Tuore tutkimus paljastaa: Oppilaita määrätään väärin perustein S2-ryhmään – Maahanmuuttajataustaiset koululaiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa
Tuore tutkimus paljastaa, että oppilaita määrätään väärin perustein S2-ryhmään. Tämä asettaa vieraskieliset oppilaat usein eriarvoiseen asemaan.
S2-oppimäärä pitäisi uudistaa, sanovat asiantuntijat.
Noin joka viidennen suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärää opiskelevan lapsen tai nuoren lukutaitotaso riittäisi S1-oppimäärän mukaiseen opiskeluun.
Näin kertoo tutkija Lauri Ståhlberg, jonka tuore tutkimus on juuri vertaisarvioitu. Artikkeli on osa Ståhlbergin väitöskirjaa, jota hän tekee Helsingin yliopistossa.
Tutkijan mukaan jopa noin viidesosa S2-oppimäärää opiskelevista luki suomenkielisiä tekstejä sujuvammin ja ymmärsi niitä paremmin kuin vähintään kolmasosa S1-oppimäärää opiskelevista.
”Tulos oli hieman yllättävä”, Lauri Ståhlberg sanoo.
Tutkimuksen tulos tuo esiin sen, että yhdenvertaisuus ei toteudu tasaisesti kaikissa kouluissa.
”Kouluihin tarvittaisiin kielitaidon arviointityökaluja, jotta S2-resurssit saataisiin jaettua mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.”
S2-oppimäärä pitäisi uudistaa
Suomi toisena kielenä -oppimäärä (S2) on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät pärjää suomen äidinkielen tunneilla. Se on erityisesti tarpeen lapsille, jotka ovat vasta oppineet suomen kielen.
S2-oppimäärän sisällä on suuria tasoeroja. Joillakin S2-oppilailla on suuria vaikeuksia suomen kielen luku- ja kirjoitustaidossa. Tämä selvisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) tammikuussa ilmestyneestä tutkimuksesta.
Toisaalta jo aiemmin on tiedetty, että yksittäisiä maahanmuuttajataustaisia oppilaita on joutunut S2-ryhmään, vaikka suomi olisi ollut vahvempi kieli kuin heidän virallinen äidinkielensä. Tämä on asettanut maahanmuuttajataustaiset nuoret eriarvoiseen asemaan, kun heidän kielitaitonsa ei ole kehittynyt yhtä hyvin kuin suomea äidinkielenään opiskelevien.
Asiantuntijat ovat jo aiemmin arvostelleet S2-järjestelmää vanhentuneeksi.
Kasvatustieteiden väitöskirjatutkija Maija Yli-Jokipii sanoi marraskuussa Seuralle, että S2 on luotu aikana, jolloin Suomessa oli huomattavasti vähemmän maahanmuuttajataustaisia kuin nykyään. Hänen mukaan oppilaiden kuuluisi saada kielellistä tukea kaikilla tunneilla, ei vain S2-tunneilla.
Opetusministeri Li Andersson myönsi aiemmin tammikuussa, että Suomi ei ole onnistunut tukemaan riittävästi vieraskielisiä oppilaita.
S2-opetuksella on kouluissa tärkeä paikka niille lapsille, joiden kielitaidossa puutteita. © LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Syitä voi olla monia
Miksi oppilaita joutuu S2-ryhmään, vaikka heidän kielitaitonsa riittäisi S1-ryhmään?
Lauri Ståhlbergin mukaan syitä voi olla monia.
S2-oppimäärä sisältää lukutaidon lisäksi monia muita osa-alueita, kuten esimerkiksi kirjoittamisen ja kommunikaatiotaidot.
”Saattaa kuitenkin olla, että monet riittävän lukutaidon saavuttaneet on määritelty S2-oppimäärän opiskelijoiksi jollain muulla kuin kielitaitoperusteella.”
Oppilas voi opiskella S2-oppimäärää esimerkiksi siksi, että hänen virallinen äidinkielensä on jokin muu kuin suomi. Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla peruste S2-oppimäärälle.
”Joissain tapauksissa oppilaat saattavat myös olla kirjoilla S2-oppimäärän opiskelijoina, vaikka opetus tapahtuu todellisuudessa lähes ainoastaan suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tunneilla.”
Rahoitusperuste arvioitava uudelleen
Lauri Ståhlbergin mukaan S2:n toimintamalleja tulisi arvioida uudelleen. Tärkeää olisi esimerkiksi kehittää S2-oppimäärää opiskelevien kielitaidon arvioinnin tueksi testi, jossa olisi luokkatasoiset normit.
”Tällä hetkellä oppilas saattaa aloittaa ja lopettaa peruskoulun S2-oppimäärän opiskelijana, eikä kielitaitoa välttämättä arvioida kovinkaan systemaattisesti matkan varrella. Käytännöissä lienee kuitenkin paljon vaihtelua koulujen välillä.”
Lisäksi lukemisen tukea tulisi lisätä etenkin yläkouluissa ja sen kohdentamista tarkentaa.
”Kouluissa on oppilaita, jotka tarvitsisivat tukea lukemiseen, mutta eivät saa sitä. Ja toisaalta on oppilaita, jotka saavat tukea, vaikka eivät tarvitse sitä.”
Kolmanneksi Ståhlbergin mielestä joitain S2-oppimäärän rahoitusperusteita voisi pohtia tarkemmin.
”Tukea jaetaan osittain sillä perusteella, kuinka monta oppilasta S2-oppimäärää opiskelee. Tämä saattaa vaikuttaa joissain tapauksissa motivaatioon siirtää oppilas S2-oppimäärästä S1-oppimäärään.”
Lauri Ståhlberg väitöskirjaan kuuluva artikkeli NIMI julkaistaan NMI Bulletin -julkaisussa.
Hänen väitöskirjaansa kuuluva artikkeli ”Lukutaidon yhteys suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärän kohdentumiseen toisella ja seitsemännellä luokalla” julkaistaan Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä.
Tutkimuksessa verrattiin S1- ja S2-oppimäärää opiskelevien teknistä lukutaitoa ja tekstinymmärtämistä. Aineistona käytettiin toisella luokalla 4 146 (S1) ja 1 412 (S2) oppilaan lukutaitotuloksia. Seitsemännellä luokalla vastaavasti 1531 (S1) ja 439 (S2).
Ståhlbergin Lukuseula-yritys on kehittänyt lukutaitoa mittaavan Lukuseula-testin, jota käyttää Suomessa noin 50 000 lasta vuosittain. Arviointivälineeseen kehitetään parhaillaan myös S2-kielitaitotestiä.