Saimaan kanava hiljeni, koska Venäjän vesille ei uskalleta mennä – Mistä yli miljoona tonnia kuljetetaan nyt?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Saimaan kanavalla ei tänä kesänä nähdä Suomen ja Venäjän välistä liikennettä. © Lauri Heino / Lehtikuva
Venäjä on uhannut irtisanoa Saimaan kanavan vuokrasopimuksen, jos Suomi liittyy Natoon. Nyt kanava hiljenee vuosiksi ilman irtisanomistakin.

Saimaan kanava yhdistää Saimaan vesistön Itämereen. Noin 43 kilometriä pitkästä kanavasta noin puolet on Suomen puolella, toinen puoli Venäjän puolella rajaa.

Vielä viime vuonna kanavassa kuljetettiin yli 1,3 miljoonaa tonnia raaka-aineita ja tuotteita muun muassa metsä- ja kaivannaisteollisuuden toimesta.

Miljoonien eurojen logistiikkakustannukset

Nyt kanava on hiljentynyt täysin, sillä varustamot eivät uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa yksinkertaisesti uskalla viedä kalustoaan Venäjän aluevesille, eivätkä vakuutusyhtiöt vakuuta kuljetuksia.

Siksi merkittävä osa tuosta tavaraliikenteestä siirtyy pakon edessä raideliikenteeseen ja kumipyörille.

”Nyt kanava hiljenee todennäköisesti todella pitkäksi ajaksi. Osalle yrityksistä Saimaan tämä tarkoittaa vuositasolla miljoonien eurojen logistiikkakustannusten nousua”, sanoo Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Satu Sikanen.

Kun puun tuonti Venäjältä on lakannut, tarvitaan Etelä-Karjalan puunjalostuslaitoksiin puuta muun muassa Suomesta ja Baltiasta. Miljoonat puukuutiot siirtyvät idän raideliikenteestä ja Saimaan kanavasta kumipyörille ja raiteille, mikä lisää vähintään kymmeniätuhansia raskaan liikenteen kuormia kotimaahan.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien vaikutusten myötä huoli itäisen Suomen kilpailukyvyn säilyttämisestä on kevään myötä kasvanut.

Satu Sikasen mukaan kyse ei ole vain Etelä-Karjalan huolesta, vaan tilanteen muutos koskee laajasti itäistä Suomea muun muassa Joensuuta ja Siilinjärveä myöten.

”Venäjä-yhteistyön päättyminen on iso isku itäisen ja kaakkoisen Suomen taloudelle. Kauppa ja palvelualat olivat kärsineet jo aiemmin koronarajoitusten vuoksi. Katukuva esimerkiksi Imatralla ja Lappeenrannassa on hiljentynyt. Kivijalkaliikkeitä on lopettanut ja rajalle johtavien teiden marketteja suljettu.”

Sikasen mukaan 2020-luvulle suunniteltuja Etelä-Karjalan alueen liikenneinvestointeja jää kaikkiaan nyt tekemättä noin 200 miljoonan euron edestä, kun Saimaan kanavan 95 miljoonan euron remontti jäänee totetumatta.

”Näillä investoinneilla olisi jo itsessään ollut alueelle valtava työllisyysvaikutus.”

Kymijoen kanava vai raiteita tilalle?

Teollisuuden kustannustehokkaisiin kuljetuksiin ja myös ympäristöön vedoten Satu Sikanen tuo esiin, että Etelä-Karjalassa on nyt suuret odotukset raideliikenteen parantamiseksi ja kehittämiseksi.

”Karjalan radalla investointitarpeita on Luumäeltä Joensuuhun saakka.”

Sikasen mukaan Etelä-Karjalassa ollaan läntisessä rintamassa täysin mukana ja Venäjän sotatoimet tuomitaan, mutta samalla Suomessa täytyisi pitää huoli siitä, etteivät Venäjää kohtaan suunnatut talouspakotteet käänny myös pakotteiksi Kaakkois- ja Itä-Suomen taloudelle.

”Samalla kun käännetään selkä Venäjälle, ei voi kääntää selkää Kaakkois- ja Itä-Suomelle.”

Lehtien pääkirjoituksissa ja mielipidepalstoilla on tänä keväänä kyselty Kymijoen kanava rakentamisen perään. Kymijoen kanavaa ehdotti toukokuun alussa myös muun muassa keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen.

Kymijoen kanava ei saa Sikaselta kannatusta, tosin ei hän sitä kategorisesti vastustakaan, kunhan Karjalan rataliikenne laitetaan ensin kuntoon.

”Meillä on miljardiluokan tarpeet pelkästään jo olemassa olevien ratojen kehittämiseen ja toisaalta uusien ja nopeampien junayhteyksien rakentamiseen. Siihen peilaten toivon, että nyt määrätietoisesti keskitytään raideliikenteen pullonkaulojen poistamiseen. Samalla myös tiestön korjausvelkaa pitäisi saada pienemmäksi”, Satu Sikanen sanoo.

Suunnitelmat ulos pöytälaatikoista

Lappeenrannasta kotoisin oleva hallituspuolue vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen sanoo vesiväylän Saimaalta merelle olleen tärkeä paitsi alueellisesti, myös kansallisesti ja henkilökohtaisesti.

”Kanavan poistuminen käytöstä on minulle kipeä asia, sillä Saimaan kanava on ollut minulle ja perheelleni aina hyvin läheinen. Äitini on tehnyt työuransa siellä ja itsekin olin ensimmäisessä kesätyössäni kanavamuseon oppaana”, Hanna Holopainen kertoo.

Uutta tilannetta hän pitää mullistavana.

