Unettomuus piinaa, kun huoliajattelu valtaa mielen – Voiko valvominen ja uniongelmat viedä terveyden?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Unihoitaja neuvoi Oilia pitämään jo alkuillasta huoliajatteluhetken: jos ensi yönä olen uneton, mihin asioihin ajatukseni saattaisivat karata?
Unihoitaja neuvoi Oilia pitämään jo alkuillasta huoliajatteluhetken: jos ensi yönä olen uneton, mihin asioihin ajatukseni saattaisivat karata? © iStockphoto
Oili on 45-vuotias opettaja, joka on kärsinyt uniongelmista jo yli kymmenen vuotta. Näin unihoitaja, uniterapeutti Anna-Mari Aronen Helsingin Uniklinikalta neuvoo Oilia nukahtamisongelman hoidossa.

Oili elää terveellisesti, pitää itsestään hyvää huolta ja käy täsmällisesti lenkillä. Unettomuus kuitenkin huolettaa: Oili tietää, että pitkään jatkuessaan uniongelmat voivat vaikuttaa sydänterveyteen ja muistiin.

Entä, jos valvoskelu vie terveyden?

Unettomuus kalvaa, kun uni ei vain tule 

Kun Oili kertoo unihoitajalle pulmastaan, häntä alkaa itkettää. Hänestä tuntuu, että kaikki mahdollinen on jo tehty: kofeiinipitoiset juomat ovat pannassa, makuuhuone on pimennetty ja huoneilma viileä.

Mutta kun Oili menee vuoteeseen kello 22, uni ei tule. Hän pyörii vuoteessa, ajatukset pörräävät, ja olo tuntuu ärtyneeltä ja kiukkuiselta. Oilin sykemittarin mukaan unta kertyy keskimäärin 7 tuntia 20 minuuttia yössä, kun yleinen suositus on kahdeksan tuntia.

Näin Unihoitaja, uniterapeutti Anna-Mari Aronen Helsingin Uniklinikalta neuvoo Oilia:

1. Realismia unettoman murheille

Oilin huoliajattelu oli tyypillistä unettomille. Oili murehti valvoessaan tekemättömiä töitä, unettomuuden terveysriskejä ja sitä, että hän ei selviäisi seuraavasta päivästä.

Nyt näitä ajatuksia alettiin huojuttaa, jotta ne eivät nostattaisi niin voimakkaita tunteita ja häiritsisi unta. Unihoitaja totesi, että Oilin terveyden kannalta huolehtiminen ja hätäily saattoi olla jopa haitallisempi tekijä kuin unettomuus – hyviä öitä kertyi viikossa monta, kun taas unimäärän keskiarvoa laskevat kuuden tunnin yöunet olivat yksittäisiä poikkeamia.

Unettomista öistä huolimatta Oilinkin oli todettava, että hän selviytyi arjestaan hyvin ja tunnollisesti.

2. Huoliajattelun aikaistaminen auttoi

Kun uni ei tullut, Oilin ajatukset karkasivat usein työasioihin. Oili toimi työn ohessa vastuutehtävissä parissa järjestössä. Hänellä oli tapana järjestellä seuraavan päivän asiat kuntoon ennen nukkumaanmenoa – hän selasi kokouspöytäkirjoja ja suunnitteli seuraavan päivän oppitunteja.

Nyt sovittiin, että Oili tekisi työsuunnitelmat jo alkuillasta ja käyttäisi illan viimeiset kaksi tuntia kehon rauhoittamiseen. Unihoitaja neuvoi Oilia pitämään jo alkuillasta huoliajatteluhetken: jos ensi yönä olen uneton, mihin asioihin ajatukseni saattaisivat karata?

Kun nämä asiat oli tunnistettu, roikkumaan jääneet tehtävät ehti hoitaa ennen nukkumaanmenoa.

3. Prioriteetit kuntoon – unettomuus olikin oire ongelmasta

Oilin suurin oivallus oli kuitenkin se, että unettomuus ei ollut itse ongelma, vaan oire ongelmasta.

Kohtuuttomaksi karannut vaatimustaso on todella tyypillinen unettomuuden taustatekijä – moni tavoittelee hyvillä yöunilla lähinnä ”tehokkuutta” yltääkseen maksimaalisiin suorituksiin.

Kohtuuttomaksi karannut vaatimustaso on todella tyypillinen unettomuuden taustatekijä – moni tavoittelee hyvillä yöunilla lähinnä ”tehokkuutta” yltääkseen maksimaalisiin suorituksiin päivästä toiseen. Silloin unettomuus on kuin suorasanainen ystävä: se on tullut kertomaan, että jonkin täytyy muuttua.

Oilin unipulma alkoi hellittää toden teolla vasta, kun hän malttoi luopua muutamasta luottamustehtävästä ja palasi nuoruuden pilatesharrastuksen pariin.

HUOM. Tapauskertomus perustuu todellisiin Uniklinikalla ratkottaviin uniongelmiin, mutta kaikki yhteydet tosielämän henkilöihin on häivytetty tietosuojasyistä.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 3/21.

Lue myös: Apua myös unettomuuteen – Johanna Elomaa: ”Elämänmuutokseltani lähdin hakemaan rauhaa – ja sen olen myös löytänyt”

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X