Näin useilta vaikeavammaisilta vietiin pitkäaikainen auttaja – Seura tutustui rajuun raporttiin, joka rakensi pohjan Kelan moititulle kilpailutukselle

Kohta moni vaikeasti vammautunut menettää tutun ja kokeneen auttajansa. Taustalla on Kelan kilpailutus, joka korosti halpaa hintaa ja pudotti ainakin Etelä-Suomessa yli puolet lasten neurologiaan erikoistuneista terapeuteista pois. Arvosteluryöpyn synnyttänyttä ratkaisua pohjusti Aalto-yliopiston raportti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kohta moni vaikeasti vammautunut menettää tutun ja kokeneen auttajansa. Taustalla on Kelan kilpailutus, joka korosti halpaa hintaa ja pudotti ainakin Etelä-Suomessa yli puolet lasten neurologiaan erikoistuneista terapeuteista pois. Arvosteluryöpyn synnyttänyttä ratkaisua pohjusti Aalto-yliopiston raportti.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Heinonen

Raportin tarkoitus oli epäilemättä hyvä.

Aalto-yliopiston työryhmä teki sen yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa, mutta lopputulos oli silti suorasanainen. Vaikeavammaisten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankintaan liittyi ”perustavaa laatua olevia ongelmia”, joihin haettiin aktiivisesti ratkaisuja.

Ydinongelma oli se, ettei Kela ollut juuri piitannut hinnoista ostaessaan palveluja fysio-, puhe-, musiikki- ja monilta muilta terapeuteilta.

”Kela on hyväksynyt tuottajilta kolmen edellisen hankinnan aikana lähes mitä tahansa hintoja. Kustannukset ovat tästä syystä nousseet merkittävästi”, raportissa todettiin.

”Hankintakustannus vaihtelee rajusti”

Kyse on suurista summista. Esimerkiksi vuonna 2016 Kela osti kuntoutusta 190 miljoonalla eurolla yhteensä 28 000 vaikeasti vammautuneelle asiakkaalle.

Kun raportti julkistettiin, työryhmän jäsen, professori Matti Liski ei säästellyt sanojaan.

”Toteutunut hankintakustannus vaihtelee rajusti alueittain”, hän totesi Kelan tiedotteessa.

Työryhmä saattoi tosin hieman liioitella ongelmaa.

Raportista ilmenee, että neljällä viidestä palveluntarjoajasta 45 minuutin fysioterapian hinta asettui 50 ja 75 euron välille. Erot hinnoissa eivät siis ole olleet aivan vähäisiä, mutta eivät myöskään valtavia, kun huomioi sen, että eri paikkakuntien kustannustasossa ja etenkin terapeuttien osaamisessa on eroja.

Hintahaarukan ääripäät erosivat toisistaan jo selvästi. Viisi prosenttia fysioterapeuteista laskutti Kelalta 80 euroa tai enemmän – ja huokeimmat puolet vähemmän.

”Erot eivät todennäköisesti liity kustannuksiin”, Liski arvioi.

”Kaikki tarjoukset on hyväksytty”

Kelan viisi vakuutuspiiriä ovat kilpailuttaneet palveluntarjoajia neljän vuoden välein. Harvakseltaan tehdyt hankinnat ovat vaikuttaneet osaltaan siihen, että asiakassuhteista on muodostunut verrattain pitkäkestoisia.

Kun tutkijat tarkastelivat edellisiä hankintakierroksia, esiin nousi kummallisuuksia.

Kilpailutusten kriteereissä korostettiin saman arvoisesti hintaa ja laatua, ja tämän mukaan palveluntarjoajat myös pisteytettiin. Mutta sillä ei ollut välttämättä mitään merkitystä.

”Tuottajat on asetettu tämän suhdeluvun mukaiseen järjestykseen, minkä jälkeen suurimmassa osassa vakuutuspiireistä kaikki tarjoukset on kaikilla hankintakierroksilla hyväksytty”, raportissa luki.

