Saamelaiset juhlivat kansallispäiväänsä – Onko poroja, ala joikata ja pari muuta juttua, jotka voit jättää sanomatta saamelaiselle
Saamelaiset eivät ole eksoottisia eläimiä, joita voi koska tahansa pyytää joikaamaan, muistuttaa nuori saamelaisaktivisti.
Saamelaiset viettävät kansallispäivää 6. helmikuuta.
Saamelaiset juhlivat kansallispäiväänsä 6. helmikuuta. Juhlapäivä on ollut almanakoissamme jo lähes parikymmentä vuotta, mutta valtaväestön tietämys vähemmistökansasta on yhä varsin huteraa.
Näin voi ainakin päätellä vinkeistä, jotka nuori saamelaisaktivisti Ture Laiti listasi Seuran pyynnöstä suomalaisille kansallispäivän kunniaksi.
Parikymppinen Laiti on syntynyt Ruotsissa ja asuu Orivedellä. Hänellä on kokemusta siitä, millaista on olla ympäristönsä ainoa saamelainen ja toimia kulttuurinsa sanansaattajana – halusipa sitä tai ei.
Aktivistin uransa Laiti aloitti jo koululaisena Tampereella.
”Olen kiertänyt lukioissa ja yläasteilla kertomassa, ketä saamelaiset ovat ja esimerkiksi millaista sortoa meihin kohdistuu, eli käytännössä käynyt paikkaamassa sitä kaikkea, mitä kouluissa ei opeteta.”
Laitin mielestä hän ei voi saamelaisena oikeastaan edes valita, haluaako hän olla aktivisti vai ei.
”Mun on vähemmistön edustajana huomattavasti helpompi elää sillä lailla, että minä ja muut saamelaisaktivistit raivataan meille suojaisa tila. Aktivismiksi riittää jo pelkästään se, että olen olemassa, puhun saamea ja pukeudun perinteisiin kansallisasuihin ja valistan ihmisiä siitä. Olen saamelainen, jonka tavanomainen eläminen tuntuu niin radikaalilta valtaväestön näkökulmasta, että sitä on pakko muotoilla aktivismiksi”, Laiti sanoo.
Ja nyt Laiti muotoilee rautalangasta muutaman vinkin, joilla suomalainen pääsee petraamaan suhtautumistaan vähemmistökansaan.
1. Kaikki saamelaiset eivät ole Lapissa syntyneitä, ja on loukkaavaa kysyä, montako poroa meillä on.
Vaikka sitä ei haluaisi heti uskoa, niin suomalainen saattaa vielä vuonna 2021 tosiaan kysyä saamelaiselta, montako poroa hänellä on.
”Lähinnähän se on kettuilua, eikö niin? Mutta ihmiset eivät näytä tajuavan, miksi se on töykeää. Paitsi että se on ilmiselvän rasistista ja stereotypisoivaa, niin sen lisäksi yksi ongelma siinä on, että ei ymmärretä sen eläimen arvoa. Se on sama kuin kysyisin, paljonko tienaat.”
Kysymys on tyhmä jo pelkästään siksikin, että Laitin mukaan saamelaisista ehkä puolella prosentilla on poronhoitajatausta.
2. Me emme kaikki osaa puhua, lukea tai kirjoittaa saameksi, eikä kielitaito määrittele yksittäisen saamelaisen saamelaisuutta.
Ture Laiti on isältään oppinut puhumaan saamen kielellä. Hän ei kuitenkaan osaa lukea ja kirjoittaa saameksi.
Monelle saamelaiselle kielen osaamattomuus on trauma. Sotien jälkeen saamelaislapset pakotettiin koulunkäyntiä varten asuntoloihin, ja saamen puhuminen kiellettiin. Sen vuoksi Laitin ikäisten saamelaisten isovanhemmat eivät välttämättä puhuneet saamea lapsilleen lainkaan.
”Kielen katoaminen on aika suurelta osin koululaitoksen syytä.”
Tämän historian valossa suomalaiselta on irvokkaan tietämätöntä olettaa, että kaikki saamelaiset osaisivat kieltään.
3. Suomalainen ei ole sellaisessa asemassa, jossa hän voisi määritellä saamelaisen saamelaisuutta.
Kysymystä siitä, kuka on saamelainen ja kuka voi sen määritellä, on käsitelty Suomessa vuosikausia eri instituutioissa. Siihen on puuttunut myös YK, jonka mukaan Suomen pitäisi antaa painoarvo saamelaisten itsemääräämisoikeudelle.
Saamelaisuuden määritteleminen voi kuitenkin alkaa myös ihan arkipäiväisessä kahvipöytäkeskustelussa.
”Saatetaan kysyä, että hei, montako prosenttia sä olet saamelainen”, Ture Laiti kertoo. ”Se on täysin järjetön kysymys, koska kyseessä on kulttuuri, johon kuulutaan tai ei kuuluta. Se ei ole genetiikkaa. Suomalaisilla on usein käsitys, että he voivat loogisesti päätellä itse, ketkä ovat ja ketkä eivät ole saamelaisia. Se ei toimi niin.”
4. Kaikki saamelaiset eivät joikaa, ja vaikka joikaisimme, emme ole velvollisia esittelemään taitojamme valtaväestön edustajan eksoottisten halujen takia.
Ture Laitiakin on pyydetty tekemään monenlaisia asioita siksi että hän on saamelainen. Ei vain joikaamaan vaan esimerkiksi demonstroimaan, osaako hän heittää köydellä poroa kiinni.
”Ihmiset ajattelee, että meillä on siihen velvollisuus vain sen takia, että joku pyytää nätisti. Pitäisi esitellä jotain meidän kulttuuriin kuuluvia asioita tai alkaa vastailla kysymyksiin, joihin saa vastauksen pienellä googlaamisella.”
Saamelaiset nähdään ikään kuin kävelevinä kulttuurisanakirjoina, jotka alkavat koska tahansa auliisti toimia toisten kouluttajina. Laiti ymmärtää sen, että suomalainen saattaa kuvitella vain olevansa kohtelias, mutta se on yksinkertaisesti rasittavaa.
Jos siis huomaat olevasi tietämätön, puhu vaikka säästä ja mene sitten kiireesti kotiin googlaamaan.
”Se on vähän sama, kuin jos tapaat astrofyysikon, niin sen sijaan että pakotat sen fyysikon vääntämään rautalangasta jotain tosi monimutkaista ihmiselle, joka ei tiedä asiasta yhtään mitään, niin voit kysyä että hei, jos olen kiinnostunut tästä aiheesta, niin mitä kirjoja voisin alkaa lukea.”
5. Olemme ihmisiä, emme esineitä, joista voidaan puhua kuin eksoottisista eläimistä tai harvinaisesta materiaalista.
Ture Laiti saattaa laittaa saamelaisasun päälle esimerkiksi ilmastomielenosoitukseen, koska asu on juhlava ja näkyy kauas.
Asu herättää kuitenkin usein myös erilaisia reaktioita.
”Mulle on sanottu esimerkiksi, että en ole koskaan ennen nähnyt aitoa saamelaista. Ymmärrän, että se on hyväntahtoista, mutta se toiseuttaa tosi paljon. Yhtä lailla se, että joku syrjii tai loukkaa saamelaista tietämättä hänestä yksilönä mitään, niin samalla tavalla on ihan helvetin raskasta, jos ihmiset on kiinnostuneita susta vain sen takia, että sä kuulut johonkin vähemmistöön.”