Juha Sipilä laittoi taseen töihin – vaan kuinka kävi? Valtion ”taseyhtiöt” ovat jäämässä historiaan pääministerin poliittisena harharetkenä

Valtion sosiaalialan digihankkeiden kehitysyhtiö Sotedigi on erikoisessa pattitilanteessa: hallitus haluaa, että se lojuu lähes tyhjän panttina.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Omistajaohjausministeri Sirpa Paaterolta (sd) on asettamassa työryhmän linjaamaan SoteDigin tulevaisuutta.

Valtion sosiaalialan digihankkeiden kehitysyhtiö Sotedigi on erikoisessa pattitilanteessa: hallitus haluaa, että se lojuu lähes tyhjän panttina.
(Päivitetty: )
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vakuutti viime hallituskaudella laittavansa ”taseen töihin”. Valtio myi omaisuuttaan ja sijoitti myyntituotot uusiin yhtiöihin, joiden tehtäväksi annettiin kehittää Suomelle vaurautta ja talouskasvua.

Jääkö Vaken tarina lyhyeksi harharetkeksi?

Suurin näistä uusista ”taseyhtiöistä” oli Valtion kehitysyhtiö Vake. Sen tarina uhkaa nyt jäädä lyhyeksi harharetkeksi. Toimitusjohtaja Taneli Tikka erosi kesällä 2019.

Syyskuussa valmistuneen laajan selvityksen mukaan Vake tulisi liittää Suomen Teollisuussijoitukseen ja Vakelle annettu pääoma palauttaa valtiolle.

SoteDigin tulevaisuus linjataan uudelleen

Toinen ”taseyhtiö” on nimeltään SoteDigi Oy. Se perustettiin 2018 vetämään sosiaali- ja terveysalan digitaalisia kehityshankkeita. Yhtiö sai Vakelta alkupääomaksi 90 miljoonaa euroa.

Sotedigi ehti toimia vuoden, kun Sipilän hallituksen sote-uudistus ajoi seinään. Hallitus hajosi, ja yhtiölle tuli uusi omistaja, jolla oli uudet poliittiset visiot. Huhtikuussa 2019 SoteDigi sai uudet ohjeet: uusille hankkeille jarrua, vanhat säästöliekille.

Käytännössä kuusi isoa kehityshanketta hyllytettiin. Kehitysyhtiötä siis kiellettiin kehittämästä mitään uutta ilman hallituksen ohjeita.

Omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan SoteDigin tulevaisuus linjataan lähiaikoina. Aiemmin syksyllä uutisoitiin, että SoteDigi Oy:n ja maakuntien ict-palvelukeskukseksi perustetun Vimana Oy:n toiminnot tullaan yhdistämään.

”Tarkoituksena on asettaa valtionvarainministeriön vetämä työryhmä valmistelemaan yhdistymistä sekä uuden yhtiön tehtäviä, toiminnan tavoitteita ja periaatteita sekä suhdetta muihin kehittämistyötä tekeviin organisaatioihin”, Paatero linjaa.

”Tilanne on erilainen kuin se, mihin itse tulin”, yhtiön toimitusjohtaja Harri Hyvönen muotoilee.

Omaolo 2,5 miljoonan asukkaan saatavilla

Perustamisvaiheessa SoteDigin ylläpitovastuulle siirrettiin kaksi kansallisesti merkittävää asukkaiden sote-palvelua: Omaolo ja 116117 -palvelut. Niiden kehittämistä yhtiö on jatkanut viime kevään jälkeenkin.

”Meillä on ollut kova tahtotila viedä olemassa olevia hankkeita eteenpäin”, Harri Hyvönen sanoo.

Omaolo on 2,5 miljoonan asukkaan saatavilla. Tarkoitus on laajentaa palvelu valtakunnallisesti kattavaksi.

Netissä toimivalla omaolo.fi-palvelulla on tällä hetkellä noin 4000 päivittäistä käyttäjää. Potilas syöttää selaimeen oireensa, minkä jälkeen palvelu hakee niihin liittyvää tietoa ja opastaa lääkärille menemisessä.

Esimerkiksi Helsingissä asukas voi tehdä sähköisen oirearvion, saada itsehoito-ohjeet tai pyytää ammattilaisen palautteen antamiensa tietojen pohjalta. Näin säästetään käyntejä vastaanotolla.

”Tämän hetken arvion mukaan palvelun kautta yhteydenottojen määrää voidaan vähentää noin 10–20 prosenttia”, Harri Hyvönen arvioi.

Päivystysapu 116117 tarjoaa etäpalvelua

Toinen SoteDigin palvelu on ympärivuorokautinen, maksuton terveysasioiden  neuvonta- ja ohjausnumero Päivystysapu 116117. Sekin tavoite on parantaa asukkaiden saamaa etäpalvelua ja vähentää käyntejä päivystyksessä.

Päivystysavun tarkoitus on myös ohjata 112-hätänumeroon kuulumattomat puhelut oikeaan paikkaan.

”Jos vaikka nilkka venähtää illalla, voi soittaa tähän 116117-numeroon ja kysyä neuvoa. Sieltä osataan ohjata tarvittaessa päivystykseen”, Hyvönen sanoo.

Sotedigi

Kuvankaappaus

Kuka kertoo suunnan?

Omistajaohjauksen muutos on tietysti huolettanut SoteDigin työntekijöitä. YT-neuvotteluita tai lomautuksia ei ole tehty, mutta kuusi ihmistä on lähtenyt kesän aikana talosta.

”Paljon ollaan jouduttu vastaamaan kysymyksiin, mitä tapahtuu ja miten mennään eteenpäin”, Hyvönen sanoo.

SoteDigin kohdalla kyse ei ole siinä, etteikö yhtiö olisi suoriutunut sille annetusta tehtävästä. Ongelmat johtuvat siitä tavasta, jolla Juha Sipilä sitoi valtioiden ”taseyhtiöiden” toiminnan poliittisiin päämääriin. Seura kirjoitti jo syksyllä 2018 Vaken haasteista. Jutussa pohdittiin, voiko tiukassa poliittisessa ohjauksessa toimiva yhtiö ylipäätään toimia pitkäjänteisesti. Sittemmin huolet ovat osoittautuneet aiheellisiksi.

19 000 euron kuukausipalkkaa nauttiva SoteDigin toimitusjohtaja Harri Hyvönen ei halua ottaa kantaa poliittiseen ohjaukseen.

”Monta kertaa elämässä auttaa, kun ei lähde murehtimaan liian isoja asioita. Haluaisin katsoa vähän pidemmälle tulevaisuuteen. Markkina tälle meidän tekemiselle on selvästi olemassa,” Hyvönen usko0.

Omistajaohjausministeri Paatero on samaa mieltä: ”Yhtiön päätehtävä on yhä olemassa. Edelleen on tarve sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota tukevaan kehittämistyöhön osana sote-palveluiden uudistamista.”

Samalla kun valtionhallinnossa panostetaan kehitysyhtiöiden kehittämiseen, SoteDigissä odotellaan jo Antti Rinteen (sd.) hallituksen tulevia askelmerkkejä.

”Kun uuden soteuudistuksen sisältö alkaa valjeta, on odotettavissa, että ohjeet päivitetään”, sanoo Harri Hyvönen.

X