Laadi omaishoidon tukihakemus asiantuntijan neuvoilla – Näin omaishoidon tuen hakeminen onnistuu
Omaishoidon tuen hakeminen poikkeaa hakemuspohjaltaan ja myöntämisperusteiltaan eri hyvinvointialueilla. Näillä perusohjeilla pääsee mukavasti prosessissa eteenpäin.
Omaishoito koskettaa jopa 350 000 suomalaista, mutta huomattavasti pienempi joukko saa omaishoidon tukea. Kuvituskuva.
Kun perheenjäsen sairastuu tai loukkaantuu niin, ettei hän pärjää enää yksin kotona, moni puoliso, lapsi tai vanhempi ryhtyy silloin omaishoitajaksi, jotta arki kotona olisi edelleen mahdollinen.
Läheisiään auttavien määrä on suuri. Omaishoitajaliitto arvioi, että jopa 350 000 suomalaista toimii käytännössä omaishoitajana.
Heistä kuitenkin vain noin 50 000 saa omaishoidon tukea, eli on virallisesti omaishoitaja.
Tuki haetaan omalta hyvinvointialueelta, Helsingissä tuki haetaan kaupungilta. Erikoisen tilanteesta tekee se, että omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja maksetut tukisummat vaihtelevat suuresti hyvinvointialueittain.
THL ja Omaishoitajaliitto ovat kummatkin esittäneet, että myöntämisperusteet ja tukisummat yhdenmukaistettaisiin koko maassa.
”Toivottavasti asia saadaan mukaan nyt tulevaan hallitusohjelmaan, kun asia koskettaa kuitenkin suurta joukkoa ihmisiä”, sanoo Omaishoitajaliiton koordinaattori Matti Mäkelä.
Hän antaa tässä jutussa ohjeet siihen, kuinka laatia hyvä hakemus omaishoidon tuen saamiseksi.
Minkälaisessa tilanteessa omaishoidon tukihakemus kannattaa lähettää?
”Silloin kun kokee, että läheinen tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi ja on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. Omaishoidon tuen hakemisesta tulee keskustella ensin apua tarvitsevan läheisen kanssa.
Pelkästään asioiden hoito ja kodinhoito eivät ole riittäviä perusteita omaishoidon tuen myöntämiselle. Perheen normaalit sisäiset vastuut, esimerkiksi puolisoiden välinen tavanomainen auttaminen ja vanhempien tavanomainen vanhemmuus, jäävät omaishoidon tuen ulkopuolelle.
Osissa hyvinvointialueita myönnetään myös ennaltaehkäisevää tukea tilanteisiin, joissa omainen ottaa roolia läheisensä hoidosta ja huolenpidosta, mutta varsinaiset tuen saamisen kriteerit eivät vielä täyty. Esimerkiksi Etelä-Karjala, Kainuu, Pohjoiskarjala ja Satakunta maksavat näissä tilanteissa reilut 200 euroa kuukaudessa.”
Mitkä tiedot ovat tukihakemuksessa oleellisimpia?
”Hyvinvointialueilla hakemuspohjat ovat hyvin erilaisia. Välttämättä itse hakemuksessa ei ole mahdollisuutta kirjoittaa lauseita. Mutta yleisohje on se, että hakemukseen on hyvä kirjata mahdollisimman tarkasti ne asiat, joissa hoidettava tarvitsee apua tai tukea.
Esimerkiksi päivittäiset toimet kuten peseytyminen, ruokailu, liikkuminen, lääkitys, pukeminen, wc- toiminnot, sairaanhoidolliset toimenpiteet ja asiointiapu. Erityisen tärkeää on osata kertoa, miten sitovaa avun antaminen on, eli paljonko erilaiseen hoitoon, huolenpitoon ja läsnäoloon tarvitaan aikaa vuorokaudessa tai viikossa.”
Mitä muuta omaishoidon tuen hakemuksessa kannattaa kertoa?
”Voi kertoa miten vaativaksi kokee auttajan työn ja onko esimerkiksi yöaikaisen hoidon tarvetta. Sekin kannattaa kertoa, jos tarvitsee omaishoidon tukea voidakseen käydä samaan aikaan työssä tai että on joutunut jäämään jo pois työstä osittain tai kokonaan hoitaakseen läheistään.
