Oletko läheisesi omaishoitaja? Selvitimme omaishoidon tuet ja hoitopalkkiot – Näihin tukiin olet oikeutettu
Moni suomalainen hoitaa jossakin vaiheessa elämäänsä omaistaan. Omaishoidon ennustetaan lisääntyvän entisestään lähivuosina, koska väestö ikääntyy ja hoiva-ala kipuilee raha- ja hoitajapulassa.
Omaishoidon ennustetaan vain lisääntyvän Suomessa.
Omaishoitoon voi hakea taloudellista tukea, ja omaishoidon tuki vuonna 2023 on noussut viime vuodesta. Valitettavasti edessä on kuitenkin monimutkainen ja epätasa-arvoinen tukiviidakko: samanlaisesta hoitotyöstä saadut tuet saattavat vaihdella hyvinvointialueittain ja jopa isojen kaupunkien sisällä. Näin on, koska kriteerit ja tulkinnat hoitopalkkioille vaihtelevat.
Tähän halutaan nyt muutos. Sosiaali- ja terveysministeriön THL:llä teettämän selvityksen mukaan omaishoidon palkkioluokat tulisi yhdenmukaistaa.
”Omaishoitajien liitto toivoo, että THL:n muutosehdotus on mukana tulevassa hallitusohjelmassa”, liiton koordinaattori Matti Mäkelä sanoo.
Näin Mäkelä vastasi Seuran kysymyksiin.
1. Kuka on oikeutettu omaishoidon hoitopalkkioon?
Henkilö, joka tekee sitovaa ja vaativaa hoitotyötä joko hoidettavan tai hoitajan kodissa ja on solminut sopimuksen omaishoidon tuesta. Omaishoitajat hoitavat esimerkiksi pitkäaikaissairaita, vammautuneita tai ikääntyneitä.
2. Miten omaishoidon tukea 2023 voi hakea?
Omaishoidon tukea haetaan hoidettavan hyvinvointialueelta. Hakemukset löytyvät hyvinvointialueiden verkkosivuilta, ja niiden yhteydessä on sosiaalineuvojien yhteystiedot. He auttavat tarvittaessa. Tämän jälkeen tuen tarvetta arvioidaan kotikäynnillä tehtävän kartoituksen perusteella.
3. Kuinka paljon omaishoidon tuki on? Miten siinä näkyy vahvistettu 1,558 palkkakerroin?
Omaishoidon tuelle on eri palkkioluokkia. Minimipalkkio alimmassa palkkioluokassa vuonna 2023 on 439,70 euroa. Korkeimmassa palkkioluokassa voi saada vähintään 879, 40 euroa.
Palkkioissa on kuitenkin vaihtelua alueittain. Alimmassa palkkioluokassa korkeinta tukea (622,81 euroa) saa Satakunnan hyvinvointialueella. Ylimmässä palkkioluokassa korkeinta tukea (1869,20 – 2748, 85 euroa) voi saada Keski-Pohjanmaalla, jossa vaativaan läheisen hoitoon edellytetään hoitajan kokopäiväistä läsnäoloa ja jäämistä pois ansiotyöstä.
Kyseinen palkkakerroin tarkoittaa sitä, että hoitopalkkiot nousivat viime vuodesta 3,8 prosenttia.
4. Miten omaishoidossa hoitopalkkion suuruus määritellään?
Ratkaisevaa on hoidon vaativuus ja sitovuus. Hoitopalkkion suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi läheisen avun tarve arjen toiminnoissa, hoidollisten toimenpiteiden ja yöaikaisen hoidon tarve ja se minkä verran läheinen voi turvallisesti pärjätä yksin.
Ylemmästä palkkioluokasta on kuitenkin vaikea saada tukea, vaikka moni omaishoitaja on hyvin sidottu hoitotyöhön.
