Pitkäkestoinen korona kiusaa jopa vuosia sairastumisen jälkeen – Infektiosairauksien ylilääkäri: ”Pitkäaikaisia oireita on pääasiassa työikäisillä”
Muutama prosentti koronaan sairastuneista saa vakavia oireita, jotka jatkuvat vielä kolmen kuukauden jälkeen sairastumisesta.
”Useimmilla toipuminen lähtee hyvin liikkeelle, mutta joillakin oireet saattavat kestää kuukausia, jopa vuosia”, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ylilääkäri Helena Liira.
Pitkäkestoinen korona oireineen ja ennusteineen tunnetaan koko ajan paremmin.
Hus sai EU:lta 6,5 miljoonan euron apurahan, jonka avulla tutkitaan pitkäaikaisen sairastumisten syitä ja mekanismeja. Tarkkoja syitä ei tiedetä, mutta ne voivat liittyä tulehdukseen tai kyse on autoimmuunireaktiosta, jolloin vasta-aineet alkavat hyökätä kehon omaa puolustusjärjestelmää vastaan.
”Ehkä geneettistä alttiutta. Jotkut sairastuvat herkemmin sekä koronaan että pitkäkestoiseen koronaan. Vielä ei ole tietoa, mikä syy taustalla on, todennäköisesti useita syitä.”
Pitkäkestoista koronaa sairastava väsyy helposti. © iStock
Pitkäkestoinen korona
Pitkäkestoinen korona voi ilmetä monin tavoin. Tavallisimpia oireita ovat väsymys, huono rasituksen sieto, hengenahdistus, rintakehän kiputilat, neurokognitiiviset oireet, kuten aivosumu, jossa arki tuntuu sujuvan kuin usvassa, huimaus, unihäiriöt sekä haju- ja makuaistin häiriöt. Uuden tutkimuksen mukaan myös hiustenlähtöä on havaittu.
Esimerkkinä pitkäkestoisesta koronasta parantumisesta Helena Liira käyttää BMJ Global Health -julkaisun artikkelia, jossa seurattiin hajuaistin paranemista. Hajuaisti on koronan selkeimpiä oireita, joten sen seuraaminen on helpointa.
Hajuaistin menettäminen on tyypillinen alkuvaiheen oire, mutta vaikeampi hajuaistin muutos voi kestää viikoista kuukausiin. Tutkimuksen mukaan puolet oireellisista paranevat nopeasti, kolmen kuukauden jälkeen oireesta kärsii 10 prosenttia sairastuneista ja puolen vuoden jälkeen enää neljä prosenttia.
Vaikka pitkäkestoisesta koronasta puhutaan usein jälkitautina, teknisesti se ei ole sitä, koska kyseessä on sama tauti. Koronavirus voi kuitenkin aiheuttaa jälkitaudiksi miellettäviä oireita, kuten keuhkokuumeen tai veren hyytymistä, mikä voi johtaa esimerkiksi keuhkoveritulppaan.
”Koronainfektion sairastamisen jälkeen riski sairastua sydäninfarktiin, sydämen vajaatoimintaan, sydänlihas- ja sydänpussin tulehdukseen ja rytmihäiriöihin on kohonnut”, sanoo Turun yliopistollinen keskussairaalan infektiosairauksien ylilääkäri, professori Jarmo Oksi.
Hänen mukaansa virus saattaa käynnistää osalla pitkään jatkuvaa verisuonten seinämien tulehduksellista tilaa, jonka seurauksena moniin elimiin voi kehittyä vaikeasti havaittavaa toiminnanvajausta. Sen seurauksena voi puhjeta piileviä sairauksia tai aiemmat perussairaudet voivat oireilla pahemmin.
Pitkäkestoiseen koronaan sairastuneita voidaan kuntouttaa. ”Liikunta on tärkeää. Kun oireet estävät liikkumasta, on tärkeä antaa lääkkeitä, jotka auttavat”, sanoo Husin ylilääkäri Helena Liira. Täsmälääkettä koronaan ei vielä ole. © Tommi Tuomi
Ymmärrys pitkittyneen koronan oireilusta lisääntyy
Pitkäaikaiseen koronaan sairastuneet voivat seurata hoitosuosituksia ja omahoito-ohjelmia esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalan tai WHO:n verkkosivuilla. Täsmälääkettä ei vielä ole.
Potilaita voidaan kuntouttaa. Toimista sovitaan kunkin yksilöllisen tilanteen mukaan: fysioterapiaa, psykologista apua, mutta myös lääkkeitä. Esimerkiksi sydämentykytystä lääkitään beetasalpaajilla.
Vaikeimmat tapaukset lähetetään Husin poliklinikalle, mutta resurssit ovat Helena Liiran mukaan pienet. Vain ”jäävuoren huippu” voidaan hoitaa.
Jarmo Oksi huomauttaa, että lääkärin puoleen on syytä kääntyä, jos väsymys on vielä kolmen kuukauden jälkeen niin voimakasta, että se vaikuttaa merkittävästi arjesta selviytymiseen.
”Merkittävän keuhko-oireiston esiintyminen yli kolmen kuukauden jälkeen on myös aihe lääkärin tutkimukseen. Merkittävien rintakipujen tai rytmihäiriötuntemusten esiintyminen on aiheellista arvioida lääkärillä jo huomattavasti aiemmin”, Jarmo Oksi neuvoo.
Terveydenhuollossa ymmärretään koronaa yhä paremmin.
”On huomattu, että pitkäaikaisia oireita on pääasiassa työikäisillä. Jostain syystä ikäihmisille tai nuorille ei tule niin paljon pitkäkestoista koronaa”, Liira sanoo.
Maskilla vai ilman?
Koronapandemia on nyt luokiteltu endemiaksi, mikä tarkoittaa, että virusta esiintyy jatkuvasti.
Liira painottaa, että rokotteet ovat tärkein keino suojautua vakavalta tautimuodolta. Myös täyden rokotesarjan saaneet voivat sairastua pitkäkestoiseen koronaan, mutta oireet tulevat pääasiassa lievempinä.
”Kannattaa ottaa kaikki rokotteet, jotka on mahdollista saada. Tämä voi olla tosi kova tauti. Ei kannattaisi ottaa pitkäkestoisen koronan riskiä jättämällä rokote ottamatta.”
Suojamaskia kannattaa käyttää Liiran mukaan oman harkinnan mukaan. Hän kertoo itse käyttävänsä hengityssuojainta esimerkiksi ruuhkaisissa liikennevälineissä.
”Kun on huomattu, miten maskinkäyttö estää hengitystieinfektioita muutenkin, en ihmettelisi, vaikka Suomessa käytettäisiin maskia jatkossakin epidemia-aikoina ruuhkaisissa liikennevälineissä.”
Virusta on liikkeellä paljon, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. © Timo Heikkala / Lehtikuva
