Älypuhelimet hurmasivat tullessaan, nyt maksamme siitä – Futuristi Perttu Pölönen toivoo ilmiön havahduttavan: ”TikTok vie ja me vikisemme”
Perttu Pölönen tietää mekanismit vaarallisten somehaasteiden taustalla. Huomion ja hyväksynnän vuoksi ollaan valmiita jopa rikkomaan lakia.
Futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen ei ole ladannut TikTokia omaan puhelimeensa.
Harva osasi ensimmäisellä älypuhelimen ostosreissullaan uhrata ajatusta sille, miten puhelin tulisi vaikuttamaan käsitykseen itsestä ja ympäröivästä maailmasta, sanoo sosiaalista mediaakin tutkinut tietokirjailija, futuristi Perttu Pölönen.
Mullistus alkoi vuonna 2007, kun Apple lanseerasi iPhonensa. Vuotta myöhemmin Android-älypuhelimet seurasivat perässä.
Älypuhelin hurmasi ja vei mennessään
”Otimme puhelimet käteen pohtimatta sitä, minkälaiset arvot ovat meille tärkeitä ja palveleeko älypuhelimissa oleva teknologia niitä lainkaan. Jonkin ajan kuluessa moni käyttäjä löysi itsensä kuluttamasta tuntikausia aikaa puhelimella”, Perttu Pölönen toteaa.
Nyt tiedämme paremmin.
Älypuhelinten teknologian taustalla on valtava määrä tutkimustyötä, joka tähtää käyttäjien koukuttamiseen.
Markkinavoimat eivät ole moraalivoimia, Pölönen muistuttaa.
”Niiden ensisijainen tavoite on tehdä voittoa eikä intresseissä ole miettiä yhteiskunnan kehittämistä suuntaan, jossa ihmiset voisivat voida paremmin.”
Sosiaaliset palkinnot houkuttavat tyhmyyksiin
Sosiaalisessa mediassa huomiota keräävät kielteiset asiat. Siksi keskusteluja leimaa uhriutuminen, syyllistäminen ja kaikkinaiset väittelyt.
Sama huomiotalouden haitallinen toimintalogiikka pätee esimerkiksi TikTokissa ja Snapchatissa leviäviin haasteisiin, joissa lapsia ja nuoria yllytetään haastamaan opettajien ja rehtorien kaltaisia auktoriteetteja. Osa haasteista rikkoo lakia, kuten tulipalojen sytyttely tai esteiden asettelu junanraiteille.
Enää ei ole tavatonta se, että rehtorit joutuvat käyttämään työaikaansa viestittelemällä oppilaiden vanhemmille haitallisista ja vaarallisista haasteista.
”TikTok vie ja me vikisemme”, Perttu Pölönen toteaa.
Käyttäytymisen muutoksen taustalla ovat sosiaaliset palkinnot, joiden toivossa ollaan jo ajauduttu jo syvään päätyyn; digimaailmaa varten tehdään asioita, jotka olisivat reaalimaailmassa typeriä tai laittomia.
”Kamera kuvaa, kun kaveri kaatuilee koulun ruokalassa tarjottimien kanssa. Tai koulussa menevät vessanpöntöt rikki, kun ne tungetaan täyteen hampurilaisia. Lisäksi selfieitä otetaan jo hengenvaarallisissakin paikoissa”, Pölönen sanoo.
Kaikki tämä huomion ja hyväksynnän saamiseksi.
Kylmä ja rahanhimoinen Meta
Muun muassa Facebookin ja Instagramin takaa löytyy teknologiajätti Meta.
”Sille ei makseta mielenterveyden vaalimisesta tai demokratian ylläpitämisestä. Eikä liioin läpinäkyvyydestä tai avoimuudesta”, Pölönen muistuttaa.
Kassavirtansa Meta saa tällä hetkellä mainosten näyttämisestä, ja siksi sen haitallisia toimintatapoja tulisi Pölösen mukaan säännellä vähemmän tuottaviksi. Nyt haitalliset haasteet voivat pyöriä somessa kaikessa rauhassa ilman, että kenelläkään on intressiä puuttua niihin.
Kirjassaan Saisinko huomiosi? Perttu Pölönen nostaa esille, kuinka entisaikaan lapsia kasvatti kokonainen kylä, mutta nyt rinnalle on tullut kasvoton ja hahmoton some.
Vanhemmilla ei ole vaikutusvaltaa siihen, mitä algoritmi nostaa lapsen ja nuoren silmiin seuraavaksi.
”Somen harjoittamaa salakasvatusta tapahtuu monta tuntia päivässä, usein vanhemman tavoittamattomissa omassa huoneessa tai välitunnilla”, Pölönen harmittelee.
Vastalääkkeeksi keskustelua ilman somesaarnaa
Somesta käytävää keskustelua kannattaa harjoittaa nuoren kanssa ilman saarnaavaa sävyä.
Kukaan ei halua yhteiskunnan muuttuvan sellaiseksi, jossa TikTok-haasteiden vuoksi kouluun ei tunnu turvalliselta mennä. Tiedon ja ymmärryksen karttuessa lieveilmiöt on kuitenkin helpompi jättää sopivasti omaan arvoonsa, Pölönen sanoo.
Tehokkain keino somen vaarojen suitsimiseksi olisi futuristin mielestä älypuhelimien käyttöliittymien muuttaminen käyttäjille turvallisemmiksi.
Yhteinen kehitystyö ja ponnistelu turvallisemman somen puolesta on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.
Pölönen soisi koululuokkien olevan älypuhelinvapaata aluetta, jotta työrauha paranisi ja välitunneilla olisi enemmän aikaa leikkiin ja kasvokkaisiin kontakteihin.
Sosiaaliset taidot ovat edelleen yksi tulevaisuuden valuutoista.
Paras tie on kultainen keskitie
Perttu Pölönen ei itse ole TikTokissa eikä koe jäävänsä paitsi mistään tärkeästä.
Hän itse ajattelee, että kultainen keskitie sosiaalisen median kuluttamisessa on paras, mutta ymmärtää heitäkin, jotka eivät ole somessa laisinkaan tai haluavat pois sen kaikilta kanavilta ja alustoilta.
Ideoita tulisi heitellä nyt rohkeasti kehiin, jotta jokainen voisi halutessaan osallistua julkiseen keskusteluun ja pysyä kärryillä asioista.
”Kenties ratkaisu tulee yhdysvaltalaiselta teknologiajätiltä, tai jonkinlaiselta osuuskunnalta, johon voi liittyä omalla henkilötunnuksella. Valtiokin voisi ottaa asiasta koppia nyt, kun keskustelukulttuurin on somessa huomattu tulehtuneen.”
Futuristi ei ole heittämässä hanskoja tiskiin
Vaikka tulevaisuus sosiaalisessa mediassa vaikuttaa aika-ajoin taistelulta tuulimyllyjä vastaan, Pölönen ei halua heittää hanskoja tiskiin. Tulevilla sukupolvilla on toivoa digimaailmassa.
Nyt on hyvä aika pysähtyä ja miettiä omaa somekäyttäytymistä.
”Meidän aikuisten olisi nyt tärkeää havahtua siihen, kuinka älypuhelin ja sosiaalinen media muuttavat tapaamme olla vuorovaikutuksessa läheistemme kanssa. Entäpä jos seuraavissa koulun tai päiväkodin kevätjuhlissa tallentaisimme lapsen hauskat tanssit ja leikit puhelimen sijasta sydämeen”, Perttu Pölönen sanoo.