Hoitopalkkio voidaan sopia myös säädettyä määrää pienemmäksi, jos siihen on omaishoitajan esittämä erityinen syy, joka voi liittyä esimerkiksi verotukseen tai muihin tukiin. Lisäksi palkkio voi pienentyä, jos hoidettavalle myönnetään merkittävästi palveluja. Ylemmän palkkioluokan tukea voi olla vaikea saada, vaikka moni omaishoitaja on hyvin sidottu hoitotyöhönsä. Jopa 70 prosenttia omaishoitajista saa tukea vain alemmasta palkkioluokasta.
5. Miten omaishoidon tuki 2023 määräytyy, jos hoidettava on osan kuukaudesta laitoshoidossa?
Käytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain. Jos hoidettava on esimerkiksi säännöllisesti kuukausittain kaksi viikkoa tilapäishoidossa, niin hoitopalkkiota saatetaan alentaa 50 prosenttia. Omaishoitajalla on velvollisuus ilmoittaa hoitotilanteessa tapahtuneista muutoksista.
6. Miten hoitopalkkio vaikuttaa muihin tuloihin?
Pähkinänkuoressa voidaan sanoa, että hoitopalkkio ei pienennä vanhuus- eikä takuueläkettä. Se ei myöskään vaikuta ansiotuloihin eikä asumistukeen.
Monia muita tukia se saattaa pienentää. Se voi vaikuttaa esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen, sairauspäivärahaan, työttömyysetuuteen ja perustoimeentulotukeen.
Hoitajan omaisuus ei pienennä palkkiota.
7. Millaisia työelämän joustoja voi sopia, jotta ansiotyön ja läheisen hoivan voi sovittaa yhteen?
Työnantaja ja -tekijä voivat sopia muun muassa liukuvasta työajasta, etätöistä ja lyhennetystä työajasta. Työtehtäviäkin voi yrittää järkeistää tilanteeseen sopiviksi. Työnantajan on pyrittävä järjestämään myös pidempi palkaton vapaa, jos työntekijä sitä pyytää läheisensä erityistä hoitoa varten.
Yksi keskeinen ongelma on se, että hoitoon tarvittava vapaa on usein korvauksetonta ja vapaata saa liian vähän. Tyypillinen työssäkäyvä omaishoitaja on keski-ikäinen nainen, joka kipuilee sen kanssa, voiko olla kokoaikatöissä tai edes osa-aikatyössä ja hoitaa samaan aikaan ikääntynyttä vanhempaansa, jos palvelut ja työelämän joustot eivät toimi.
Tiedon saanti työelämän joustoista ja saatavilla olevista palveluista on tärkeää. Näistä kannattaa keskustella työpaikalla, työterveyshuollossa ja hyvinvointialueen omaishoidosta vastaavan henkilön kanssa. On myös hyvä hyödyntää omaishoidon yhdistyksiltä saatavaa tukea.
8. Miten omaishoitajasopimusta ylläpidetään?
Omaishoitajasopimukset ovat yleensä toistaiseksi voimassa olevia. Sopimuksen liitteeksi tehdään aina hoito- ja palvelusuunnitelma. Sopimusta ja suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa.
9. Mitä omaishoitovapaa tarkoittaa ja kuka sitä voi hakea?
Työntekijä voi saada kalenterivuoden aikana enintään viisi palkatonta päivää omaishoitovapaata antaakseen henkilökohtaista apua tai tukea omaiselle tai samassa taloudessa asuvalle läheiselle.
Sen voi käyttää perheenjäsenen tai muualla asuvan omaisen hoitamiseen. Omaishoitovapaata voi käyttää myös saattohoitovaiheeseen.
Omaishoitajan sijaisena toimii usein tuttava tai sukulainen, joka on hoidettavalle tuttu ja tulee hoitamaan tätä kotiin. © iStock
10. Mitä kuluja sopimuksen tehnyt omaishoitaja voi vähentää verotuksessa?
Vähennyskelpoisia kuluja ovat esimerkiksi työhuonevähennys ja matkakustannukset sekä kasvomaskien ja käsidesien kustannukset..