Oikeuslaitokset purkavat yhä koronaruuhkaa ja käsittelyajat venyvät – Näin rikos- ja siviiliasioiden kiireellisyysjärjestys määritellään
Koronapandemian takia keskeytetyistä oikeusjutuista yli 2 000 odottaa edelleen ratkaisuaan. Käräjätuomarit joutuvat määrittelemään itse, mitkä tapaukset pitää ratkaista nopeammin ja missä voidaan odottaa.
Kun koronavirus rantautui Suomeen keväällä 2020, yli viisituhatta oikeusistuntoa keskeytettiin viruksen leviämisen pelossa. Tätä koronasulkua puretaan edelleen ja käsittelyajat venyvät.
Tuomioistuinviraston tuoreen tilaston mukaan käräjäoikeuksissa on tällä hetkellä edelleen noin 1 951 rikosasiaa, joiden käsittely on keskeytetty koronaviruksen takia eikä tapauksia ole saatu ratkaistua.
Vastaavasti 417 siviiliasiaa odottaa käräjillä edelleen ratkaisuaan. Myös hallinto-oikeudet, hovioikeudet ja erityistuomioistuimet ovat yhä ruuhkautuneet, vaikka niissä jonossa on useimmiten korkeintaan satoja tapauksia.
”Keskeytyneitä yritetään käsitellä, mutta kun joka päivä tulee uusia asioita, käsittelyajat pidentyvät”, Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola sanoo.
Pitkät käsittelyajat – Helsingin hovioikeuden riita-asian käsittelyaika saattaa olla jopa kaksi vuotta
Tavallisen ihmisen kannalta ruuhka tarkoittaa sitä, että käsittelyajat ovat aiempaa pidempiä varsinkin niin sanotuissa laajoissa riita-asioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi käräjäoikeuteen edenneet perintö- tai asuntokauppariidat, joiden puimiseen kuluu normaalioloissakin keskimäärin yhdeksän kuukautta. Sen sijaan rikosasiat käsitellään lyhyemmin, noin viidessä kuukaudessa.
”Laki määrittelee jotkin rikosasiat kiireellisiksi, jonka takia niitä on käsitelty koko ajan sellaisina koronasta huolimatta. Esimerkiksi nuorten rikoksentekijöiden asiat pitää lain mukaan käsitellä kiireellisesti. Ja myös sellaiset asiat, joissa on henkilöitä vangittuna”, Riku Jaakkola sanoo.
Erityisen ruuhkaista on pääkaupunkiseudulla. Helsingin käräjäoikeudessa rikosasian käsittely kestää yli 8 kuukautta ja laaja riita-asia 11,9 kuukautta.
Oikeuskäsittely venyy vuosien pituiseksi, jos siitä valitetaan käräjiltä korkeampiin oikeusasteisiin. Pelkkä Helsingin hovioikeuden riita-asian käsittely saattaa kestää Jaakkolan mukaan jopa kaksi vuotta. Muutkin Suomen hovioikeudet ovat hyvin ruuhkaisia, joten yli vuoden käsittelyajat ovat tavallisia.
Kuka odottaa pisimpään?
Käräjätuomarit joutuvat määrittelemään itse tärkeysjärjestystä, kun tapauksia on jonoksi asti. Mutta miten riita-asioissa määritellään kiireellisyysjärjestystä?
”Niissä pitää huomioida vanhenemisaika. Lisäksi joukossa on muun muassa lapsia koskevia asioita, kuten huolto- ja tapaamisoikeusasioita, jotka on lain mukaan käsiteltävä joutuisasti”, Riku Jaakkola sanoo.
Jos riita on sen sijaan esimerkiksi vain aikuisia koskeva talousjupakka, se voi painua jonon hännille ja päätyä käsittelyyn vasta saapumisjärjestyksensä mukaisesti.
Pitkiin käsittelyjonoihin tuskastuneille ihmisille Jaakkolalla on hyvä vinkki, jolla käräjäoikeudet yrittävät nyt lyhentää jonoja:
”Tuomioistuinsovittelu on hyvä ratkaisu, sillä se on paljon nopeampi kuin riita-asian tuomioistuinmenettely. Sovitteluasian saa parhaimmillaan muutamassa viikossa esille käräjäoikeuteen, ja jos ratkaisuun päästään, siitä ei toinen osapuoli voi enää valittaa ja pitkittää prosessia”, Jaakkola sanoo.