Omaishoitajista vain puolet pitää ansaitsemansa vapaapäivät – Sijaisjärjestelyt ovat haastavia ja palkkiot vaihtelevat: ”Usein ei riitä voimavaroja”
Omaishoitajien pitää itse osata pyytää lakisääteisiä vapaitaan ja muita palveluita. Se vaatii tietoa ja aikaa tiedon etsintään. Sijaisjärjestelyt ovat haastavia ja sijaisten palkkiot pieniä.
Omaishoitajan sijaisena toimii usein tuttava tai sukulainen, joka on hoidettavalle tuttu ja tulee hoitamaan tätä kotiin.
Suomessa on noin 50 000 sopimuksen tehnyttä omaishoitajaa, joille kuuluu vähintään kaksi vuorokautta vapaata kuukaudessa. Vapaapäivän järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla, mutta omaishoitajan pitää itse tehdä aloite vapaista sopimiseen.
Omaishoidon tuen järjestämisvastuu siirtyi vuoden vaihteessa kunnilta hyvinvointialueille ja palkkiot yhtenäistettiin. Omaishoitajan palkkio on lakisääteisesti koko maassa vähintään 439,70 euroa kuukaudessa.
Omaishoitajia sijaistavien toimeksiantosopimus -palkkioissa ei sen sijaan ole vähimmäismäärää, vaan hyvinvointialueet päättävät niistä itse. Tämän vuoksi sijaisten palkkiot ovat voineet nyt muuttua entisestä.
”Sijaisten palkkiot sijoittuvat pääosin 50–100 euroon vuorokaudessa, kun puhutaan ensimmäisestä palkkioluokasta”, Omaishoitajaliiton aluekoordinaattori Pia Järnstedt sanoo.
Omaishoidon tuen palkkioluokkatasoja on pääosin neljä, joista ensimmäistä ja alinta tasoa saa 70 prosenttia eli noin 35 000 omaishoitajaa. Loput noin 15 000 saavat hieman korkeampaa palkkiota vaativamman omaishoidon vuoksi. Vapaapäivien määrä ja sijaisen palkkiot määräytyvät vastaavilla vaativuusperusteilla.
Pohjois-Pohjanmaa nosti omaishoitajien sijaisten palkkioita, Kymenlaaksossa ne pysyivät ennallaan
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on palvelualuejohtaja Marko Niirasen mukaan noin 3 500 omaishoitajaa ja 929 sijaista.
”Sijaisten palkkioita on tietoisesti haluttu nostaa, jotta sijaisen hankkiminen omaishoitajalle olisi helpompaa ja vapaapäivien käyttäminen helpottuisi”, Marko Niiranen sanoo.
Ensimmäisessä palkkioluokassa sijaiselle maksetaan nyt 120 euroa vuorokaudessa, mikä edustaa koko maan korkeinta palkkiotasoa.
”Tavoitteena on lisätä omaishoitajien määriä. Tällä hetkellä omaishoidon tuen peittävyys hyvinvointialueellamme on yli 75-vuotiaissa 6,2 prosenttia, tavoitteeksi on kirjattu seitsemän prosenttia”, Niiranen sanoo.
Kymenlaakson hyvinvointialueella sijaisten palkkiot ovat maan matalimpia. Ensimmäisessä palkkioluokassa maksetaan 48,31 euroa alle 12 tunnin ja 62,18 euroa 12–24 tunnin omaishoidosta. Vuoden 2019 jälkeen sijaisten palkkioita ei ole korotettu vuosittaisia indeksikorotuksia lukuun ottamatta.
“Vapaan aikaisen hoidon järjestämiseen on hyvinvointialueella useampia vaihtoehtoja, sijaiset ovat niistä yksi. Omaishoitaja voi itse valita käyttääkö sijaista, sijaisten hankinnassa ei juurikaan ole ollut ongelmia. Esille ei ole tullut sijaisten palkkion määrän olevan esteenä sijaisen saamiselle”, palveluesimies Päivi Kytö sanoo.
Vuoden 2022 lopussa Kymenlaakson hyvinvointialueella oli 1 856 omaishoitajaa ja sijaisia 135.
”Valitettava tosiasia on, etteivät läheskään kaikki omaishoitajat käytä lainkaan tai kaikkia heille kuuluvia lakisääteisiä vapaita. Tähän heitä kuitenkin pyritään kannustamaan”, Päivi Kytö summaa.
Omaishoitajan tuki on tarpeen – Palvelut jäävät käyttämättä, kun niitä ei osata pyytää
Omaishoitajaliiton Pia Järnstedtin mukaan omaishoitaja voi saada vapaansa eri tavoin. Hyvinvointialue voi järjestää kodin ulkopuolisen tilapäishoitopaikan esimerkiksi asumispalveluyksikössä. Omaishoitaja voi hankkia sijaisen toimeksiantosopimuksella oman perheen lähiverkostoista, ostaa hoitopalveluita palvelusetelillä tai kiertävä perhehoitaja voi tulla kotiin.
”Lähiomaisen käyttämisessä sijaishoitajana on hyvää se, että hoidettava voi olla kotona ja sijaishoitaja on ennestään tuttu. Tämä on tärkeää esimerkiksi muistisairaille. Vaihtoehtoja sijaishoidon järjestämiseen pitää olla useita, koska kaikilla ei ole läheisiä apuna. Ja joskus omaishoitajallekin on tarpeen viettää vapaata omassa kodissaan”, Pia Järnstedt sanoo.
Jotkut hyvinvointialueet tarjoavat enemmän vapaapäiviä kuin lakisääteiset kaksi tai kolme. Lisävapaista omaishoitaja voi myös neuvotella hyvinvointialueen kanssa.
”Vain puolet omaishoitajista pitää heille kuuluvia vapaita. Syitä on monia. Usein omaishoitajalla ei riitä voimavaroja vapaiden hankkimiseen ja niistä sopimiseen. Olisi hyvä, jos hyvinvointialueet tukisivat omaishoitajia kertomalla, kuinka paljon vapaita on kertynyt ja auttaisivat miettimään, miten loma onnistuisi. Lepo on tärkeää omaishoitajien jaksamiselle”, Järnstedt painottaa.
Vapaiden ohella omaishoitajien tueksi on tarjolla myös muita palveluita, mikäli hoidettavan tilanne heikkenee tai omaishoitajan voimat vähenevät. Nämä ovat esimerkiksi kotihoidon palveluita tai mahdollisuus jaksohoitoon, jossa vuorotellaan kotona ja hoidossa kodin ulkopuolella.
”Palveluiden kanssa pätee kuitenkin sama kuin lomissa: omaishoitajan pitää osata itse niitä pyytää. Tämä vaatii tietoa ja aikaa tiedon selvittämiseen.”