Muistisairaiden määrä lisääntyy – Miten turvataan riittävä hoiva?

Muistisairaiden määrän arvioidaan jopa kolminkertaistuvan Suomessa vuoteen 2050 mennessä. Pysäyttävä luku tuli ilmi Muistiliiton ulostulossa, jossa nostettiin esiin yhteisöllisen asumisen ongelmia muistisairaiden hoidossa. Hyvinvointialueet ovat taloudellisesti tukalassa tilanteessa ja joutuvat etsimään säästöjä. Niitä on haettu yhteisöllistä asumista lisäämällä.

Muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä asiaa ajava Muistiliitto nostaa esiin, että muistisairauden varhaisessa vaiheessa yhteisöllinen asuminen on vielä vaihtoehto. Mutta kun sairaus etenee pidemmälle, muistisairas tarvitsee hoivaa ja turvaa vuorokauden ympäri. Niitä kuuluisia ­käsipareja ja keskustelulla rauhoittajaa.

Muistisairaan arjen jakaa yhä useammin työssäkäyvä läheinen

Muistisairaan kokemukset ovat aina yksilöllisiä. Erilaiset pelkotilat ja turvattomuuden tunne ovat kuitenkin tulleet tutuiksi monille läheisille. Pienikin signaali ympäristöstä saattaa johtaa harhaluuloihin.

Viime aikojen jatkuva sotauutisointi ja huoli koronasta ovat voineet vaikuttaa voimakkaastikin. Ei tarvita välttämättä edes muistisairautta, että näitä pelkäävä ei uskalla enää poistua kotoa. Tilanne kuormittaa luonnollisesti ihmistä itseään, mutta myös hänen läheisiään. Muistisairaasta läheisestä huolehtiminen tulee vastaan yhä useammalle työelämässä olevalle.

Varttuneen ihmisen sairastuessa hänen toiveenaan useimmiten on, että hän saisi asua kotona mahdollisimman pitkään. Se onnistuukin niin kauan kuin se on turvallista joko yksin tai avustettuna. Kun sairaus etenee ja kunto heikkenee, myös mahdollisen omaishoitajan kuormitus kasvaa. Muistiliitto muistuttaa, että omaishoito on yhteiskunnalle erittäin kustannustehokasta, mutta vain silloin, kun omaishoitajat saavat tarvitsemansa tuen.

Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden välttämättömään huolenpitoon. Miten se käytännössä toteutuu, kun muistisairaiden määrä lisääntyy ja heistä huolta pitävien määrä vähenee niin hyvinvointialueilla kuin vääjäämättä omaishoidossakin? Suomesta on tulossa muistisairaiden ja heitä hoitavien maa – kuormanjako olisi syytä suunnitella ajoissa.

Lue myös: Tuijasta tuli Alzheimeriin sairastuneen miehensä omaishoitaja – ”Vaikka yhteiset muistot Askolta häviävät, uskon, että tunteet yhä pysyvät”