”Oikeussaleissa pitäisi olla rohkeutta puolustaa pahenevaa kriisiä” – Nuoret peräänkuuluttavat valtioiden aktiivista roolia ilmastonmuutoksen torjumisessa
Ilmastonmuutos on herättänyt keskustelua valtioiden rooleista. Erityisesti nuoret ovat nostaneet asiaa aktiivisesti esille.
”Ilmastonmuutos on oikeusvaltioperiaate kysymys. Oikeussaleissa pitäisi olla rohkeutta puolustaa pahenevaa kriisiä.” Näin All youth-järjestön työpajaan osallistuneet edustajat lausuivat oikeusvaltioperiaatetta käsittelevässä seminaarissa Tampereella.
Ilmastonmuutos on jo aikaisemminkin herättänyt keskustelua valtioiden roolista ja nuoret ovat nostaneet asiaa aktiivisesti esille.
Ruotsalainen 15-vuotias Greta Thunberg oli Puolassa järjestetyn ilmastokokouksen vaikuttava esiintyjä. Hän on herättänyt huomiota ilmastolakoillaan ja saanut monet eurooppalaiset opiskelijat, suomalaiset mukaan lukien, lakkoilemaan kanssaan.
Kansallisia oikeuskanteita ilmastonmuutokselle on tehty esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Hollannissa melkein 900 kansalaista haastoivat maan oikeuteen, jotta Hollannin valtio ryhtyisi riittäviin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen taistelussa.
Nuoret ovat olleet näissä kanteissa tapauksissa suuressa roolissa.
Nuoret ottivat Tampereella esille myös ilmastonmuutokseen liittyvät ihmisoikeuskysymykset. He toivoivat välittävänsä viestiä Euroopan neuvoston lisäksi myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle.
”Ihmisoikeudet, kuten esimerkiksi kaikkien oikeus elämään, vaarantuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Viestimme ihmisoikeustuomioistuimelle on, että heidän pitäisi peräänkuuluttaa ihmisoikeuksien suojelemista myös ilmastokriisin aikana.”
Euroopan neuvostolta nuoret toivoivat itsenäistä, valvovaa mekanismia, joka seuraisi ja keräisi tietoa ilmastonmuutoksesta.
”Tulevaisuudessa tuomarit joutuvat tekemään monia epäsuosittuja ratkaisuja, joista monet eivät pidä. Tämä on tehtävämme tuomareina”
Paneelissa istuneet entiset ja nykyiset tuomarit toivoivat, että ilmastomuutoksen vastaiseen toimintaan käytetään kaikki mahdolliset keinot.
Suomen korkeimman oikeuden jäsen ja entinen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Päivi Hirvelä kertoi olevansa huolissaan siitä, miten hankala todistuksen taakka voi olla ilmaston saastuttamisen tapauksissa.
”Minulla on tunne, että meillä ei aina ole tarvittavia mekanismeja kanteiden tutkimiseen tarpeeksi vakavalla tasolla, ottaen huomioon aiheiden vakavuuden”, Hirvelä kommentoi paneelissa.
Myös Nina Betetto, Slovenian korkeimman oikeuden varapuheenjohtaja ja Euroopan neuvostoon kuuluvan Consultative Council of European Judges (CCJE) varapuheenjohtaja uskoo, että tulevaisuudessa tarvitaan uudentyyppisiä mekanismeja tuomareille.
”Ilmastonmuutos, merenpinnan nousu ja jään sulaminen ovat asioita, joista oikeuslaitokset eivät voi olla hiljaa, se on varmaa sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Uskon, että tulevaisuudessa tuomareiden työkalut kehittyvät, mitä tulee todistamisen taakkaan ja vastuun todistamiseen.”
Betetto myös otti kantaa Urgende-säätiön ja hollannin kansalaisten historialliseen voittoon Hollannin valtiota vastaan. Haagin tuomioistuimen päätöksessä todettiin, että valtiolla on varmistettava päästöjen vähentyminen.
”Tämä tapaus oli hyvä esimerkki siitä, miten olemassa olevat mekanismit ovat riittämättömiä. Tapauksessa hyödynnettiin rohkeasti Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloja kaksi ja kahdeksan. Oikeus elämään ja oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Tulevaisuudessa tuomarit joutuvat tekemään monia epäsuosittuja ratkaisuja, joista monet eivät pidä. Mutta tämä on tehtävämme tuomareina.”
© Katariina Taleva/otavamedia
”Ilmastonmuutoksen suuruusluokka on erilainen ja oikeudelliset keinot riittämättömät”
Suomen Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, tuomari Kari Kuusiniemi taas ei usko, että oikeudenmääräykset valtion ilmastotekoihin on oikea ratkaisu.
”Tunnen pelkoa ilmastonmuutoksen edessä, ja toivon, että käytämme kaikki mahdolliset keinot sen torjumiseksi. Mutta en usko, että oikeuteen meneminen ja valtioiden pakottaminen tiettyihin toimiin on oikea ratkaisu. Mielestäni jos meillä on toimiva oikeusvaltioperiaate yhteiskunnassa, jossa kaikki sidosryhmät tekevät osansa, me voimme myös kohdata ilmastonmuutokseen kohdistuvat uhat”, Kuusiniemi tiivisti.
Tuomari Kuusiniemi myös painotti, että esimerkiksi äänensaasteesta nostetut oikeuskanteet ovat helpommin ratkaistavissa, kun taas ilmastonmuutoksen ongelmat heijastuvat kaikkialle maailmaan, riippumatta siitä kuka päästää ylimääräiset päästöt ilmaan.
”Edellä mainitut tuomioistuinten ratkaisut ovat yksittäisiä tapauksia ympäristön pilaamisessa. Ilmastonmuutoksen suuruusluokka on erilainen ja oikeudelliset keinot riittämättömät.”
Euroopan neuvoston perustehtävä on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen. Tampereella kokoontuneet huipputuomarit sekä asiaan valveutuneet nuoret keskustelivat oikeusvaltioperiaatteen suojelemisesta kahden päivän pituisessa seminaarissa.
Suomi on valinnut Euroopan neuvoston puheenjohtajuuskauden ( 21.11.2018‒17.5.2019.) painopisteiksi ihmisoikeus- ja oikeusvaltiojärjestelmän vahvistamisen lisäksi tasa-arvon ja naisten oikeudet, avoimuuden ja osallisuuden sekä nuoret ja radikalisoitumisen ehkäisyn.