Voi myös avata, miten hoidettava pärjäisi kotona, jos ei olisi omaishoitajaa. Mahdollisesti liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto hoidettavan sairaudesta tai vammasta.”
Onko omaishoidon tukihakemus helppo tehdä?
”Nykyiset hyvinvointialueiden hakemukset vaikuttavat aika helpoilta täyttää, kunhan ne ensin löytää hyvinvointialueen nettisivuilta. Hakemus kannattaa täyttää huolellisesti.
Periaatteessa suullinenkin hakemus voi riittää, sillä hallintolain mukaan asian voi viranomaisen suostumuksella panna vireille myös suullisesti. Jos asiakas haluaa tehdä hakemuksen suullisesti, ammattihenkilö kirjaa suullisen hakemuksen hakemusasiakirjaksi.”
Voiko lähettää uuden hakemuksen, jos ensimmäinen hylätään?
”Jos saa kielteisen päätöksen voi yrittää ensin viranomaisen itseoikaisua eli menettelyä, jossa viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.
Näin kannattaa toimia, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai väärään lain soveltamiseen tai päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe tai asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Näissä tilanteissa siis yhteys päätöksen tehneeseen viranhaltijaan.
Uusi hakemus kannattaa tehdä, jos on sitä mieltä, että asiassa ei otettu kaikkia asioita huomioon, tai on esittää asiassa jotain uutta tai jos vaikka alueen omaishoidon tuen saamisen kriteerit helpottuvat.
Omaishoitotilanteessa käy usein niin, että hoidon ja huolenpidon sitovuus ja vaativuus lisääntyy pikkuhiljaa. Jos saa ensin hylkäyspäätöksen niin voi kokeilla myöhemmin uudelleen tilanteen tullessa vaativammaksi. Tai sitten voi tehdä saman tien oikaisuvaatimuspyynnön kielteiseen päätökseen.
Jos saa kielteisen päätöksen niin hyvinvointialueen tulee laatia yhdessä asiakkaan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, jos palveluille on tarvetta.”
Auttaako Omaishoitajaliiton paikallisväki omaishoidon tuen hakemisessa?
”Meillä on kattava paikallisyhdistysten verkko, jota kannattaa hyödyntää myös näissä hakemusasioissa. Kannattaa siis olla yhteyksissä oman alueen omaishoidon yhdistykseen.”
Vaikuttaako omaishoitajan oma taloudellinen tilanne siihen, voiko omaishoidon tukea saada?
”Se ei saisi vaikuttaa tuen saamiseen. Tuen saamisen tasossa esimerkiksi niin sanotun raskaan siirtymävaiheen hoitopalkkioluokassa hoitajalla ei kuitenkaan omaishoitolain mukaan saa olla tällä ajalla vähäistä suurempia työtuloja päästäkseen kyseiseen palkkioluokkaan.
Jos omaishoitaja joutuu tällaisessa tilanteessa lyhytaikaisesti estymään tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio tulee olla vähintään 879,40 euroa kuukaudessa. Myöskään muut tuet kuten esimerkiksi Kelan eläkkeensaajan hoitotuki tai vammaistuet eivät saa olla tuen saannin este, toisin sanoen näitä ei saa kytkeä päätösprosessiin.”
Täytyykö listata paperille kaikki siitä, kuinka paljon ja millä tavoin auttaa ja hoitaa toista ihmistä?
”Itse hakemuksessa ei välttämättä niitä kysytä. Mutta viimeistään kotikäynnillä tehtävässä palvelutarvearvioinnissa käydään läpi näitä asioita. Kannattaa etukäteen myös miettiä asioita joihin kokee tarvitsevansa auttajana apua.”
Täytyykö asua samassa osoitteessa kuin hoidettava?
”Laki omaishoidon tuesta ei edellytä tuen saamiseksi asumista samassa taloudessa. Hyvinvointialueilla voi olla eri hoitopalkkioluokissa vaadetta asua yhdessä.”
Omaishoitajan sijaisena toimii usein tuttava tai sukulainen, joka on hoidettavalle tuttu ja tulee hoitamaan tätä kotiin. © iStock