Oppimishäiriö diagnosoidaan herkemmin luokan nuorimmilla – Tutkija: ”Epäkypsyys oppimistaidoissa saatetaan tulkita väärin oppimishäiriöiksi”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Oppimishäiriö diagnosoidaan herkimmin luokkansa nuorimmilla oppilailla.
Luokkansa nuorimmat saavat muita herkemmin lähetteen erikoissairaanhoitoon ja oppimishöiriödiagnoosin. © iStock
Suhteellisesti nuoret lapset saavat oppimishäiriödiagnoosin muita todennäköisemmin. Sama havainto luokkansa nuorimmista on aiemmin tehty myös ADHD-diagnoosin ja koulukiusaamisen riskitekijöinä.

Loppuvuodesta syntyneet lapset saavat erikoissairaanhoidossa todennäköisemmin diagnoosin oppimishäiriöstä kuin vanhemmat ikätoverinsa, selviää Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Oppimishäiriö sinänsä ei vaikuta olevan ikäluokkansa nuorimmilla olevan sen yleisempi, vaan selitys löytyy todennäköisesti siitä, että nuorimmat lapset lähetetään herkemmin tutkittaviksi. Sama havainto on tehty eri maissa riippumatta siitä, milloin koulunaloituksen raja on.

”Britanniassa raja menee syksyllä eli luokan nuorimmat on syntyneet kesällä. Silti suhteellisen iän vaikutus on sama. Esimerkiksi talvikaudella esiintyvät infektiot eivät voi selittää, miksi joinain kuukausina syntyneillä olisi enemmän oppimishäiriöitä”, sanoo tutkija Bianca Arrhenius Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Turun yliopiston tutkimus tehtiin rekisteriaineistosta, jossa oli mukana lähes 400 000 lasta. Oppimishäiriö diagnosoitiin todennäköisemmin ikäluokkansa nuorimmilla.

Turun yliopiston tutkimus tehtiin rekisteriaineistosta, jossa oli mukana lähes 400 000 lasta. © iStock

ADHD:n ja oppimishäiriödiagnoosien välillä ei yhteyttä

Suurella osalla lapsista, joilla todetaan oppimishäiriö, diagnosoidaan myös ADHD. Siksi tutkijat yllättyivät, kun tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä liitännäisen ADHD:n sekä syntymäkuukauden ja oppimishäiriödiagnoosin välillä.

Suhteellisen nuoruuden tiedetään entuudestaan olevan koulukiusaamisen, ADHD:n ja muiden psyykkisten häiriöiden riskitekijä. Syyt erikoissairaanhoitoon ohjaamiselle ovat usein monisyisiä, mutta näyttä siltä, että loppuvuodesta syntyminen vaikuttaa oppimishäiriödiagnoosin saamisen todennäköisyyteen itsessään.

Syitä tälle ei varmuudella tiedetä, mutta vaikuttaa todennäköiseltä, että nuoremmat lapset ohjataan erikoissairaanhoitoon muita herkemmin.

”Joillakin lapsilla epäkypsyys oppimistaidoissa saatetaan tulkita väärin oppimishäiriöiksi. Tai nuorimpia lähetetään epäkypsän käytöksen ja muiden tekijöiden vuoksi erikoissairaanhoitoon ja samalla he saavat oppimishäiriödiagnoosin”, sanoo Bianca Arrhenius.

Varsinkin koulupolun ensimmäisinä vuosina ikäluokkansa nuorimmat tarvitsevat enemmän aikuisten tukea koulunkäyntiinsä.

Varsinkin koulupolun ensimmäisinä vuosina ikäluokkansa nuorimmat tarvitsevat enemmän aikuisten tukea koulunkäyntiinsä. © iStock

Systemaattinen seulonta auttaisi

Suhteellisen iän vaikutus samana vuonna syntyneiden välisiin eroihin vähenee iän myötä. Vielä yläasteellakin opiskelussa menestyvät keskimäärin paremmin alkuvuonna syntyneet, mutta ero kaventuu merkittävästi koulupolun ensimmäisistä vuosista.

”Ekaluokkalaisilla puolen vuoden ikäero voi olla kehityksessä paljon. Jos ajatellaan pientä vauvaa, kuukauden tai parin ikäero on jo hyvin merkittävä. Työelämässä näitä eroja ei juurikaan enää havaita”, sanoo Arrhenius.

Ikäero vaikuttaa kuitenkin siihen, kuinka todennäköisesti lapsella diagnosoidaan oppimishäiriö. Siksi koulun ja terveydenhuollon aikuisten tulisi pitää mielessään suhteellisen nuoruuden vaikutus – siinä nimittäin piilee sekä yli- että alidiagnostiikan riski. Ikäluokkansa vanhimmilla oppimishäiriö voi jäädä tunnistamatta, nuoremmat taas päätyvät tutkittavaksi liiankin herkästi.

”Joskus voi olla paikallaan seurata tilannetta. Aika voi joissain tapauksissa korjata oppimiseen ja käytökseen liittyvän epäkypsyyden, joka saattaa näyttää oppimishäiriöltä. Toisaalta selkeät oppimishäiriöt olisi tärkeä todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta lapsi saisi tarvitsemansa tukitoimet.”

Oppimishäiriöitä voisikin Arrheniuksen mukaan seuloa systemaattisesti, jotta yhdenvertaisuus koulumaailmassa toteutuisi.

”Jos oppimishäiriöitä seulottaisiin Suomessa yhteisiä toimintatapoja noudattaen esimerkiksi ykkösluokalla, se saattaisi korjata vinoumaa. Silloin suhteellisen nuoruuden aiheuttamaa efektiä, jossa nuoremmat saavat enemmän diagnooseja, ei pitäisi syntyä.”

Toinen asia, joka saattaisi tasoittaa eroja oppimishäiriöiden diagnostiikassa on koulunaloituksen viivästäminen epäkypsillä lapsilla, toki yksilöllistä harkintaa käyttäen.

Suomessa vain prosentti ikäluokasta menee aiottua myöhemmin kouluun. Tanskassa vastaava luku on 10 prosenttia. Tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että maassa esimerkiksi ADHD-diagnoosit jakautuvat ikäluokan sisällä tasaisemmin.

”Toisaalta tutkimuksissa on myös saatu tuloksia, että suhteellisen nuoruuden efekti siirtyy vain eri yksilöihin: niihin, jotka ovat jälleen luokkansa nuorimpia”, muistuttaa Bianca Arrhenius.

Lue myös: Tutkimus: Opettajan tunnetuki auttaa yläkoululaisia opiskelussa – ”Opettaja kohdistaa oppilaille positiivisia kommentteja ja odotuksia”

X