Tutkijoiden mukaan hinta-laatuperusteilla oli tuottajien valinnoissa häviävän pieni osuus, joskin joissakin piireissä saatettiin hylätä kaikkein yliampuvimpia tarjouksia.

”Maksettujen hintojen vaihteluväli on pienelläkin maantieteellisellä alueella suurta”, raportti huomautti.

Virkamiehillä vääränlaiset kannustimet

Miksi Kelaa ei kiinnostanut vahtia kunnolla veronmaksajien rahoja?

Raportti vihjaa, että Kelan virkailijoille asetetut kannustimet säästää omia hallintokuluja olisivat saaneet heidät välttämään sitä ylimääräistä työtä, jota kilpailutuksen hoitaminen asiallisesti olisi vaatinut.

”Vakuutuspiirit eivät ole käytännössä harjoittaneet mitään hintakontrollia, joka olisi mahdollisesti tuonut vakuutuspiireille ylimääräistä työtä. Sen sijaan lähes kaikki tuottajien tarjoamat hinnat on hyväksytty”, raportti moitti.

Tutkijat havaitsivat myös, että Kela maksoi fysioterapiasta huomattavasti enemmän kuin kunnat, eikä hoitojen minuuttihinta laskenut silloinkaan, kun hoidot kestivät 45 minuutin asemasta 60 tai 90 minuuttia.

”Todennäköisesti keskeisin selitys tälle on kuntien harjoittama hankintatapa, jossa tuottajat joutuvat kilpailemaan hinnalla”, raportissa pääteltiin.

”Hyväksytään tarjouksista ainoastaan edullisimmat”

Jotain piti siis tehdä, koska järjestelmän puutteet olivat niin ilmeisiä. Työryhmä ei halunnut tyyytyä vähäisiin muutoksiin.

Raportin lopussa tehtiin useita ehdotuksia ongelmien korjaamiseksi. ”Hyväksytään tarjouksista ainoastaan edullisimmat”, oli yksi keskeisistä ideoista, samoin kuin se, että ”vähimmäisstandardin ylittävistä laatukomponenteista voidaan luopua ja siirtyä voimakkaammin hinnalla tapahtuvaan kilpailuun”.

Työryhmä tiesi myös, kuinka valmistautua tilanteeseen, jossa ainoastaan edullisimmat tarjoukset on hyväksytty ja osa vammaisista uhkaa jäädä ilman terapeuttia: ”Varaudutaan kapasiteetin ostamiseen erillissopimuksilla.”

Lisäksi työryhmän ajatuksena oli aktivoida asiakkaita vaihtamaan palveluntarjoajia, jos he eivät olisi tyytyväisiä hoitoihin, mikä taas kannustaisi terapeutteja palvelemaan laadukkaasti. Sitäkin pohdittiin, että kuluttajia voitaisiin ehkä palkita halvemman tuottajan valitsemisesta.

Paperilla ajatus aktiivisesti valintoja tekevistä perheistä saattoi näyttää hyvältä, mutta jätti huomioimatta sen, että juuri vaikeavammaisille hoitosuhteen pysyvyys on usein erittäin tärkeää.

Työryhmä oli kuitenkin toiveikas: ”Mikäli hankintajärjestelmän keskeisimmät ongelmat korjataan, palvelu saadaan tuotetuksi vähintään yhtä laadukkaasti, mutta kymmeniä miljoonia euroja nykyistä halvemmalla.”

Kilpailutus myötäili raporttia

Raportti julkistettiin helmikuussa 2018. Kolme viikkoa myöhemmin Kela julkisti vaikeavammaisten hoitojen kilpailutuksen, joka toteutettaisiin eri säännöillä kuin aiemmat hankintakierrokset.

Palveluntarjoajien piti täyttää tietyt vähimmäisvaatimukset. Tämän tason ylittävän laadun osuus hankintapäätöksestä oli vain 20 prosenttia. Loput 80 prosenttia valinnasta ratkaisisi hinta.

