Onko some nykypäivän päiväkirja? Asiantuntija: ”Saatetaan jopa kilpailla siitä, kenellä on ollut rankinta”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ennen kuin avautuu henkilökohtaisista asioista sosiaalisessa mediassa, kannattaa miettiä, miten päivitys vaikuttaa muihin ihmisiin. ISTOCK © ISTOCK
Sosiaalinen media on muuttanut yksityisyyden rajaa. Sometutkija Janne Matikainen kehottaa pohtimaan, miten päivitykset vaikuttavat muihin ihmisiin.

Somepäivitykset herättävät kummastusta. Erityisesti vuoden vaihteessa tv-ohjelmista tuttu kokki Henri Alen ihmetteli Twitterissä sosiaalisen median avautumisia. Alen hämmästeli, miksi samat ihmiset, joiden elämä näytti olevan koko vuoden yhtä juhlaa, paljastivatkin vuoden lopussa 2019 olleen ”elämän raskain ja vaikein ikinä”.

Helsingin yliopiston sometutkija, yliopistonlehtori Janne Matikainen kertoo, että ilmiö ei ole uusi. Sosiaalinen media innostaa ihmisiä avautumaan henkilökohtaisistakin asioista.

Matikainen kehottaa pohtimaan, mikä päivitysten suhde todellisuuteen on. Somessa asiat esitetään usein eri tavalla.

”Ennen ei ollut vastaavaa foorumia, jonka kautta tavalliset ihmiset pystyisivät kertomaan elämästään niin laajalle yleisölle. Rankoista asioista avautumisesta voi tulla omanlaisensa ilmiö: saatetaan jopa kilpailla siitä, kenellä on ollut rankinta.”

Vaikeista asioista puhutaan yhä enemmän

Ilmiön taustalla on sosiaalisen median muutos. Vielä kymmenen vuotta sitten sosiaalisessa mediassa oli Matikaisen mukaan tiettyä varomattomuutta, ja somepäivityksiä pidettiin pienen kaveriporukan harmittomana kuulumisten vaihtona.

Nykyään ihmiset ovat varovaisempia ja kriittisempiä. Moni tiedostaa, että esimerkiksi Facebook kerää käyttäjistään tietoja palveluissaan.

”Yhteiskunta ja mediakulttuuri ovat muuttuneet, ja nykyään esimerkiksi julkisuuden henkilöille on entistä sallitumpaa puhua vaikeista asioista. Siitä voi seurata, että koetaan tarvetta puhua vaikeista asioista ollakseen uskottava. Tulee olo, että kaikilla täytyy olla vaikeuksia, ja niistä on pakko puhua.”

Esimerkiksi julkisuuden henkilöt tai nuoret saattavat kokea ulkoista painetta kertoa henkilökohtaisista asioistaan, jotta he pysyisivät julkisuudessa.

”Moni saattaa kokea, että pysyäkseen julkisuudessa heidän täytyy avautua asioistaan. Somehuomio voi tuntua tärkeältä, sillä ihmisillä on tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi.”

Somepäivitykset voivat seurata elämässä vielä vuosikausia myöhemmin. © ISTOCK

Somepäivitykset tehdään yleisölle

Matikainen pitää somen avoimuutta silti pääosin positiivisena. Nykyään on sallittua avautua henkilökohtaisista asioista ja fyysisistä sairauksista. Psyykkiset sairaudet ovat vielä osittain somessakin tabuja.

Toisaalta avoimuus voi Matikaisen mukaan olla joissakin tapauksissa ongelmallista.

”Esimerkiksi anoreksiasta saatetaan puhua keskustelupaikoissa erittäin ihailevasti. On puhuttu, miten esimerkiksi Youtube-tähden kertominen viiltelystä vaikuttaa lapsiin ja nuoriin.”

Somepäivityksiä ei voi verrata suoraan päiväkirjoihin, vaikka yhtäläisyyksiäkin on. Päivitykset jäävät tekijälleen näkyviin ja esimerkiksi Facebook tarjoaa muistoja uudelleen julkaistavaksi. Somessa julkaistut tekstit, kuvat tai videot voivat auttaa myös oman elämän reflektoinnissa, kun niitä käy myöhemmin läpi.

”Päiväkirjat ovat kuitenkin itselle kirjoitettuja, toisin kuin somepäivitykset. Sosiaalisessa mediassa lähtökohta on, että kirjoittaja tietää kirjoittavansa yleisölle.”

Lue myös: Somessa naista etsinyt olikin väkivaltainen vainoaja – Mieti, ennen kuin jaat tuntemattoman julkaisun

Kaikilla on vapaus valita

Avautumisen rajoja on vaikea määritellä, sillä yksityisyyden raja on erilainen kuin kymmenen vuotta sitten tai ennen sosiaalista mediaa 20–30 vuotta sitten. Käytännössä laki on ainoa rajoittava tekijä.

Matikaisen mukaan jokaisen kannattaa kuitenkin miettiä, miten avautuminen vaikuttaa muihin ihmisiin.

”Kaikki eivät halua avautua. Jos kertoo parisuhteesta, toinen osapuoli on läsnä avautumisessa, halusi tai ei. Voiko avautuminen olla haitaksi esimerkiksi perheenjäsenille tai työkavereille? Kannattaa muistaa, että päivitykset jäävät nettiin. On hyvä ajatella, voiko tästä seurata jotain ikävää viiden tai kymmenen vuoden päästä?”

Avoimuus on hyväksyttävää, mutta samalla sitä ei voi odottaa muilta. Kaikilla on vapaus valita, millaisen somestrategian valitsee.

Lue myös: ”Elämäni muuttui somessa esitykseksi” – Kirjailija Joonas Konstig lähti sosiaalisesta mediasta eikä kadu päätöstään lainkaan

X