Poliisilta jää jopa 100 000 hälytysajoa ajamatta vuosittain – ”Ei poliisin tehtävä pitäisi olla käydä läpi, mitä rikoksia tutkitaan ja mitä jätetään tutkimatta”

Jaa artikkeli
Poliisien resurssipula
Muutos huonompaan alkoi Jonne Rinteen havaintojen mukaan 2010-luvun puolessa välissä. Nyt poliiseja on noin 7 380. © iStock
Suomen poliisijärjestöjen liitto kritisoi poliitikkojen tapaa sysätä poliiseille yhä uusia virkatehtäviä ilman, että niitä hoitavien työntekijöiden määrää lisätään.

Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) kertoi tammikuun 26. päivänä keinoista, joilla viranomaiset pyrkivät puuttumaan koulukiusaamiseen ja kouluväkivaltaan. Saramo väitti samalla, että tämän hallituskauden aikana Suomeen on palkattu 300 poliisia lisää.

Onko poliisien määrää todella kasvatettu, Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne?

”Ei ole. Toki hallitusohjelmaan on kirjattu, että poliisien määrää kasvatetaan 7 500:an, mutta nykyiset rahoituskehykset eivät mahdollista tätä eli ei poliiseja näillä näkymin ole myöskään tulossa lisää”, Jonne Rinne sanoo.

Rinne painottaa, että syitä poliisien lisäämiselle olisi kyllä yllin kyllin.

”Poliisille tulee koko ajan lisää tehtäviä ilman, että poliisien määrää kasvatetaan samalla. Lainsäätäjän tiedossa on kyllä, että lakimuutokset vaatisivat lisähenkilökunnan palkkaamista, mutta näin ei tehdä.”

Uusia tehtäviä poliisille on tullut viime vuosina esimerkiksi uuden alkoholilain valvonnasta, nettirikosten lisääntymisestä – ja koronarajoitusten valvonnasta.

”Yhä uusien tehtävien takia monia hälytyskeikkoja jää tekemättä”, Rinne sanoo.

Poliisilta jää satatuhatta hälytysajoa tekemättä

Poliisilla on noin miljoona hälytyskeikkaa vuodessa, joista jopa 10 prosenttia jää Jonne Rinteen mukaan kokonaan ajamatta resurssipuutteen eli puuttuvien poliisien takia.

”Tavallisiin ihmisiin kohdistuvia tavallisia rikoksia rajoitetaan eli niitä ei tutkita tai niiden tutkinta keskeytetään vähäisyysperiaatteen tai kustannusperiaatteen perusteella.”

Kyse ei ole pelkästään pienistä omaisuusrikoksista, kuten pyörävarkauksista. Myös vakavampia rikoksia, kuten pahoinpitelyjä, jää toisinaan tutkimatta säästösyistä.

Nyt koulukiusaamisen ja kouluväkivallan hoitamistakin sysätään yhä enemmän poliisille.

”Meillä on kädet täynnä töitä muutenkin, joten ei voi aina ajatella, että tämänkin asian hoitaa poliisi.”

Jonne Rinne haluaisi kyllä, että poliisi puuttuisi kouluväkivaltaan, koska se on pahimmillaan vakavaa rikollisuutta. Mutta käytännössä jalkautumiseen ei ole juuri enää aikaa.

”Ennen poliisi teki paljonkin ennaltaehkäisevää työtä, ja aikaisemmin meillä oli koulupoliisiryhmät, jotka kiersivät kouluissa ja nuorisotilaisuuksissa. Tämä on vähentynyt paljon.”

Ennaltaehkäisystä ennalta karsimiseen

Muutos huonompaan alkoi Jonne Rinteen havaintojen mukaan 2010-luvun puolessa välissä. Sitä edeltävinä huippuvuosina poliiseja oli Suomessa noin 8 000. Nyt töissä on laskutavasta riippuen ehkä 7 380.

Poliisilaitoksille on perustettu 2010-luvulla yhä enemmän esikäsittely-yksiköitä, joissa osa rikoksista seulotaan suoraan ö-mappiin eli niiden tutkintaa ei edes aloiteta säästösyistä.

”Ei poliisin tehtävä pitäisi olla käydä läpi, mitä rikoksia tutkitaan ja mitä jätetään tutkimatta. Lainsäätäjä on säätänyt tehtävät, ja ne kaikki pitäisi virkavastuulla myös hoitaa”, Jonne Rinne sanoo.

Lue myös: Suomea uhkaa hoitajapula: Vuonna 2030 tarvitaan jopa 30 000 vanhustenhoitajaa enemmän kuin nyt – Miksi hallitus on lisännyt koulutuspaikkoja vain 5 000:lla?

X