Pitkäkestoinen korona kiusaa jopa vuosia sairastumisen jälkeen – Infektiosairauksien ylilääkäri: ”Pitkäaikaisia oireita on ­pääasiassa työikäisillä”

Koronaan sairastuneet voivat kärsiä kuukausia esimerkiksi väsymyksestä, aivosumusta tai hiustenlähdöstä. Virus voi aiheuttaa myös jälkitaudiksi miellettäviä oireita, kuten keuhkokuumeen tai veren hyytymistä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Rokotteet ovat paras suoja vakavaa tautimuotoa vastaan.

Koronaan sairastuneet voivat kärsiä kuukausia esimerkiksi väsymyksestä, aivosumusta tai hiustenlähdöstä. Virus voi aiheuttaa myös jälkitaudiksi miellettäviä oireita, kuten keuhkokuumeen tai veren hyytymistä.
Teksti:
Jesse Raatikainen

Muutama prosentti koronaan sairastuneista saa vakavia oireita, jotka jatkuvat vielä kolmen kuukauden jälkeen sairastumisesta.

”Useimmilla toipuminen lähtee hyvin liikkeelle, mutta joillakin oireet saattavat kestää kuukausia, jopa vuosia”, ­sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ylilääkäri Helena Liira.

Pitkäkestoinen korona oireineen ja ennusteineen tunnetaan koko ajan paremmin.

Hus sai EU:lta 6,5 miljoonan euron apurahan, jonka avulla tutkitaan pitkäaikaisen sairastumisten syitä ja mekanismeja. Tarkkoja syitä ei tiedetä, mutta ne voivat liittyä tulehdukseen tai kyse on autoimmuunireaktiosta, jolloin vasta-aineet alkavat hyökätä kehon omaa puolustusjärjestelmää vastaan.

”Ehkä geneettistä alttiutta. Jotkut sairastuvat herkemmin sekä koronaan että pitkäkestoiseen koronaan. Vielä ei ole tietoa, mikä syy taustalla on, todennäköisesti useita syitä.”

Lue myös: Mistä pitkäkestoisen koronan oireet tunnistaa? Miten pitkäkestoista koronaa sairastavaa hoidetaan? Näin neurologi vastaa 10 kysymykseen

pitkäkestoista koronaa potee moni

Pitkäkestoista koronaa sairastava väsyy helposti. © iStock

Pitkäkestoinen korona

Pitkäkestoinen korona voi ilmetä monin tavoin. Tavallisimpia oireita ovat väsymys, huono rasituksen sieto, hengenahdistus, rintakehän kiputilat, neurokognitiiviset oireet, kuten aivosumu, jossa arki tuntuu sujuvan kuin usvassa, huimaus, unihäiriöt sekä haju- ja makuaistin häiriöt. Uuden tutkimuksen mukaan myös hiustenlähtöä on havaittu.

Esimerkkinä pitkäkestoisesta koronasta parantumisesta Helena Liira käyttää BMJ Global Health -julkaisun artikkelia, jossa seurattiin hajuaistin paranemista. Hajuaisti on koronan selkeimpiä oireita, ­joten sen seuraaminen on helpointa.

Hajuaistin menettäminen on tyypillinen alkuvaiheen oire, mutta vaikeampi hajuaistin muutos voi kestää ­viikoista kuukausiin. Tutkimuksen ­mukaan puolet oireellisista paranevat nopeasti, kolmen kuukauden jälkeen ­oireesta kärsii 10 prosenttia sairastuneista ja puolen vuoden jälkeen enää neljä prosenttia.

Vaikka pitkäkestoisesta koronasta puhutaan usein jälkitautina, teknisesti se ei ole sitä, koska kyseessä on sama ­tauti. Koronavirus voi kuitenkin ­aiheuttaa jälkitaudiksi miellettäviä oireita, kuten keuhkokuumeen tai veren hyytymistä, mikä voi johtaa esimerkiksi keuhkoveritulppaan.

”Koronainfektion sairastamisen jälkeen riski sairastua sydäninfarktiin, sydämen vajaatoimintaan, sydänlihas- ja sydänpussin tulehdukseen ja rytmihäiriöihin on kohonnut”, sanoo Turun yliopistollinen keskussairaalan infektiosai­rauksien ylilääkäri, professori Jarmo Oksi.

