Ovela pankkiryöstäjä ei koskaan jäänyt kiinni – Astui pankkiin kymmenen munan kakku kainalossa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Valeasussa pankkiin tullut munakakkuryöstäjä oli epäilyksiä herättävä jo ensikäynnillä.
Valeasussa pankkiin tullut munakakkuryöstäjä oli epäilyksiä herättävä jo ensikäynnillä. ”Myöhemmin eräs pankkivirkailija kuvaili miehen ulkomuotoa sanalla ”tyrmistyttävä.” Muu henkilökunta yhtyi hänen mielipiteeseensä”, tapausta tutkinut rikoskomisario Seppo Sillanpää muistelee.
Kymmenen munan kakun avulla pankkiryöstön tehnyttä miestä ei koskaan saatu tuomiolle, vaikka tämä iski eri konttoreihin monta kertaa häikäilemättömästi ja uhkarohkeasti.

Pankkiryöstäjä iski Pitäjänmäessä, Helsingissä 1. syyskuuta 1992. Peruukkiin, aurinkolaseihin ja tekoviiksiin naamioitunut nelikymppinen, hieman vatsakas mies saapuu Suomen Yhdyspankin konttoriin juna-aseman vieressä.

Outo mies on käynyt konttorissa jo edellisellä viikolla. Tapaamisen hän oli varannut nimellä ”konsultti Pertti Mattila”. Tuolloin miehellä ei ollut mukanaan henkilöllisyystodistusta, joten hän oli poistunut ja varannut uuden ajan viikon päähän. Tätä tapaamistakin mies siirsi viime hetkellä päivällä.

Pankkiryöstäjä varasi pankkiin uuden ajan

Ensimmäisen käynnin jälkeen henkilökunta ilmoitti epäilyttävästä miehestä pankkiryhmän turvallisuuspäällikölle, mutta tämä oli lomalla. Sihteeri kertoi vieneensä ilmoituksen silti eteenpäin.

Mitään turvatoimia ei uuteen tapaamiseen saatu. Ei vaikka miehen valeasu oli ilmiselvä. Oudosta asiakkaasta huokui, että kyseessä voisi olla rahanpesijä tai jopa pankkiryöstäjä.

Miestä ei näy tai kuulu toiseen tapaamiseen, ja henkilökunta on jo huokaista helpotuksesta. Juuri ennen pankin sulkemista tuttuun valeasuun pukeutunut mies kuitenkin saapuu paikalle.

Mies otetaan kohteliaasti vastaan, sillä hän on syvästä lamasta kärsivässä Suomessa potentiaalinen asiakas. Mies on kertonut isänsä kuolleen kaukana Pohjanmaalla ja jättäneen hänelle huomattavan omaisuuden. Laihian säästö- ja osuuspankista siirrettäisiin uuteen pankkiin noin kolme miljoonaa markkaa sekä osakkeita kahden miljoonan markan edestä sekä myöhemmin suuren maatilan myyntitulot.

Pankkiin kymmenen munan kakku kainalossa

Tapaamisen aikaan pankissa on henkilökuntaa yhdeksän naista. Pankinjohtaja ja varajohtajakin ovat naisia. Miehen edellisellä käynnillä konttorissa oli myös miehiä. Siellä oli konttorikoneen korjaajia sekä useampi asiakas.

Pankin henkilökunta oli tuolloin pyytänyt osaa miehistä jäämään konttoriin, koska valepukuinen asiakas herätti pankkiryöstäjä-epäilyksiä. Tämä saattoi olla syy siihen, että tapaaminen loppui lyhyeen.

Toista käyntiä varten mies on ottanut selville, millainen kokoonpano pankissa odottaisi. Hän soitti pankkiin päivää aiemmin ja kysyi, minkä kokoisen täytekakun hän toisi asiakkuuden juhlistamiseksi. Pankinjohtaja oli hyväuskoisuuttaan ehdottanut kymmenen munan kakkua.

Mies saapuu toiselle käynnille kakku mukanaan. Hän yrittää päästä kakun varjolla henkilökunnan taukotiloihin, muttei saa lupaa siihen. Jotenkin miehen kuitenkin onnistuu improvisoida tapaaminen niin tuttavalliseksi, että koko henkilökunta kättelee hänet ja viimeinen asiakaskin lähtee normaalisti konttorista.

”Myöhemmin pankinjohtaja kertoi meille, että kun hän kättelykierroksen jälkeen palasi miehen kanssa huoneeseensa, häntä jo pelotti. Pankinjohtaja sanoi miettineensä asiakkaana olleen apteekkarin poistuessa, että kunpa hän arvaisi, mitä täällä on meneillään”, ryöstön tutkijana aikoinaan työskennellyt rikoskomisario Seppo Sillanpää kertoo.

