”Olinko pukeutunut väärin? Annoinko vääriä signaaleja?” – Vihjailua, tuijottelua, koskettelua: Seksuaalinen häirintä työpaikalla on jo liian monen arkea

Väärin: Seksuaalinen häirintä kuitataan työpaikalla vitsillä, ja siitä tulee pelkästään ahdistellun ongelma. Oikein: Häirintään puututaan heti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Hankala työkaveri vai asiaton?

Väärin: Seksuaalinen häirintä kuitataan työpaikalla vitsillä, ja siitä tulee pelkästään ahdistellun ongelma. Oikein: Häirintään puututaan heti.
(Päivitetty: )
Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski

Vihjailua. Kaksimielisiä vitsejä. Pornokalentereita työhuoneen seinällä. Roisia puhetta. Tuijottelua. Katselua sillä silmällä. Ehdottelua. Koskettelua. Lähentelyä. Ahdistelua. Pakottamista seksiin.

Voiko olla todellista? Kyllä. Tätä kaikkea voi tapahtua ja tapahtuu – myös työpaikalla.

Seksuaalinen häirintä ei ole uusi ilmiö töissä. Ajankohtaiseksi sen tekee kansainväliseksi liikkeeksi noussut #metoo-kampanja, joka tunnetaan meillä myös nimellä #memyös.

Vanhat asenteet

#Metoo-kampanja on nostanut avoimen keskustelun työelämän ongelmasta. Somessa vaaditaan äänekkäästi nollatoleranssia seksuaaliselle häirinnälle.

Seksuaalinen häirintä työpaikalla on silti edelleen hankalasti todennettava asia, koska työelämän sukupuolistuneet rakenteet ovat niin voimakkaita.

”Niillä on pitkä historiallinen tausta”, toteaa Marjut Jyrkinen, työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Helsingin yliopistosta.

”Ne myös heijastuvat miesten ja naisten asemaan liittyviin asenteisiin.”

Väärää vallankäyttöä

Häirityksi voi joutua kuka tahansa. Nainen, mies tai muunsukupuolinen.

Uhrin on syytä muistaa, että kyse ei ole seksuaalisuudesta, vaan vallan väärinkäytöstä. Valta-asemassa oleva käyttää asemaansa hyväkseen. Ja luottaa siihen, että kohde ei pysty puuttumaan häirintään.

”Tästä syystä moni häirityksi tullut ei uskalla viedä häirintätapauksia eteenpäin. Hän saattaa pelätä oman työpaikkansa ja uransa puolesta.”

Monenlaisia häiritsijöitä

Häiritsijä on useimmiten esimies tai ylemmässä asemassa oleva, mutta se voi olla myös kuka tahansa kollega. Tai jopa asiakas.

Yhteistä häiritsijöille on se, että he kokevat saavansa valtaa alistamalla toista.

”Erityisen haasteellista puuttuminen on, jos kyseessä on pomo.”

Kähmintää pikkujouluissa

Häirintä työyhteisöissä tapahtuu usein harmaalla alueella, jossa työ- ja vapaa-ajan roolit sekoittuvat.

Työpaikan pikkujoulut ovat tästä klassinen esimerkki.

”Tällaisissa tilanteissa häirintä ilmenee helpoimmin. Ja kaikkein yllättävimmiltäkin tahoilta. Usein tekoja selitellään ja vähätellään alkoholin käytöllä.”

”Jos kuitenkin pystyy ylittämään toisen rajat humalassa, pystyy rikkomaan ne myös selvin päin.”

Asia pöydälle

Asian puheeksi ottaminen voi johtaa siihen, että häirityksi tullut leimataan hankalaksi tapaukseksi. Työpaikoilla voi esiintyä vähättelevää kulttuuria. Asia kuitataan naureskelulla: eikö sinulla ole huumorintajua?

”Häirintätapaus koetaan kiusallisena. Tullaan mielellään siihen tulokseen, että eiköhän tästä selvitä.”

Tästä huolimatta Jyrkinen kannustaa jokaista häirityksi tullutta nostamaan asian rohkeasti pöydälle.

”Ensimmäinen askel on kertoa suoraan häiritsijälle, että hänen epäasiallinen käytöksensä tuntuu väärältä. Ja että sen on loputtava.”

