Salakalastuksesta voi rapsahtaa jopa 7 000 euron sakko – Hintalappu on sitä korkeampi, mitä uhanalaisempi saalis

Eduskunta hyväksyi kalastuslain muutoksen, jonka mukaan uhanalaisen kalan saaliiksi ottanut joutuu korvaamaan valtiolle kalan arvon. Ennen kaikkea uudistus tulee koskemaan uhanalaisia lohikaloja sekä ankeriasta ja nieriää.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Eduskunta hyväksyi kalastuslain muutoksen, jonka mukaan uhanalaisen kalan saaliiksi ottanut joutuu korvaamaan valtiolle kalan arvon. Ennen kaikkea uudistus tulee koskemaan uhanalaisia lohikaloja sekä ankeriasta ja nieriää.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Asikainen

Aikaisemmin salakalastaja on joutunut vain luopumaan välineistään ja pulittamaan valtiolle pienen summan, esimerkiksi 100 tai 150 euroa. Sakkojen suuruus riippuu siitä, miten kalastus tapahtuu: onko kalastanut kalastuskieltoaikaan tai pyytänyt rauhoitettua kalaa.

Järvilohiemon pyytämisen hinnaksi voi lakimuutoksen myötä tulla yli 7 000 euroa.

”Tämä on todella hyvä asia äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen pelastamistyössä”, toteaa Päivi Kiiskinen Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksesta.

Maaliskuun toisella viikolla julkaistun tuoreen uhanalaisuusarvion mukaan monet vaelluskalalajimme ovat edelleen äärimmäisen tai erittäin uhanalaisia.

Rauhoitetuille eläimille ja riistalajeille on jo kauan ollut olemassa ohjeelliset arvot, joita metsästys- ja luonnonsuojelurikoksissa sovelletaan, mutta kaloilta ohjeet ovat puuttuneet.

”Uhanalaisiin kalakantoihin kohdistuu tahallista, joskus laajamittaistakin salakalastusta. Ohjeellisista arvoista säätäminen tulee helpottamaan oikeuslaitoksen työtä, jolloin rangaistuksia on helpompi määrätä”, arvioi lakimies Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliiton tiedotteessa.

Tyypillistä salakalastajaa ei ole

Salakalastusta on tapahtunut esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Kuurnan voimalaitoksen alapuolella, jonne emokalat syksyllä nousevat kutemaan.

Tyypillistä salakalastajaa ei ole, vaan heitä löytyy kaikista ikäryhmistä ja yhteiskuntaluokista. Turistit ovat jääneet kiinni salakalastusesta muutaman kerran Ala-Koitajoella.

Ala-Koitajoesta pyritään tekemään järvilohen luontaisen kierron aluetta. Turistikalastus ei kuitenkaan näyttele isoa roolia, ja joskus kyse on puhtaasta tietämättömyydestä.

”Turistit kuitenkin menettävät suomalaisten tapaan välineensä ja poliisille tehdään heistä tutkintapyyntö”, Kiiskinen toteaa.

X