Pankkiryöstäjä uhkasi revolverilla henkilökuntaa

Kun konttori on tyhjentynyt, pankinjohtajan pelot osoittautuvat todeksi. Mies ottaa revolverin esiin ja pakottaa sen avulla henkilökunnan taukotilaan.

”Mies antoi ymmärtää, että mikäli jokin menee pieleen, hän alkaa tappaa. Mies oli jopa avannut aseen rullan ja ottanut yhden patruunan esiin. ”

”Mies antoi ymmärtää, että mikäli jokin menee pieleen, hän alkaa tappaa. Mies oli jopa avannut aseen rullan ja ottanut yhden patruunan esiin. Hän oli näyttänyt sitä pankkivirkailijoille ja pitänyt esitelmän, millaista jälkeä patruuna tekisi, varsinkin johtajan päähän, jos pankissa yritetään toimia varomattomasti ja häntä vastaan.”

Munakakku­roiston ta­paus on Suomessa sarjaryöstäjien kohdalla harvinainen tapaus. Vaikka Suomessa ryöstettiin 1990-luvulla pankkeja kymmenittäin, muut sarjarikolliset saatiin kiinni.

Munakakku­roiston ta­paus on Suomessa sarjaryöstäjien kohdalla harvinainen tapaus. Vaikka Suomessa ryöstettiin 1990-luvulla pankkeja kymmenittäin, muut sarjarikolliset saatiin kiinni.

Pankkiholvista 1,8 miljoonan markan ryöstösaalis

Kun pankkiryöstäjä saa työntekijät taukotilaan, hän sitoo heidät hetkessä kiinni toisiinsa. Tunnelma on kireä, ja osa pankin virkailijoista romahtamaisillaan. On saaliin hakemisen aika.

Pankinjohtaja ei saa jostain syystä kassalippaita auki, mutta yksi työntekijöistä suostuu viemään pankkiryöstäjän holviin.

”Vaikka pankkivirkailijaa pelotti, hän kykeni huijaamaan rosvoa. Hän ei antanut likikään kaikkia rahoja säilytyksestä, vaikka rosvo niin luulikin. Saalis oli toki huomattava, 1,8 miljoonaa markkaa, mutta se olisi voinut olla vielä paljon suurempikin”, Sillanpää sanoo.

Miksei poliisille soitettu?

Ryöstäjällä on oveluuden lisäksi myös onnea. Kesken ryöstön ovella käy postipoika, joka uhkaa sekoittaa suunnitelman. Yllätysvieras kuitenkin kolkuttelee aikansa, mutta lopulta lähtee pois. Ryöstäjällä on vapaa pääsy ulos pankista.

”Kun pankkiryöstäjä oli poistunut, yksi pankkivirkailijoista sai itsensä irti ja soitti apua. Tämän jälkeen hän vapautti muut katkomalla narut veitsellä.”

Erikoista tässä on se, kenelle virkailija soittaa ensimmäisenä. Ei suinkaan poliisille, vaan pankin omaan valvomoon. Kun poliisi vihdoin saa tiedon ryöstöstä, aikaa koko tapahtumasta on jo yli tunti.

”Siinä vaiheessa ryöstäjän etumatka oli jo auttamattoman pitkä. Poliisi ei voinut tehdä muuta kuin suorittaa rikospaikkatutkinnan.”

Pitäjänmäen konttorista saadaan myös valokuvia ryöstöstä, mutta epäonnisesti kamerat on asennettu niin, että kuvat ovat epätarkkoja tai niihin ei tallentunut ryöstäjää. 1990-luvun alkupuolella pankkeihin oli piilotettu kameroita, joilla henkilökunta saattoi ottaa vaivihkaa ryöstäjästä kuvia painamalla salaa pöydän alla tai muualla piilossa olevaa nappia.

Neljä samanlaista ryöstöä

Pitäjänmäen jälkeen samanlaisten röyhkeiden ryöstöjen kohteiksi joutuvat Aktia-pankin konttorit Helsingissä ja Espoossa, sekä niiden jälkeen yksi mahdollisesti samaan sarjaan liittynyt ryöstö Oulussa. Yhteensä näistä neljästä onnistuneesta ryöstöistä rosvolle kertyy noin kolmen miljoonan markan saalis.

Pitäjänmäen ryöstön jälkeen poliisi saa tiedon, että samalla tavalla pukeutunut mies oli käynyt Helsingin Tukholmankadun Kansallisosakepankissa jo elokuun alussa. Myös tässä pankissa on nainen pankinjohtajana.