Kilpailutus alkoi. Sen seuraukset olivat rajut.

Syyskuussa selvisivät ensimmäiset tulokset. Ne vammaiset, joilla oli kokeneimmat, ja samalla usein myös keskimääräistä hinnakkaammat terapeutit, menettivät todennäköisimmin auttajansa. Äärimmillään vuosia kestänyt asiakassuhde saattoi katketa siihen, että terapeutti hävisi kilpailutuksen eurolla.

Lokakuun alussa kilpailutus oli saatettu päätökseen. Järkyttyneiden joukkoon liittyi lisää terapeutteja ja vaikeavammaisten perheitä.

Nykyiset terapiasopimukset umpeutuvat tämän vuoden lopussa. Sen jälkeen monella vaikeasti vammautuneella vaihtuu terapeutti. Tarkkaa lukua ei ole tiedossa, mutta jotain kertoo se, että kilpailutuksen runsaasta 4000 tarjouksesta hylättiin noin tuhat.

Neurologiaan erikoistuneissa terapeuteissa kävi kato

Terapeuttiyhdistys Lasten fysioterapia ry on selvittänyt hankintakierroksen tarkat seuraukset Kelan eteläisessä vakuutuspiirissä. Väkirikkaan alueen lasten neurologiaan erikoistuneesta 103 terapeutista 56:lta vietiin pois Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tehtävät. Ja osa heistäkin, jotka jäivät Kelan listoille, menetti nykyisiä asiakkaitaan.

Monille vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen erikoistuneille terapeuteille Kela on pääasiakas. Pian osa heistä joutuu elättämään itsensä kuntien ja sairaanhoitopiirien tehtävillä, jotka voivat olla harvalukuisia. Toiset menettävät työnsä kokonaan.

Kela on joutunut ankaran arvosteluryöpyn kohteeksi. Moittijoiden joukkoon ovat liittyneet myös Kelan valtuutetut, kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr).

Kela on puolustautunut sillä, että kilpailutuksissa laadun osuus oli käytännössä suurempi kuin 20 prosenttia, koska laadun vähimmäisvaatimukset oli laitoksen mukaan viritetty korkealle.

Kelan hankinnoista tilattu kaksi selvitystä

Ilmeisesti Kelassa on myös ymmärretty, että jokin meni pahasti pieleen.

Kelan ylin johto ilmoitti lokakuussa selvittävänsä, pitäisikö hankintojen kilpailutusta mahdollisesti kehittää. Samassa yhteydessä Kela lupasi aloittaa vuoropuhelun asiakkaiden ja palveluntuottajien kanssa sekä uusien lasten ja nuorten fysio- ja toimintaterapian hankintojen valmistelun.

Terapialiitot taas huomauttivat, että yhtä lailla myös aikuiset vammaiset tarvitsevat laadukasta terapiaa. Lisäksi yhdistys vaati tehdyn hankinnan oikaisua. Kela torjui vaatimuksen.

Nyttemmin Kelan valtuutetuilta näyttää loppuneen usko siihen, että laitoksen toimiva johto onnistuu selvittämään sotkun omin voimin. Viime keskiviikkona 21. marraskuuta valtuutetut ilmoittivat tilaavansa ulkoisen selvityksen Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoista.

Tarkoitus on arvioida, miten hankinnoissa on huomioitu käyttäjien tarpeet, ja kuinka palveluiden laatu ja saatavuus turvattu. Valmista pitäisi tulla maaliskuun alussa.

Nähtäväksi jää, paljastavatko selvitykset kohukilpailutuksen isän tai äidin. Aalto-yliopiston raportti toimi selvästi inspiraation lähteenä vaikeavammaisten terapioiden hankinnalle, mutta kuka tai ketkä lopulta määrittelivät sen toteutuksen suuntaviivat?

X