mainintaa Mehiläisestä
Auli Rytivaara ei ole enää vastaamassa kysymyksiin, sillä hän siirtyi helmikuun alussa Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) asiantuntijalääkäriksi. Niinpä kysymyksiin vastaa Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Joutsenniemi.
Miksi Mehiläinen halusi, että työntekijä allekirjoittaa tällaisen sopimuksen?
”Meidän lääkäri oli puhunut julkisuudessa Mehiläisen nimissä asiakkuudesta, joka ei ollut Mehiläisen. Oulun poliisi ei ole Mehiläisen työterveysasiakas. Keskustelu ei ole liittynyt Mehiläiseen”, Joutsenniemi vastaa.
Oulun poliisi oli sairastumisaallon aikaan Attendon työterveyshuollon asiakas. Hyvönen ei siis ollut hoitanut potilaita Mehiläisen lääkärinä.
”Yleisellä tasolla meistä on tietenkin hyvä, että lääkärit kertovat näkemyksensä avoimesti. Mutta kun puhuu Mehiläisen edustajana, on toimittava Mehiläisen linjojen mukaisesti”, Joutsenniemi korostaa.
Selitys ontuu: Kalevan jutussa nimenomaan EI mainita Mehiläistä. Saija Hyvönen esiintyy oman alansa asiantuntijana ja yksityishenkilönä, aivan kuten Joutsenniemi toivoi.
”Aivan. Siinä artikkelissa ei tosiaan ollut mainittu työnantajaa”, Joutsenniemi myöntää tarkastettuaan asian.
”Herätti paljon keskustelua”
Miksi työnantaja kutsui lääkärin käymään läpi pelisääntöjä, joita ei ollut rikottu? Ja miksi asiasta piti tiedottaa organisaation johtotasolle saakka?
”Se artikkeli herätti paljon keskustelua lääkäreiden piirissä”, Joutsenniemi perustelee.
Se lienee ollut lääkärin tarkoitus, kun hän halusi tulla julkisuuteen.
Mikä siinä oli ongelma?
”En ole itse ollut keskustelussa mukana. Se on herättänyt niin paljon huomiota, että oli varmaankin koettu tarpeelliseksi käydä läpi niitä pelisääntöjä.”
Mitä pelisääntöjä?
”Että varmaan jatkuisi jatkossakin se keskustelu. Että mikä on linjausten mukaista ja mikä ei.”
Mutta sopimuksen linjaus nimenomaan rajasi lääkärin oikeutta toimia yksityishenkilönä?
”Kuten todettu, on tehty keskustelun pohjalta muistio. Kun se on koettu tarpeelliseksi.”
Onko Mehiläinen tehnyt muidenkin lääkäreidensä kanssa tällaisia sopimuksia?
”Tiedossani ei ole muita”, Kaisla Joutsenniemi sanoo.
Mehiläisen lääketieteellinen johtaja vakuuttaa, että jatkossa jokainen Mehiläisen lääkäri saa vapaasti puhua sisäilmaongelmista haluamallaan tavalla julkisesti, omatuntonsa mukaan.
”Kyllä. Yksityishenkilönä he voivat sen tehdä.”
Käypä hoito -kiistasta on vaikea puhua
Saija Hyvösen ulostulo sai lääkäreiden keskuudessa huomiota siksi, että kokenut työterveyslääkäri arvosteli Käypä hoito -suositusta ja Työterveyslaitoksen toimintaa.
Mikä merkitys tällä asiasisällöllä oli työnantajan näkökulmasta?
”Yksityishenkilönä lääkäri voi kritisoida mitä tahoja haluaa. Mutta kun lääkäri esiintyy Mehiläisen edustajana, hän edustaa Käypä hoito -linjaa, johon me olemme sitoutuneet”, Joutsenniemi sanoo.
Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suositus on joka tapauksessa kiistanalainen. Johtavat asiantuntijat ovat riidelleet siitä julkisuudessa. Kiistan ytimessä on kysymys, onko kosteus- ja homevaurioiden ja terveysoireiden välillä todettu syy-yhteys vai ei.
Käypä hoito -suosituksen mukaan yhteyttä ei ole todistettu.
Suomen Lääkärilehdessä jo vuonna 2007 julkaistussa artikkelissa käsitellään samaa asiaa. Artikkelin on allekirjoittanut laaja ryhmä asiantuntijoita, joukossa monia Työterveyslaitoksen ja yliopistollisten keskussairaaloiden nykyisiä asiantuntijoita. Raportti alkaa sanoilla: ”Rakennusten kosteus- ja homevaurioihin liittyy monenlaisia oireita ja sairauksia. Vaikka yhteys on osoitettu monissa tutkimuksissa, ei kaikkia spesifisiä oireiden ja sairauksien aiheuttajia vielä tunneta.”