”Tukholmankadun konttorissa mies oli istunut ja odottanut pankinjohtajan luo pääsyä, mutta tämä oli ollut jatkuvasti varattu. Mies oli koettu myös silloin hyvin epäilyttäväksi, ja kun hän oli lopulta poistunut paikalta, oli konttorin väki seurannut hänen menoaan ulkona. Tutkinnan kannalta mitään hyödyllistä, kuten ajoneuvoa tai kumppania ei ollut kuitenkaan näkynyt.”

Tukholmankadulta tulee kuitenkin loistava tieto tutkinnan avuksi.

”Pankin turvallisuusosastolta tuli vihje, että konttorista on olemassa turvanauha ja että video olisi poliisin käytössä. Nauha haettiin suurin toivein katsottavaksi, mutta juuri sinä päivänä konttorin video oli rikki. Nauhalla oli pelkkää lumisadetta.”

Pitäjänmäen pankkiryöstön saalis 1,8 miljoonaa markkaa oli huomattava summa. 1990-luvun lama-ajan ryöstöissä saaliit olivat yleensä kymmeniä tuhansia markkoja.

Pitäjänmäen pankkiryöstön saalis 1,8 miljoonaa markkaa oli huomattava summa. 1990-luvun lama-ajan ryöstöissä saaliit olivat yleensä kymmeniä tuhansia markkoja.

Oliko pankkiryöstäjä yksinäinen susi?

Poliisilla ei ole paljon, mihin tarttua, mutta ryöstäjästä tehdään tutkinnan perusteella profiili. Hänet arvioidaan johtajatyyppiseksi liikemieheksi, jolla on huijaritausta.

”Kyse oli älykkäästä henkilöstä, joka seuraa tiedotusvälineitä. Hänen arvioitiin olevan myös laskelmoiva, narsistityyppinen henkilö. Ryöstäjä pystyi hallitsemaan suurtakin joukkoa ihmisiä, sekä tuntui nauttivan tilanteista, joissa sai alistaa muita.”

Seppo Sillanpää huomauttaa, että todistettavasti ryöstäjä pystyi pitämään hermonsa kurissa ja toimimaan järkevästi myös paineen alaisena, koska Pitäjänmäen kakkuryöstössäkään kaikki ei mennyt juuri suunnitelmien mukaan.

”Mies oli saattanut toimia esimerkiksi esimiehenä, koska oli selkeästi käskijätyyppiä. Hän oli uhrien haastattelujen perusteella myös ainakin jonkin verran koulutettu.”

Poliisi tulee myös siihen tulokseen, että ryöstötavan perusteella mies tietää keskimääräistä enemmän pankin järjestelmistä. Miehellä oletetaan olevan myös tietoa turvallisuusalasta ja poliisin toiminnasta.

”Toki pankkitoimintaan liittyvät tiedot hän on voinut saada myös esimerkiksi vaimolta tai tyttöystävältä, joka on ollut pankkialalla töissä.”

Ryöstäjän onnistui myös käyttää saalisrahojaan niin, ettei siihen kiinnitetty missään mitään huomiota.

”Alamaailmassa joku tietäisi aina jotain. Nyt ryöstetyistä rahoista ei kuulunut mitään. Tekijä onkin todennäköisesti ollut yksinäinen susi.”

Ryöstäjä jää melkein kiinni

Poliisilla on myös epäiltyjä, mutta ne vetävät vesiperän. Eräs parin miljoonan markan velkaa selvitellyt yrittäjä saadaan suljettua pois tutkimuksista, kuten myös Pohjanmaalta kotoisin oleva riitaisa rikollisjoukko.

Poliisi saa selvitettyä, että ryöstössä käytettyä lakkakermakakkua vastaavia kakkuja on myyty Helsingin seudulla tuona päivänä 19 kappaletta.

Niistä 18 saadaan jäljitettyä. Yhtä ei.

”Se mysteerikakku oli myyty Espoon keskuksessa, eikä ostajaa saatu selvitettyä. Kakun ostaja oli mahdollisesti ryöstäjän bulvaani ja juuri tämä kakku päätyi pankkiin.”

Yleensä poliisi pääsee ryöstäjän jäljille, jos tämä ei malta lopettaa, mutta näin ei käy tällä kertaa. Ryöstäjä osaa ajoittaa tekonsa sellaiseen aikaan, jolloin konttorit ovat haavoittumimmillaan eli juuri pankin sulkeutuessa tai aamulla juuri avaamisen aikoihin.

