Nukahtamispakko vie unet – Tunnistatko itsestäsi nämä unettomuuden tyypit?

Jaa artikkeli
Erkki Meriluoto
Päätoimittaja Erkki Meriluoto © Tommi Tuomi / Otavamedia
Unettomuus voi johtua vaikka kuinka monesta syystä. Monelle tuttu syyllinen löytyy omasta rakkaasta jälkikasvusta.

Vähiin jäivät unet viime yönä. Pari tuntia sentään tuli jatkuvaa unta kupoliin lastenhuoneen lattialla, mutta muuten yö meni äänekkäästi heräilevää tytärtä hyssytellessä.

Nyt aamulla tätä tekstiä kirjoit­taessa jo hymyilyttää. Äsken etsin vaatteita väärästä kaapista. Tietokoneen näppäimistöltä painelen jatkuvasti vääriä kirjaimia. Otsassa tuntuu väsymyksen paine. Haukotuttaa. Puolen tunnin päästä pitäisi vetää skarpin oloisena kokousta.

Onneksi tytär nukkuu varmasti pitkät ja makoisat päiväunet. Itseltäni moiset eivät tahdo onnistua. No, yhden päivän jaksaa seisoa vaikka päällään, sanotaan.

Unettomuuden kolme tyyppiä

Olen tunnistanut vuosien varrelta kolmea erilaista unettomuutta tai vähäunisuutta. Lapsien yöheräämisistä johtuvaan on helppo suhtautua normaalina elämänvaiheena. Reilun viiden vuoden ja kahden lapsen jälkeen toivon olevani jo sen suhteen loppusuoralla.

Toinen vähäunisuuden tyyppi on ollut puolestaan vahvasti itseaiheutettua. Etenkin opiskeluaikoina hieman hanakamman juhlimisen jälkeen unet jäivät vähiin, varsinkin krapulaista päivää seuraavana yönä. Hiostavat ja levottomat kieriskelyn tunnit tunnetaan syystäkin nimellä liskojen yö. Se on hauskanpidon ansaittu hinta.

Kolmas vähäunisuuden tyyppi lienee muillekin yleisin kokemus: stressi, jännitys sekä ”nyt on pakko nukahtaa, koska aamulla on aikainen herätys” -paineentunne pitävät nukkumatin loitolla. Se on etenkin nukahtamisrytmiään muuttaville vuorotyöläisille tuttu. Joskus sitä luulee keksineensä keinon moisesta tunteesta eroon pääsemiseksi, mutta vuosi vuodelta se vain tuntuu palaavan takaisin. Joskus kokeilin luoda päähäni huijausajatuksen keskellä yötä, että nyt pitää jo nousta ylös – toisinaan se auttoikin nukahtamaan nopeasti.

Lokakuun Viva-lehti

Lokakuun Viva-lehti on ilmestynyt.

Ajatukset lähtevät pörräämään

Erilaiset rauhoittumis- ja laskemistekniikat on käyty läpi ilman pysyviä tuloksia. Ihmisen aivot ovat siitä erikoiset, että niissä ajatukset lähtevät pörräämään aivan väärillä hetkillä. Etenkin jos on huolia kannettavana.

Unettomuudesta voi seurata keskittymiskyvyn laskun ja ärtyneisyyden lisäksi myös monia fyysisiä haittoja. Alkava pimeä syksy väsyttää entisestään, joten laadukkaan nukkumisen tärkeys korostuu. Toivotan hyviä unia – ja etenkin nukahtamista kaikille!

Lue myös: Unettomuus piinaa, kun huoliajattelu valtaa mielen – Voiko valvominen ja uniongelmat viedä terveyden?

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 10/21.

X