Hänen mukaansa virus saattaa käynnistää osalla pitkään jatkuvaa verisuonten seinä­mien tulehduksellista tilaa, jonka seurauksena moniin ­elimiin voi kehittyä vaikeasti havaittavaa toiminnanvajausta. Sen seurauksena voi puhjeta piileviä sairauksia tai aiemmat perussairaudet voivat oireilla pahemmin.

Pitkäkestoiseen koronaan sairastuneita voidaan kuntouttaa. ”Liikunta on tärkeää. Kun oireet estävät liikkumasta, on tärkeä antaa lääkkeitä, jotka auttavat”, sanoo Husin ylilääkäri Helena Liira. Täsmälääkettä koronaan ei vielä ole. © Tommi Tuomi

Pitkäkestoiseen koronaan sairastuneita voidaan kuntouttaa. ”Liikunta on tärkeää. Kun oireet estävät liikkumasta, on tärkeä antaa lääkkeitä, jotka auttavat”, sanoo Husin ylilääkäri Helena Liira. Täsmälääkettä koronaan ei vielä ole. © Tommi Tuomi

Ymmärrys pitkittyneen koronan oireilusta lisääntyy

Pitkäaikaiseen koronaan sairastuneet voivat ­seurata hoitosuosituksia ja omahoito-ohjelmia esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalan tai WHO:n verkkosivuilla. Täsmälääkettä ei vielä ole.

Potilaita voidaan kuntouttaa. Toimista sovitaan kunkin yksilöllisen tilanteen mukaan: fysioterapiaa, psykologista apua, mutta myös lääkkeitä. Esimerkiksi sydämentykytystä lääkitään beetasalpaajilla.

Vaikeimmat tapaukset lähe­tetään Husin ­poliklinikalle, mutta resurssit ovat Helena Liiran mukaan pienet. Vain ”jäävuoren huippu” voidaan hoitaa.

Jarmo Oksi huomauttaa, että lääkärin puoleen on syytä kääntyä, jos väsymys on vielä kolmen kuukauden jälkeen niin voimakasta, että se vaikuttaa merkittävästi arjesta selviytymiseen.

”Merkittävän keuhko-oireiston esiintyminen yli kolmen kuukauden jälkeen on myös aihe lääkärin tutkimukseen. Merkittävien rintakipujen tai rytmihäiriötuntemusten esiintyminen on aiheellista arvioida lääkärillä jo huomattavasti aiemmin”, Jarmo Oksi neuvoo.

Terveydenhuollossa ymmär­retään koronaa yhä ­paremmin.

”On huomattu, että pitkäaikaisia oireita on ­pääasiassa työikäisillä. Jostain ­syystä ikäihmisille tai nuorille ei tule niin paljon pitkäkestoista ­koronaa”, Liira sanoo.

Maskilla vai ilman?

Koronapandemia on nyt luokiteltu endemiaksi, mikä tarkoittaa, että virusta esiintyy jatkuvasti.

Liira painottaa, että rokotteet ovat tärkein keino suojautua vakavalta tautimuodolta. Myös täyden rokotesarjan saaneet voivat sairastua pitkäkestoiseen koronaan, mutta oireet tulevat pääasiassa lievempinä.

”Kannattaa ottaa kaikki ­rokotteet, jotka on mahdollista saada. Tämä voi olla tosi kova tauti. Ei kannattaisi ottaa pitkäkestoisen koronan riskiä jättämällä rokote ottamatta.”

Suojamaskia kannattaa käyttää Liiran mukaan oman harkinnan mukaan. Hän kertoo itse käyttävänsä hengityssuojainta esimerkiksi ruuhkaisissa liikennevälineissä.

”Kun on huomattu, miten maskinkäyttö estää hengitystieinfektioita muutenkin, en ihmettelisi, vaikka Suomessa käytettäisiin maskia jatkossakin epidemia-aikoina ruuhkaisissa liikennevälineissä.”

rokotesuoja

Virusta on liikkeellä paljon, sanoo Rokotetutkimus­keskuksen johtaja Mika Rämet. © Timo Heikkala / Lehtikuva

Lue myös: Mika Rämet: ”Rokotesuoja on hyvä päivittää” – Rokotteet tehoavat vakavaan tautimuotoon, koronatapausten määrä ei näytä laskevan

X