Viimeisen kerran munakakkuryöstäjä tavataan 1995 Lauttasaaressa.

”Siellä ryöstäjä otti heti aamusta ennen pankin avaamista kolme virkailijaa panttivangeiksi. Holvin avaaminen laukaisi kuitenkin hälytyksen suoraan poliisilaitokselle, jonka an­siosta poliisi oli pian paikalla.”

Poliisi tulee kuitenkin hälytysvalot päällä pankin etuovelle, koska varsin usein pankkihälytykset olivat juuri aamuisin virheilmoituksia. Nytkin ajatellaan, että henkilökunta tai siivoojat ovat toheloineet hälytys­järjestelmän kanssa.

Poliisin tulo keskeyttää ryöstön ja rosvo jää ilman rahoja, mutta koska miestä ei päästä yllättämään, poliisi jää nuolemaan näppejään.

”Mies hyppäsi ilman saalista pankin taukotilan ikkunasta puistoon ja hävisi.”

Kiinnijääminen on kuitenkin niin lähellä, että ryöstely loppuu siihen.

Pitäjänmäen pankkiryöstöä osattiin pelätä.

Pitäjänmäen pankkiryöstöä osattiin pelätä. ”Yksi virkailijoista hoiti lapsen haun päiväkodista normaalia poikkeavalla tavalla, koska hän epäili, että illalla jäädään kuitenkin panttivangeiksi. Kaksi virkailijaa kävi vähän ennen h-hetkeä vessassa. Hekin epäilivät, että kohta tulee ryöstö”, Seppo Sillanpää kertoo.

Syyllinen ehkä tiedossa

Vuodet kuluvat ja poliisi yrittää aina välillä saada munakakkuryöstäjästä tietoa. Ryöstöjä nostetaan esiin niin lehdissä kuin televisiossakin. Myös ryöstössä saatuja huonoja kuvia näytetään yleisölle.

Kerran poliisi saakin varteenotettavan vihjeen ryöstäjästä.

”Kyseinen mies sopi tekemäämme profiiliin. Hänellä oli kokemusta turvallisuusalasta ja hän oli asunut Espoon keskuksessa lakkakakun oston aikoihin. Tällä miehellä oli myös kesämökki samalla paikkakunnalla kuin rehellisellä Pertti Mattilalla, jonka nimeä ryöstäjä käytti ajanvarauksessa”, Seppo Sillanpää kertoo.

”Ryöstöistä oli kuitenkin kulunut niin kauan, että harmillisesti ryöstäjän parhaiten kasvokkain kohdanneet Pitäjänmäen pankinjohtaja sekä varajohtaja olivat jo kuolleet. He eivät siis enää voineet auttaa miehen tunnistamisessa.”

Epäillyltä lipsahti tieto

Vaikkei tunnistamista voitu yrittää, yhteyksiä miehen ja ryöstöjen välillä oli Sillanpään mielestä riittävästi.

”Yritin vangituttaa miehen syytä epäillä -perusteella viikoksi, jolloin olisimme saaneet aikaa ja rauhan tehdä muutamia tarkistuksia, mutta Helsingin käräjäoikeus ei tähän suostunut. Mies oli laskettava vapaaksi. Joskus oikeudella pitäisi olla enemmän rohkeutta tehdä toisenlaisia päätöksiä, Seppo Sillanpää harmittelee.

Sillanpää kertoo olleensa paikalla, kun mies vapautettiin ja kehottaneensa tätä pysymään erossa pankkiryöstöistä. Silloin mieheltä oli Sillanpään mukaan lipsahtanut:

”En minä enää. Minä olen sellaiset jo lopettanut.”

Sillanpään ratkoi uransa aikana useita pankkiryöstöjä, ja suuri osa niistä saatiin selvitettyä. Munakakkuryöstäjän tapaus jäi kuitenkin mysteeriksi.

”Se on ainoa juttu, joka jäi kaivelemaan.”

Suomen lain mukaan törkeän ryöstön vanhenemisaika on 20 vuotta. Munakakkuryöstön osalta aika meni umpeen syyskuun 1. päivänä 2012. Ryöstö on vanhentunut, ja tekijä päässyt pälkähästä.

”Toivoisinkin, että tekijä tulisi nyt kertomaan, miten kaikki oikein tapahtui”, Sillanpää huomauttaa.

Lue myös: Seura paljastaa: tältä näyttää Klaukkalan pankkiryöstäjän välkkyvillä valoilla varustettu pizzapommi – Katso kuvat!

Lue myös: Pankeissa ei enää rahaa – miten Nurmijärven pankkiryöstäjä sai suuren saaliin?

X