Miten neuvotella rauhasta Venäjän kanssa? Näin maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kuvailee rauhanneuvotteluiden kulkua
Venäjän epäillyt sotarikokset hankaloittavat rauhanneuvotteluita, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen uskoo.
Venäjän hyökkäys sotaan on nostattanut Euroopan vastarintaan, ja rauhanneuvotteluita hankaloittavat myös Venäjän epäillyt sotarikokset. Myös Suomessa on järjestetty mielenosoituksia.
Ukrainan sota on jatkunut pian kaksi kuukautta, ja rauhanneuvottelut Ukrainan ja Venäjän kanssa puhuttavat ympäri maailmaa.
Butšan kansanmurhan jälkeen suhtautuminen Venäjää kohtaan on muuttunut entistä kriittisemmäksi länsimaissa. Esimerkiksi Viron pääministeri Kaja Kallas kehotti länsimaiden johtajia olemaan tekemättä mitään myönnytyksiä Kremliä kohtaan.
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kertoo Seuralle, miten neuvotella rauhasta tilanteessa, jossa toisen osapuolen epäillään syyllistyneen vakaviin sotarikoksiin eikä maata hallitseva diktaattori Vladimir Putin näytä kunnioittavan kansainvälisiä sopimuksia.
Professorin mukaan Euroopan unionin näkökulmasta haasteena on se, missä määrin lähdetään neuvottelemaan tai keskustelemaan Venäjän kanssa tavoilla, jotka voivat legitimoida neuvotteluiden vastapuolta eli Venäjää.
”Vaikka Venäjä näyttää syyllistyneen sotarikoksiin ja jo pelkkä hyökkäyssodan käynnistäminenkin on kansainvälisen rikosoikeuden vastaista, merkit viittaavat siihen, että kansainväliset sopimukset eivät ole silti täysin merkityksettömiä Venäjälle. Venäjä vastusti vahvasti esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvostosta ulosheittämistä”, Teivo Teivainen sanoo.
Rauhanneuvotteluissa on joustettava
Yleisesti rauhanneuvotteluissa edellytetään, että vastapuolelle joudutaan myös antamaan periksi joissakin asioissa. Ukraina ja länsi joutuvat pohtimaan, miten paljon myönnytyksiä Venäjälle ollaan valmiita tekemään.
”Lännessä on vähän halukkuutta tehdä tarjouksia, jotka ovat Putinille mieluisia. Kun näin on, rauhansopimukseen pääseminen ei tunnu olevan mahdollista”, Teivo Teivainen toteaa.
Vaikka kyseessä on Ukrainan ja Venäjän välinen konflikti, Teivaisen mukaan sopimusneuvotteluissa on käytännössä ainakin epäsuorasti mukana muita toimijoita, EU-maita, Nato-maita, USA sekä kenties joitakin, joista emme tiedä.
Joidenkin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin lausuntojen perusteella Ukraina voisi olla länttä suostuvaisempi joihinkin myönnytyksiin liittyen esimerkiksi Donbassin alueen hallintaan tai Natoon liittymättömyyteen.
”Konflikti voi myös hiipua ilman rauhanneuvotteluita”
Tällä hetkellä rauhanneuvotteluita hankaloittaa uusien sotarikosten paljastuminen. Venäjää on epäilty kemiallisten aseiden käytöstä Mariupolissa, mutta toistaiseksi tietoa ei ole virallisesti vahvistettu.
”Se veisi kansainvälisten sopimusten rikkomisen taas uudelle pykälälle. Rauhanneuvotteluiden vaihtoehtona on, että jompikumpi osapuoli nuijii toisen niin, että saa selkeän voiton. Konflikti voi myös hiipua ilman rauhanneuvotteluita. Moni pitää jälkimmäistä jollain tapaa mahdollisena”, maailmanpolitiikan professori sanoo.
Neuvotteluita monimutkaistaa sekin, että Venäjä kykenee ehkäisemään siihen kohdistuvia rankaisuvaatimuksia ydinaseillaan.
Länsi vaatii rangaistuksia
Aiemmin rauhanneuvotteluissa on vaadittu sotarikoksiin syyllistyneitä osapuolia kohtaan rankaisutoimia. Teivo Teivaisen mukaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen toiminnan takia rauhanneuvotteluiden säännöt ovat muuttuneet.
”Lännessä ei ole valmiuksia siihen, että rauhanneuvotteluiden nimissä osasta Venäjän johtoon kohdistuvista syytteistä luovuttaisiin. Toinen rankaisutyyppinen mekanismi on talouspakotteiden jatkaminen ja koventaminen. Siinäkään ei näytä olevan kovin paljon joustoa.”
Vaikka julkisuudessa sodan osapuolet eivät vaikuta halukkailta tekemään liennytyksiä, neuvottelupöydässä ääni saattaa olla toisenlainen.
”Yleisellä tasolla julkisesti saatetaan käyttää kovempaa kieltä kuin neuvottelupöydässä suljettujen ovien takana. Tunnusteleville neuvotteluille tyypillistä on, että niitä käydään salaa välittäjien kautta. Esimerkiksi Norja on toiminut välittäjänä, ja presidentti Martti Ahtisaaren perustamalla CMI-järjestöllä on kokemusta rauhanneuvotteluiden eri kanavista.”
Teivo Teivainen uskoo, että Venäjän seuraava suurempi hyökkäys esimerkiksi Ukrainan itäosiin antaa uutta tietoa siitä, millaisista asemista mahdollisia rauhanneuvotteluita käydään.
Sota ei näytä ainakaan näillä näkymin päättyvän Venäjän sisällä tapahtuviin muutoksiin. Huhtikuisten mielipidemittausten mukaan kansa on antanut Putinille tukensa eikä nykyhallituksen kaatuminen tai Putinin syrjäyttäminen näytä todennäköiseltä.