”Hyvin harva jos kukaan osasi ennustaa, että maailman tilanne vaikuttaa tällä lailla Saimaan kanavan käyttöön. Nyt täytyy tietenkin pyrkiä pois kaikista Venäjä-riippuvuuksista, ja tämä logistinen riippuvuus on niistä yksi. Hehän ovat jo aivan selvästi lausuneet, että käyttävät kanavaa kiristyksenä, mikäli Suomi liittyy Natoon.”

Holopainen tarjoaa ratkaisuksi raideyhteyksien parantamista ja kehittämistä.

”On aika ilmiselvää, että kumipyörille siirtyminen on huonoin vaihtoehto, sillä se on sekä ympäristön että tieverkon kulumisen kannalta epäedullista. Tietysti myös teollisuuden kilpailukyvyn kannalta on merkitystä sillä, millä hinnalla tuotteita pystytään kuljettamaan. Siksi raideliikenteeseen panostaminen olisi keskeistä.”

Raideyhteyksien lisäksi Holopaisen mielestä nyt olisi aiheellista selvittää, olisiko vesitieyhteys sisämaasta merelle rakennettavissa jotakin muuta kuin nykyistä kautta.

”Aikoinaan on tehty suunnitelmia vaihtoehtoisista reiteistä, mutta kun Saimaan kanavan vuokrasopimus on saatu uudistettu, ne suunnitelmat on pantu pöytälaatikkoon. Mielestäni ne suunnitelmat pitäisi nyt kaivaa esiin ja istua alas miettimään, löytyisikö sieltä realistinen vaihtoehto.”

Kymijoen kanavaa Hanna Holopainen pitää yhtenä vaihtoehtona, mutta muistuttaa, että sitä koskevat ympäristöhaasteet tulisi pystyä ratkaisemaan kestävällä tavalla.

”Vaatii varmasti vielä lisäanalyysia, miten siitä kanavasta saataisiin teolliseen tarkoitukseen käyttökelpoinen ja samalla huomioitaisiin siellä olevat saastuneet sedimentit. Kymijoen lisäksi yksi selvitettävä reitti voisi olla vesiyhteys Saimaasta Haminaan. Liikenne- ja viestintäministeriön pitäisi tarttua tähän ja katsoa jo tehtyjen selvityksien tarjoamia vaihtoehtoja.”

Tilannekuvaa selvitetään syksyyn saakka

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki kertoo ministeriön parhaillaan arvioivan toimintaympäristön muutoksia, jotka johtuvat Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.

”Liikenne- ja viestintävirasto Traficom laatii jatkuvasti valtakunnallista tilannekuvaa, joka perustuu väestön ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tilannekuvan pohjalta LVM:n alaisuudessa toimivassa Väylävirastossa arvioidaan investointitarpeita.”

Esimerkiksi kuljetustarpeiden, -virtojen ja -reittien kehittymistä katsotaan ministeriössä kokonaiskuvana. Tilannekuvaan saataneen ensimmäisiä päivityksiä ennen kesää.

”Niiden jälkeenkin tilannekuvan päivittämistä joudutaan jatkamaan syksyyn saakka, sillä uusimmat liikenne-ennusteet valmistuvat syksyllä”, Minna Kivimäki kertoo.

Tavallisesti Saimaan kanavaa pitkin liikkuneet tuote- ja raaka-ainemäärät näyttävät siirtyvän nyt tie- ja rautatieliikenteeseen. Reitityksen suunnittelevat tuonti- ja vientiyritykset itse.

”Kanavalla on nyt ollut joka talvinen liikennekatko, ja sinä aikana toimijat muutenkin hoitavat tuonti- ja vientikuljetuksia teiden ja merisatamien kautta. Eli tie- ja rautatiereitit ovat käytössä joka talvi. Kuljetusyritykset suunnittelevat itse reittinsä ja tiedän, että tätä suunnittelua siellä nytkin tehdään.”

Saimaan kanavan korjaukseen oli varattu 95 miljoonaa euroa.

”Prosessi tuon 95 miljoonan euron osalta menee niin, että parhaillaan hallituksessa on menossa lisätalousarvioneuvottelut, ja siellä varmaan asiaa pohditaan. Eduskunta on päättänyt siitä 95 miljoonasta, eli jos se päätös halutaan muuttaa tai purkaa, niin eduskunta tekee silloin sen päätöksen. Jos tämä päätös tehdään, niin katsotaan sitten, että mihin varat ohjattaisiin.”

Minna Kivimäen mukaan Kymijoen kanavan rakentamista ei ole kuluvan kevään aikana suunniteltu.

”Tällä hetkellä katsotaan LVM:n tilannekuvatyötä. Viimeksi Kymijoen ja Mäntyharjun kanavaa on tarkasteltu 2000-luvun alussa ennen kuin Saimaan kanavan vuokrasopimuksen uusimista alettiin neuvotella. Niissä tarkasteluissa Kymijoen kanava osoittautui kannattamattomaksi, mutta siitä on aikaa, eikä uutta tarkastelua ole tehty.”

Kivimäen mukaan Karjalan junaradan mahdollinen päivittäminen tulee tarkasteluun myöhemmin tämän vuoden aikana.

”Kun tilannekuvan päivitykset valmistuvat, Väylävirasto varmasti katsoo, että minkälaisia puutteita meillä tällä hetkellä on. Siinä yhteydessä voidaan myös Karjalan rautatie arvioida”, Minna Kivimäki toteaa.

Juttua muokattu 12.5.2022 klo 8:09 ja Hanna Holopaisen nimi on korjattu.

Lue myös: Reportaasi kahden kulttuurin itärajalta – Mitä täällä asuvat venäläiset ajattelevat nykytilanteesta ja Suomesta?

Lue myös: ”Me ollaan kerran pelätty kunnolla, nyt ei pelätä” – Näin Ukrainan sota muutti elämän Suomen rajalla

X