SDP:n Jutta Urpilainen: Naisjytky on viesti äänestäjiltä – Velvoittaa jakamaan valtaa ja vastuuta tasaisesti

Jaa kaverilleTilaa Seura
© SAMPO KORHONEN/KUVARYHMÄ SKOY
Eduskuntavaalien suurin voittaja ovat naiset, joiden osuus kansanedustajista nousi historiallisen suureksi. Seura kysyi SDP:n Jutta Urpilaiselta, mistä tämä kertoo.

Uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista peräti 46 prosenttia on naisia.

Seura kysyi sosialidemokraattien Jutta Urpilaiselta, mitä hän ajattelee ennätyksellisen tasa-arvoisesta vaalituloksesta.

”Kyllähän tässä tuloksessa vähän ’naisjytkyn’ makua on. Sekin varmaan taustalla vaikuttaa, että puolueiden puheenjohtajien joukossa on niin miehinen enemmistö. On haluttu näyttää, että molempia sukupuolia tarvitaan”, Jutta Urpilainen toteaa.

Vaalivoittaja SDP:n 40 kansanedustajasta naisia oli 22 eli 55 prosentin enemmistö.

Miksi demareilla on useamman vaalikauden ajan ollut naisenemmistö, vaikka koko eduskunnan sukupuolijakauma on edelleen kallellaan miesten puolelle?

”Ihmisten tasa-arvoisuuden viesti on monelle naiselle omakohtainen asia, kun naisena tasa-arvoisen kohtelunsa puolesta on joutunut – ja joutuu edelleen – näkemään vaivaa. Tätä tasa-arvoa haluamme edistää kaikenlaisten ihmisten välillä, oli kyse köyhistä tai rikkaista, työntekijöistä tai työttömistä, nuorista tai vanhoista”.

Luottamuslause naisille

SDP:n listalta nousi eduskuntaan kuusi 30–40-vuotiasta naista. Uusia ovat Eveliina Heinäluoma, 31, Niina Malm, 36, Heidi Viljanen, 38 ja Piritta Rantanen, 39. Paikkansa uusivat Riitta Mäkinen, 39 ja demareiden ääniharava, varapuheenjohtaja Sanna Marin, 33.

Pirkanmaan vaalipiiristä valittu Sanna Marin sai 19 087 henkilökohtaista ääntä, eli 7 001 ääntä ja 58 prosenttia enemmän kuin SDP:n puoluejohtaja Antti Rinne.

Jutta Urpilainen on tänään 43-vuotias viidennen kauden kansanedustaja. Ensimmäistä kertaa eduskuntaan hän oli noussut suunnilleen saman ikäisenä kuin mitä 2019 vaalien ääniharava Sanna Marin oli ensimmäisen kautensa alussa vuonna 2015.

Miltä Urpilaisesta tuntuu naisten ja erityisesti nuoremman polven naisten osuuden kasvu eduskunnassa?

”Olen itse saanut ensimmäisen kerran valtakirjan 27-vuotiaana. Täytyy todeta, että on hienoa, että nuoriin naisiin luotetaan. Kun naisiakin valitaan nuorina vastuullisiin tehtäviin, heistä voi kasvaa tekijöitä myös johtotehtäviin”, Urpilainen vastaa.

Näkyykö naisten suuri osuus  päätöksenteossa?

Vuonna 2008 Urpilaisesta tuli 32-vuotiaana SDP:n historian nuorin puheenjohtaja ja ensimmäinen naispuheenjohtaja. Moni puolueen eduskuntaryhmän nuorista naisista tuli mukaan politiikkaan juuri Urpilaisen puheenjohtajakaudella.

”Jos on saanut omalta osaltaan toimia inspiraationa tai tiennäyttäjänä jollekin, tuntuu se hienolta. Olen ollut sen kannalla, että jos äänestäjät luottavat naisiin, sen tulisi näkyä myös ryhmän valinnoissa vastuullisiin tehtäviin. Tarvitsemme tekijöiksi naisia ja miehiä. Se vahvistaa viestimme siitä, että otamme tasa-arvon tosissaan. Walking the talk, kuten sanotaan.”

Jos vaalitulos oli sukupuolten osalta historiallisen tasa-arvoinen, mitä se muuttaa? Demareilla naisia on 55 prosenttia, vihreillä peräti 85 prosenttia mutta perussuomalaisilla vain 31 prosenttia eduskuntaryhmästä. Näkyvätkö sukupuolipainotukset puolueiden linjauksissa?

”Luulen, että puolueiden johdon tämänhetkinen miesvaltaisuus saattoi kannustaa lähettämään vahvan naisviestin. Nyt valittu eduskunta voi näyttää sen, ettei naisia pidetä vain äänten kerääjinä, vaan myös valta ja vastuu jaetaan tasaisesti. Äänestäjien antama viesti tuntuisi velvoittavan tähän,” Urpilainen sanoo.

X