Pitäisikö riskiryhmäläisille kertoa korona-altistumisesta nykyistä nopeammin? Tartuntaketjujen jäljityksessä ei ole ohituskaistaa, usein vain aikajärjestys

Jaa artikkeliTilaa Seura
Koronavilkku on yksi tartuntaketjujen varoitusväline, mutta sekään ei ole automaattinen. © Koronavilkku.fi
Koronan tartuntaketjujen jäljitysvauhdissa on suuria alueellisia eroja. Joissain kunnissa altistumisilmoituksen saa lähes heti, toisissa siihen kuluu päiviä tai jopa viikko. Riskiryhmäläisetkin saavat odottaa vuoroaan.

Kun ihmisellä todetaan koronavirus, tartuntaketjujen katkaisemiseksi terveysviranomaiset alkavat tavoitella hänen virukselle altistamaansa lähipiiriä: perhettä, työkavereita, tuttavia – mutta aina tämä ei ole mahdollista, eikä ainakaan nopeaa.

Ihmiset ovatkin ihmetelleet, miksi jopa perheenjäsenille virallinen tieto läheisen tartunnasta tuntuu tulevan pitkällä viiveellä: koronavilkku-sovellus ei välttämättä laula eikä kukaan soita perään moneen päivään.

Tilanne vaihteleekin eri puolilla Suomea huomattavan paljon. Pääkaupunkiseudulla tartuntaketjujen jäljitys ruuhkautui pahasti jo syksyllä, Sisä-Suomessa on pystytty toimimaan lähes reaaliajassa.

Etelä-Savossa sotekuntayhtymä Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo, että heillä tartuntaketjujen jäljille päästään usein hyvinkin nopeasti. Jäljitystiimi voi soittaa altistuneille jopa samana päivänä.

”Kansallinen keskiarvo on noin kolme vuorokautta. Pääkaupunkiseudulla jäljittämiseen voi mennä viikko”, Seppälä kertoo.

Kainuun Sotealueen pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari kertoo, että heillä otetaan yhteys koronavirukselle altistuneisiin aikajärjestyksessä.

Edes riskiryhmiin kuuluvat ihmiset, joille virus on oletetusti vaarallisempi kuin muille, eivät saa varoitusta yhtään sen nopeammin kuin muutkaan.

Sama koskee terveydenhuollon henkilökuntaa – vaikka heillä olisi kuinka iso vaara tartuttaa riskiryhmäläisiä. Ilmoittamisessa ei ole ohituskaistaa.

”Ei kyetä priorisoimaan, vaan kontaktoidaan aikajärjestyksessä ja pyydetään listaamaan altistuneet. Yöllä ei kontaktoida. mutta aamusta iltaan kontaktointiaika on alle kymmenen minuuttia”, Koukkari sanoo.

Yksi syy kaikille saman järjestyksen käyttämiseen on tietosuoja. Jäljittäjät eivät etukäteen ja ilman lupaa edes pystyisi penkomaan ihmisten terveystietoja, ja päättelemään niistä kuka on nopeimman hälytyksen tarpeessa.

Joillain pienillä paikkakunnilla on pikahälytyksiä voitu tehdä, jos jäljittäjä on henkilökohtaisesti tuntenut etsityn ihmisen.

Koronavilkku-sovellus ei ole aukoton – kerro mieluummin itse

THL:n tietohallintajohtaja Aleksi Yrttiaho kertoo, että älylaitteisiin ladattu kotimainen Koronavilkku-sovellus on yksi apuväline, jota käyttämällä tartuntaketjujen tieto voi saavuttaa mahdollisesti altistuneet nopeammin kuin pelkällä peräänsoittelulla.

Se ei ole kuitenkaan aukoton hälyttäjä, eikä toimi kaikissa tilanteissa toivotulla tavalla.

Koronavilkun koodit eivät lähde altistuneille automaattisesti, siinäkin tarvitaan ihmiskäden apua. Testissä käynyt ja todistetusti tartunnan saanut ihminen saa hoitohenkilökunnalta erillisen koodin, jonka hän syöttää sovellukseensa ohjeiden mukaan.

Vasta sitten vilkku alkaa hälyttää mahdollisia tartunnansaajan lähistöllä olleita altistuneita – ja vain jos heillä on käytössään sama sovellus.

”Avauskoodeja antavat usein samat kunnan tai sairaanhoitopiirin henkilöt, jotka toimivat tartuntatautien jäljittäjinä. Osassa maata avauskoodien antajat ovat kuntakohtaisia ja osassa aluekohtaisia”, Yrttiaho kertoo.

Hän suosittelee, että ihmiset kertovat tartuntaepäilystään ja tartunnastaan varmuuden vuoksi myös itse aktiivisesti ja pikaisesti niille, joiden kanssa he ovat olleet tekemisissä.

”Perheen kesken tieto liikkuu varmasti nopeammin näin”, Yrttiaho sanoo.

Mitä nopeammin viestin saa lähipiirilleen, sitä nopeammin mahdolliset tartuntaketjut pystytään pysäyttämään karanteeneilla.

Jäljittäjien välttely näkyy työmailla – tartuntaketjujen nopeus on hurja

Koronan nopea leviämisvauhti näkyy etenkin työmailla.

Esimerkiksi Helsingissä laitettiin tammikuussa kiinni kokonainen rakennuskohde. Turun Meyerin telakalla on todettu 85 koronatartuntaa kuluneen kahden viikon aikana, ja sitä ennen Rauman telakalta löytyi tartuntaryväs.

Vielä pahempaa jälkeä tulee, jos varoitukset eivät mene kaikille perille ajoissa – ja varsinkin jos jäljittäjien ohjeita kartetaan.

Rakennusliiton viestintäpäällikkö Janne Mäkinen kertoo nähneensä erään työmaan sosiaalitilassa lapun, jossa on neuvottu miten koronajäljittäjän soittoon pitää vastata.

”Hyvin kyseenalainen ohjeistus. Ainoa oikea ohjeistus tulisi olla, että puhukaa totta ja sanokaa niin kuin asiat ovat”, Mäkinen sanoo.

Liiton varapuheenjohtajan Kimmo Palosen mukaan jotkut alan ulkomaalaisista työntekijöistä ovat vältelleet koronatestiin menemistä.  Etenkin keikkatyöläiset pelkäävät jopa karanteeniin joutumista, koska se tietää tienestien menettämistä.

”Ulkomaalaisten työntekijöiden asema on alisteinen, sillä he eivät ole yhteiskunnan tuen piirissä. Olosuhteet ovat pakottaneet toimimaan näin”, Palonen kertoo.

Palonen myös törmännyt tapauksiin, joissa työnantaja on kehottanut työntekijöitä sanomaan, että turvaetäisyyksiä on noudatettu, ja että rakennustyömaalla on työskennelty vain oman ydintyöryhmän kanssa. Oikeasti näin ei aina ole.

”Työnantajalla on velvollisuus taata turvalliset työskentelyolosuhteet ja noudattaa varovaisuutta. Se, mitä sanomme ei tunnu uppoavan, money talks.” Palonen kertoo.

 

X