Sana sanaa vastaan

Häirinnän kohteeksi joutuneen turvallisuus on taattava. Häiritsijän juttusille ei kannata mennä yksin.

On hyvä ottaa mukaan vaikkapa läheisin luottotyökaveri, joka voi tarvittaessa toimia todistajana.

”On tärkeää, että asiasta on ylipäätään puhunut jollekin. Tapaukseen tulee uskottavuutta, kun se ei ole jäänyt vain kahden ihmisen väliseksi.”

Asian suhteen ollaan usein sana sanaa vastaan -tilanteessa. Häiritsijä harvemmin myöntää tekonsa.

”Tilanteesta olisi hyvä avautua työkavereille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jokaisella on oikeus saada apua heti, kun tilanne alkaa tuntua tukalalta.”

Tapahtumat ylös

Marjut Jyrkinen kannustaa myös kirjaamaan itselle ylös häirintään liittyvät yksityiskohdat.

Milloin ja millaisessa tilanteessa se tapahtui? Kuka tai keitä oli läsnä? Miten tapahtumien kulku eteni?

Asian selvittäminen on tällöin helpompaa.

”Muutoin mielikuvat saattavat hämärtyä. Ja voi alkaa jopa itsestä tuntua, että ehkä se ei ollutkaan niin vakavaa. Ehkä vika olikin minussa. Ehkä tulkitsin väärin.”

Seksuaalinen häirintä töissä

Näpit irti. Ahdistelu työpaikalla saattaa naamioitua jopa ”leikiksi”. © ISTOCKPHOTO

Varhainen puuttuminen

Lain mukaan jokaisella työpaikalla, jossa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, tulee olla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Jokaisella työnantajalla on velvoite ennaltaehkäistä seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää suunnitelmallisesti. Ja siten pyrittävä huolehtimaan, ettei työntekijä joudu häirinnän kohteeksi.

Työpaikalla tulisi laatia ohjeet häirinnän varalta.

”Niiden tulisi sisältää erityisohjeita siitä, miten työntekijän on meneteltävä häirintätilanteessa. Kenelle ja miten ilmoitus tulee tehdä?”

Työnantajan velvollisuus

Laki velvoittaa myös työnantajaa puuttumaan seksuaaliseen häirintään, mikäli se on tuotu hänen tietoonsa.

”Työnantajan tehtävänä on edistää tasa-arvotyötä, ennaltaehkäistä häirintää ja puuttua asiaan heti, jos häirintä paljastuu.”

Oikeuden täytyy tapahtua

Tieto työnantajalle voi kulkea eri reittejä.

Häirityksi tullut voi ottaa yhteyttä lähijohtajaan, työsuojeluvaltuutettuun, työterveyshuoltoon tai ammattiliiton edustajaan.

”Etenkin jos häiritsijä on pomo, muut tahot voivat viedä tapausta asianmukaisesti eteenpäin.”

Useimmiten tapaus pyritään ratkaisemaan organisaation sisällä. Joskus tarvitaan myös oikeudellisia toimia.

”Oikeusprosessin paikka on aina etenkin silloin, jos kyseessä on seksuaalirikos, kuten pahimmillaan raiskaus.”

Ammattiapua tarjolla

Huonoin vaihtoehto on jäädä asian kanssa yksin. Häirintä syö työntekijän jaksamista ja alentaa työkykyä.

Ammattiapua kannattaa hakea. Työterveyshuollosta tai julkisen terveydenhuollon kautta voi saada psykologista apua ja muuta keskusteluapua. Voi kääntyä myös auttavien puhelinten puoleen.

Oikeus koskemattomuuteen

Apua löytyy esimerkiksi Naisten Linjalta, Raiskaustukikeskus Tukinaisesta tai Rikosuhripäivystyksestä.

”Jos asiaa murehtii yksin, syyllisyys kääntyy usein vääristyneesti itseen.”

”Häirityksi tullut tuntee häpeää. Hän voi alkaa syytellä itseään. Olinko pukeutunut väärin? Annoinko vääriä signaaleja?”

”Jokaisella on oikeus omaan koskemattomuuteen, vaikka olisi kuinka lyhyt hame päällä.”

Juttu on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 8/18.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X